Kampanjat

Kehitysvammaisten nuorten TET-harjoittelu eduskunnassa

Kehitysvammaliitto ja eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT) ovat julkistaneet yhteisen TET-harjoittelukampanjan. Kampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni kansanedustaja ja eduskuntaryhmä innostuisivat ottamaan kehitysvammaisia nuoria tutustumaan työelämään marraskuussa viikolla 45. Työelämään tutustuminen on tärkeä ensimmäinen askel polulla kohti palkkatyötä.

Kampanja on osa Kehitysvammaliiton Palkkaa mut -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyttä. Suomessa työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä vain noin 2 % tekee työsuhteista palkkatyötä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset haluavat ja kykenevät oikeisiin töihin ja heillä on oikeus saada palkkaa tekemästään työstä. Polku työelämään alkaa jo nuorella iällä, minkä takia on tärkeää, että kehitysvammainen nuori pääsee tutustumaan työelämään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kampanjan tunnus sosiaalisessa mediassa on #tavoitteenatyö. TET-kampanjaan osallistuvat kansanedustajat tunnistat keltaisesta #tavoitteenatyö-rintanapista.

Ei myytävänä

Kehitysvammaliitto on mukana vammaisjärjestöjen yhteisessä Ei myytävänä -kansalaisaloitteessa, jossa vastustetaan sitä, että vammaisten henkilöiden koko elämän mittaisia, välttämättömiä palveluja järjestetään hankintalain mukaisesti palvelujen kilpailutuksen kautta. Kansalaisaloitteella pyritään saamaan hankintalaki uudestaan eduskunnan käsittelyyn ja muutetuksi siten, että vammaisten henkilöiden elämälle välttämättömät palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.

www.eimyytavana.fi

Tavoite 24 – Mukana vai ei?

Tavoite 24 -kampanjan tunnus.

YK:n vammaissopimuksen artikla 24 edellyttää, että vammaisella ihmisellä on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kehitysvammaliitto kampanjoi kaikille yhteisen inklusiivisen koulun puolesta yhdessä viiden muun vammaisjärjestön kanssa. 

Tilastokeskuksen vuoden 2015 tilastojen mukaan erityistä tukea perusopetuksessa sai 40 000 oppilasta.

  • 40 % heistä opiskeli omassa ryhmässä
  • 41 % osittain integroituna yleisopetuksessa
  • 19 % kokonaan integroituna yleisopetuksessa.

Inkluusion toteutuminen opetuksessa edellyttää:

  • tahtoa kehittää koulua
  • sosiaali- ja terveystoimen ja sivistys- ja koulutoimen yhteistyötä
  • riittävää tukea vammaiselle oppilaalle, ts. tarpeeksi erityisopettajia ja avustajia
  • koulurakennusten esteettömyyden kehittämistä (esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä)
  • ammatillisissa opinnoissa riittävää tukea (lähiopetusta) ja vahvempaa suuntautumista työelämään
  • henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen turvaamista
  • tuetun oppisopimusopiskelun kehittämistä
  • opettajien täydennyskoulutuksen resurssien turvaamista
  • erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tvt-taitojen oppimisen edistämistä
  • oppimisympäristöjen (mm. erilaiset digisovellukset) kehittämistä saavutettaviksi

Kouluinkluusio nostaa erilaisuuden arvostamisen kaikkien yhteiseksi arvoksi. Rehtori Martti Hellström kertoo, miten Auroran koulu kasvoi yhteisönä kehitysvammaisten oppilaiden myötä.

Erityisopettaja Matti Viinikka kertoo, kuinka hän on toteuttanut inkluusiota omassa opetuksessaan.

Kouluinkluusio ei saa tarkoittaa sitä, että vammainen oppilas siirretään yleisopetukseen ilman tukea. Kouluinkluusio ei ole säästökeino, mutta se ei myöskään välttämättä tuo lisäkustannuksia. Tärkeintä on asennemuutos ja totutuista käytännöistä irtipäästäminen.

Katso lisää Tavoite 24 -kampanjan videoita YouTube-kanavaltamme:

Tavoite 24 – Mukana vai ei? (youTube.com)