Työ

Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin. Vain noin 500 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä.

tilastotietoa kehitysvammaisten työllistymisestä

Valtaosa palkkatyöntekijöistä on työllistynyt tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla. Kehitysvammaisista henkilöistä nykyistä huomattavasti isompi määrä voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Suomessa on tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on sekä koulutus että halua työntekoon. On arvioitu, että 3 000 henkilöä voisi työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön.

Noin 9 000 kehitysvammaista ihmisistä osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan. Yli 2 000 henkilöä on avotyötoiminnassa. Avotyötoiminta on tavallisilla työpaikoilla tehtävää työtä, josta kunta maksaa työosuusrahaa (0 – 12 euroa päivässä).

Päivätoiminnassa on noin 5 000 – 6 000 kehitysvammaista henkilöä.

Kehitysvammaliitto tukee työllistymistä

Kehitysvammaliitto tukee kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten työllistymistä.

Tarjoamme tietoa ja tukea työllistymisen kysymyksissä.

  • Kehitämme työllistymistä tukevia palveluja yhdessä kuntien ja alan toimijoiden kanssa.
  • Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon sekä lainsäädännön valmisteluun.
  • Koulutamme alan työntekijöitä ja esimiehiä työllistymisen kysymyksistä.

Kehitysvammaliiton ratkaisut työllistymisen ongelmiin

Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset haluavat ja kykenevät oikeisiin töihin. Heillä on oikeus saada palkkaa tekemästään työstä.

1. Tietoa ja tukea työnantajille

Työnantajat tarvitsevat lisää tietoa kehitysvammaisten työllistämisestä. Työllistämiseen voi saada palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea. Työllistämistä edistää suurempi yhteiskunnan työantajille tarjoama taloudellinen tuki. Kehitysvammaliitto auttaa työantajia kehitysvammaisten henkilöiden palkkaamisessa.

2. Lisää työhönvalmentajia

Suurin osa kehitysvammaisista työllistyy työhönvalmentajan tuella. Tällä hetkellä työhönvalmentajia ei ole tarpeeksi ja työhönvalmentajien saatavuudessa on alueellisia eroja.

Työhönvalmentajien perus- ja täydennyskoulutukseen tulee panostaa ja koulutuksen tulee olla työelämälähtöistä.
Ehdotamme kannustinmallin kehittämistä, jotta työantajat voisivat myös joustavasti palkata työhönvalmentajia omaan organisaatioonsa. Myös jo työllistyneiden osatyökykyisten voimavaroja tulisi hyödyntää tehokkaammin muun muassa vertaisvalmentajina.

3. Työnteosta kannattavaa

Suuri osa kehitysvammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä ja haluaisi työskennellä osa-aikaisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita 737,45 euroa kuukaudessa. Jos palkka on suurempi, eläkettä ei makseta. Jotta työnteko on kehitysvammaiselle kannattavaa, hänen tulee ansaita alle 737,45 euroa tai yli 1 700 kuukaudessa.

Mielestämme työn ja eläkkeen yhteensovittamisen tulee olla nykyistä helpompaa. Työnteon tulee aina olla kannattavaa, oli kyse sitten koko- tai osa-aikaisesta työstä.

4. Avotyötoiminta määräaikaiseksi harjoitteluksi, joka tähtää palkkatyöhön

Yli 2 000 kehitysvammaista on avotyötoiminnassa. Avotyöntekijä tekee tavallisia töitä tavallisella työpaikalla, mutta ei saa työstään palkkaa. Avotyöstä maksetaan työosuusrahaa, joka on keskimäärin 7 euroa päivässä.

Monet tahot tarjoavat kehitysvammaisille vain avotyötoimintaa, sen sijaan että tukisivat heidän työllistymistään palkkatyöhön.

Uudessa työelämäosallisuutta koskevassa laissa (TEOS) tulee määrittää palkkatyön ja työtoiminnan reunaehdot.

Pyrimme siihen, että uusia avotyösopimuksia ei olisi mahdollista enää tehdä, vaan avotyötoiminta muutettaisiin määräaikaiseksi harjoitteluksi. Harjoittelun tavoitteena tulee olla avotyöntekijän palkkaaminen kyseiseen tehtävään.

5. Tuettu oppisopimuskoulutus

Tuettu oppisopimuskoulutus toimii hyvänä kouluttautumis- ja työllistymisväylänä. Tuetulla oppisopimuksella on saatu hyviä tuloksia aikaan maailmalla, mutta Suomessa sitä on hyödynnetty liian vähän. Haluamme, että tuettu oppisopimuskoulutus otetaan tehokkaammin käyttöön ja siitä säädetään lainsäädännössä.

6. Palvelujen hankintoihin yhdeksi kriteeriksi osatyökykyisten työllistäminen

Ehdotamme, että tulevaisuudessa huomioidaan tavaroiden ja palveluiden hankinnassa osatyökykyisten työllistäminen yhtenä hankinnan kriteerinä. Tämä käytäntö on käytössä mm. Vantaan kaupungilla.

Palkkaa kehitysvammainen työntekijä – tietoa työnantajille

Työnantajien mukaan kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita ja suoriutuvat tehtävistään hyvin. He vaikuttavat positiivisesti niin työyhteisön ilmapiiriin kuin organisaation imagoon. He tulevat hyvin toimeen sekä työtovereiden että asiakkaiden kanssa.

”Kyllä me palkkasimme kehitysvammaisia työntekijöitä ihan tarpeeseen. Mutta saa tästä myös hyvän mielen.” –K-kauppias Mika Huikko –

Kehitysvammaisia ihmisiä työskentelee avustavissa tehtävissä esimerkiksi kaupoissa, ravintoloissa ja kiinteistöhuollossa. Monella heistä on alan ammatillinen tutkinto.

Tukena työhönvalmennus

Suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä työllistyy työhönvalmentajan tuella. Työhönvalmentaja tukee työnantajaa esimerkiksi työntekijän löytämisessä, palkkaamisessa ja perehdyttämisessä.

Työhönvalmennusta tarjoavat eri tahot paikkakunnasta riippuen. Yleensä työhönvalmennusta järjestävät kuntien vammaispalvelut. Tuki on työnantajalle maksutonta.

Työnantaja voi saada myös palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea. Tukia haetaan TE-toimistosta.

Kun haluat palkata kehitysvammaisen ihmisen, ota yhteyttä johonkin seuraavista:

  • kunnan vammaispalvelut
  • paikallinen TE-toimisto
  • työhönvalmennusta tarjoavat organisaatiot
  • Kehitysvammaliiton työllistymisen asiantuntijapalvelut:
    Simo Klem, p. 040 905 1837 tai Katariina Hakala, p. 044 047 1797, etunimi.sukunimi@kvl.fi

Kehitysvammaliiton yhteistyö Musti ja Mirri Oy:n kanssa

Kehitysvammaliiton ja Musti ja Mirri Oy:n yhteistyön tavoitteena on, että Musti ja Mirri työllistää kehitysvammaisia henkilöitä myymälöihinsä Kehitysvammaliiton tarjoaman ApuTassut-asiantuntijapalvelun tuella. Ensimmäiset pilottimyymälät ovat Espoon Suomenojalla ja Turun Kupittaalla.

Kehitysvammaliitto on aiemmin toiminut yhteistyössä myös mm. K-kauppiaiden kanssa ja haluaa edelleen laajentaa yritysyhteistyötään. Kehitysvammaisten ihmisten työllistäminen on yrityksille yksi erinomainen tapa osoittaa yhteiskuntavastuutaan.

”ApuTassut-palvelu tuo kaivattua apua aamuisiin kuormanpurkuvuoroihin ja myymälän avustaviin töihin, joita muutoin tehdään asiakaspalvelutyön ohella. Haluamme myös yrityksenä toimia vastuullisesti ja mielestämme Suomen parhaaseen työpaikkaan kuuluu olennaisena osana yhdenvertaisuuden edistäminen sekä yritys- että yhteiskunnallisella tasolla.”
Musti ja Mirri Oy:n henkilöstöpäällikkö Kati Talasto

Samalla yritykset saavat sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä avustaviin, usein osa-aikaisiin tehtäviin, joihin voi olla muuten vaikea löytää työvoimaa.

Palkkaa mut -hanke

Palkkaa mut -hanke on STEAn rahoittama kaksivuotinen projekti, jossa Kehitysvammaliitto edistää kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatyöhön.

Palkkaa mut -kampanja (Rosa).
Kuva: Pekka Elomaa

Lue lisää Palkkaa mut -hankkeesta ja muista työllistymiseen liittyvistä kehittämishankkeistamme.

Verneri.netistä löytyy lisätietoa työllistymisestä:

Työ (Verneri.net)

Ketju-lehden työllisyysaiheisia juttuja:

Ketju-lehti.fi

Marika Ahlstén kertoo kehitysvammaisen ihmisen palkkaamisesta:

Lisätietoa