Suomalaiset osallistuvat järjestötoimintaan useimmiten siksi, että se tarjoaa mielekästä, kivaa tai kehittävää tekemistä. Vammais- ja omaisjärjestöjen toimintaan osallistuvien motiivit poikkeavat tästä. Vammaispalveluita tarvinneille tärkeimpiä syitä järjestötoimintaan osallistumiselle ovat muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten tapaaminen ja vertaistuki sekä avun tai tuen saaminen omaan elämäntilanteeseen.

Saadaanko järjestötoiminnasta kaivattua vertaistukea ja apua? Tätä kysymystä lähestyttiin Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikön Antti Teittisen ja tutkija Hannu Vesalan tutkimuksessa, jossa analysoitiin THL:n vuonna 2013 keräämää Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) -aineistoa.

Vammaispalveluja tarvinneet henkilöt voivat tutkimuksen mukaan selvästi huonommin kuin muu väestö. Vammaispalveluja tarvinneet kokevat elämänlaatunsa huonommaksi ja ovat vähemmän tyytyväisiä kuin ne, jotka eivät ole tarvinneet vammaispalveluja. Vammaispalveluja tarvinneilla on merkittävästi alempi mieliala ja enemmän masentuneisuutta. He kokevat itsensä yksinäisiksi muita useammin.

Tutkimus viittaa siihen, että järjestötoiminnalla on vaikutusta hyvinvointiin. Vammais- ja omaisjärjestöjen toimintaan osallistuneet kärsivät masennuksesta harvemmin kuin ne, jotka eivät osallistu vammais- tai omaisjärjestötoimintaan. Kaikkein alimmaksi elämänlaatunsa arvioivat ne vammaispalveluja tarvinneet, jotka eivät osallistu minkäänlaiseen järjestötoimintaan.

Tutkimuksessa ei ollut kuitenkaan mahdollista selvittää syy–seuraus-suhdetta: lisääkö järjestötoimintaan osallistuminen vammaispalveluja tarvinneiden kokemaa hyvinvointia vai onko niin, että ne jotka kokevat voivansa paremmin, jaksavat myös olla aktiivisempia ja siksi osallistuvat enemmän.

Aineistona käytettyyn THL:n vuonna 2013 toteuttamaan kyselyyn vastasi 32 633 vähintään 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista vammaispalveluja tarvinneita oli 1044 (3,5 %).

Kaikkiaan järjestötoimintaan 12:n viime kuukauden aikana oli osallistunut noin puolet vammaispalveluja tarvinneista, samoin kuin myös niistä, jotka eivät tarvinneet vammaispalveluja. Vammaisjärjestöjen ja/tai omaisjärjestöjen toimintaan oli osallistunut noin viidennes (19,7 %) vammaispalveluja tarvinneista.

Tutkimus on julkaistu Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus -julkaisussa, jota tekemässä ovat olleet Raha-automaattiyhdistys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, UKK-instituutti, Kuntoutussäätiö, A-Klinikkasäätiö ja Kehitysvammaliitto.

Lisätietoa: