Asuminen

Jokaisella on oikeus omaan kotiin. Tämä oikeus turvataan mm. Suomen perustuslaissa ja YK:n vammaisia ihmisiä koskevassa ihmisoikeussopimuksessa. Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen asumisen kehittäminen on Kehitysvammaliiton toiminnan painopistealueita.

Suurin osa palveluissa olevista kehitysvammaista henkilöistä asuu ryhmämuotoisesti siitä huolimatta, että heidän toiveenaan on oma koti. Erityisryhmien asumisesta tehtyjen tutkimusten, selvitysten ja kehittämishankkeiden mukaan suurin osa erityisryhmiin kuuluvista asukkaista haluaa asua kuten muutkin. Oma asunto ja mahdollisimman itsenäinen elämä on useimpien kehitysvammaisten toiveena.

Suomalaisista yli 18-vuotiaista kehitysvammaisista henkilöistä 12 000 asuu asumispalveluissa. Heidän lisäkseen noin 9000 asuu omaisten luona ja sama määrä itsenäisesti. Vanhustenpalveluissa ja terveyskeskuksissa asuu todennäköisesti noin tuhat ihmistä. Kaiken kaikkiaan täysi-ikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä on noin 31 000.   

Kehitysvammaisten asuminen on perinteisesti jaoteltu autettuun, ohjattuun ja tuettuun asumiseen. Autettu asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paljon apua ja tukea elämäänsä. Autetussa asumisessa henkilökunta on vuorokauden ympäri paikalla.

Ohjatussa asumisessa henkilö saa apua ja tukea päivittäin, mutta yövalvontaa ei ole. Tuetussa asumisessa henkilöllä on oma koti ja hän saa tukea kotiinsa. Autettu ja ohjattu asuminen on ryhmämuotoista. Henkilöllä on oma huone ja kylpyhuone, mutta muut tilat ovat yhteisiä.  

Kunta on vastuussa asumispalveluiden järjestämisestä kehitysvammaisille henkilöille.

Kehitysvammaliiton näkökulmia asumisen haasteisiin

1. Laitos ei ole kenenkään koti

Kehitysvammaliitto seuraa Kehas-ohjelman (kehitysvammaisten asumisohjelma) toteutumista. Sen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä vanhoissa kehitysvammalaitoksissa ei asu enää kukaan. Laitosasumisen vähentäminen onkin lähtenyt hyvin käyntiin kaikkialla Suomessa, mutta siihen on pyritty liian yksipuolisilla ratkaisuilla. Asuntojen rakentaminen on ollut pääasiassa 15-paikkaisten tai isompien ryhmäkotien rakentamista.

Uusien asuntojen rakentamisen lisäksi tarvitaan entistä enemmän asuntoja kehitysvammaisille henkilöille normalista asuntokannasta.

2. Tarvitaan monipuolisia asumisen vaihtoehtoja

Kuntien tulee tarjota erilaisia asumisen vaihtoehtoja, ei vain ryhmämuotoista asumista. Sama asumismuoto ei sovi kaikille, vaan tarvitaan  yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioonottavia vaihtoehtoja. Kehitysvammaisen henkilön tarvitseman tuen järjestämiseen on löydettävissä uudenlaisia keinoja.

Lue esimerkiksi juttu sosiaalisesta isännöinnistä:

Enemmän kuin isännöitsijä (ketju-lehti.fi)

3. Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus tehdä valintoja ja päätöksiä

Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus tehdä aitoja valintoja ja päätöksiä asumisen, tuen, ja asuinkumppaneiden suhteen. Heillä on oikeus myös vaikuttaa henkilökunnan valintaan. YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus päättää, missä ja kenen kanssa hän asuu.

Asunnon ja siihen liittyvien palvelujen valinnassa lähtökohtana tulee olla kunkin henkilön yksilölliset tarpeet. Asunnon ja asuinympäristön lisäksi tärkeitä ovat asumiseen liittyvä yksilöllinen tuki ja palvelut, joiden tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle oman näköisensä elämä.

Kehitysvammaliitto tukee yksilöllisiä asumisratkaisuja

  • Tarjoamme tietoa ja tukea asumisen kysymyksissä.
  • Kehitämme yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia tapoja järjestää asuminen ja palvelut.
  • Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon sekä lainsäädännön valmisteluun.
  • Koulutamme alan työntekijöitä ja esimiehiä asumisen kysymyksistä.

#kotimatkalla-hanke ARAn kanssa

Vuosina 2017-2019 ARA rahoittaa ja on yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa mukana toteuttamassa #kotimatkalla-hanketta, jossa luodaan uudenlaisia asumisen ja palveluiden verkostoja, joiden ansiosta nuoret voivat asua tavallisissa asunnoissa omillaan ja saada tarvitsemansa tuen ja avun omaan kotiin.

Kehittämishanke Eksoten ja ympäristöministeriön kanssa

Ympäristöministeriöllä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä (Eksote) ja Kehitysvammaliitolla on käynnissä asumisen kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda yksilöllisiä asumisvaihtoehtoja kehitysvammaisille ihmisille. Nykyisten 15-paikkaisten ryhmäkotien sijaan kehitysvammaisille tarjotaan asumista tavallisissa asunnoissa. Eksoten alue toimii pilottina, ja sieltä saatuja kokemuksia levitetään valtakunnallisesti.

Asuntoja etsitään tavallisesta asuntokannasta ja tarvittavaa tukea järjestetään esimerkiksi asuinalueella olevasta tukipisteestä. Hankkeessa selvitetään ryhmäkodeissa, laitoshoidossa ja lapsuudenkodeistaan muuttavien kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeet ja valmiudet itsenäiseen asumiseen.

Edellytyksiä itsenäiseen asumiseen vahvistetaan asumisharjoittelulla ja henkilökohtaisella asumisen budjetilla. Kehitysvammaiset henkilöt ovat itse keskeisesti mukana ratkaisemassa asumiskysymyksiään. Asunnot ja ryhmämuotoiset ratkaisut integroidaan normaaliin asuntokantaan, eikä niistä muodosteta erityisryhmäkeskittymiä.

Lisätietoa

Lisää aiheesta