Harkittua vammaissosiaalityötä: HaraVa

Harkittua vammaissosiaalityötä -tutkimushankkeessa (HaraVa 2022-2023) tarkasteltiin harkintaa ja harkintavaltaa asiakkaiden ja vammaissosiaalityön erilaisissa ja monimutkaisissa tilanteissa: elämänkulun nivelvaiheissa, tuen tarpeiden risteymissä, kollegiaalista konsultaatiota edellyttävissä tilanteissa, korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten valossa, itsemääräämisen rajapinnoilla, erityisen tuen tarpeiden asiakkaiden näkökulmasta ja vaativissa palveluohjausprosesseissa. Vammaissosiaalityön harkintaa tarkasteltiin sekä sosiaalityöntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta.

Kehitysvammaliiton tutkimusosuudessa tarkasteltiin vammaisten ihmisten kokemuksia sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen asiakkaina. Erityisesti keskiössä oli se, millaiseksi vammaiset ihmiset kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen.

Hanketta toteuttivat yhteistyössä

  • Lapin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Kehitysvammaliitto.

Julkaisut:

Lisätietoa Kehitysvammaliiton tutkimuksesta:

  • Tutkija Hannu T. Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Harkittua vammaissosiaalityötä -tutkimushanke (www.ulapland.fi)

Tuettu osuuskunta

Tuettu osuuskunta -hankkeen (2021-2023) tarkoituksena oli luoda uudenlainen Tuetun osuuskunnan malli julkisen sektorin työtoiminnan yhteyteen. Tavoitteena oli, että kehitysvammaisten henkilöiden ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat tuetun osuuskuntamallin kehittyessä ja mahdollisimman moni kehitysvammainen henkilö saisi osan toimeentulostaan tuotteiden tai palvelujen myyntitulona.

Kehitysvammaliitto toteutti hankkeeseen liittyvän arviointitutkimuksen, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa

  1. osuustoiminnan käynnistämis- ja kokeiluprosessista: millaisia haasteita tai ongelmia kohdataan ja miten nämä ratkaistaan? Millaiset seikat tai tekijät edesauttavat tai tukevat toimintaa? Miten yhteistyö osuustoimintaan osallistuvien tahojen ja myös muiden yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kesken sujui? Tätä tietoa voidaan jatkossa hyödyntää, kun vastaavaa osuustoimintaa halutaan käynnistää muualla.
  2. toiminnan merkityksestä ja vaikutuksista toimintaan osallistuville kehitysvammaisille henkilöille. Tätä tarkasteltiin sekä objektiivisesta että subjektiivisesta näkökulmasta. Saako hän omia tuotteitaan tai työpanostaan osuuskunnan kautta myytyä (tai tuotteilleen / työpanokselleen vastinetta)? Millaisin odotuksin jäsenet ovat lähteneet mukaan toimintaan ja onko toiminta vastannut odotuksia? Onko toiminta ollut mielekästä ja tukenut/vahvistanut omaa urakehitystä.

Rahoittaja oli Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020.

Euroopan sosiaalirahasto -tunnus ja Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -tunnus.

Hankkeen toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kehitysvammaliitto, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry sekä Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry.

Yhteistyökumppaneina toimivat Jyväskylän kaupunki, työvalmennuspalvelu Kätevä; Äänekosken Toimintakeskus Mintake; Viitasaaren toimintakeskus Kaisla sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Lisätietoa Kehitysvammaliiton tutkimuksesta:

Laitoksesta yhteiskuntaan

Tutkimus työn ja organisaation muutoksesta kehitysvammapalveluissa 2010-luvulla

Suomen kehitysvammahuollossa on käynnissä mittava rakennemuutos. Laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen toteutetaan Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta sekä muutoksen vaikutuksista tarvitaan valtakunnallisella tasolla tutkittua tietoa. Myös alueellinen näkökulma kiinnostaa.

Kehitysvammaisten ihmisten palveluita on kehitetty maan eri alueilla osittain eri tavoin painottuvin ratkaisuin jo pitkään. Näkyvätkö nämä erot myös siinä, miten organisaatiot, henkilökunta tai palveluiden käyttäjät kohtaavat meneillään olevan muutoksen?

Kehitysvammaliitto on tehnyt laitosasumisen lakkauttamisen prosessiin kohdistuvaa tutkimusta jo Eteva kuntayhtymässä Pääjärven yksiköiden sulkemiseen liittyen ja aloittanut vastaavan tutkimuksen Helsingin ASU-hankkeessa. Kehitysvammaliitto tarjoaa myös muille erityishuollon kuntayhtymille mahdollisuutta tulla tähän tutkimukseen mukaan.

Laitoksesta yhteiskuntaan -tutkimuksessa tarkastellaan laitoshoidon lakkauttamista kolmen tason kautta:

  1. Laitoksessa asuville kehitysvammaisille henkilöille kyseessä on suuri elämänmuutos, ja tämän muutoksen toteuttamistavalla on merkitystä heidän hyvinvoinnilleen.
  2. Palvelujen tuottamisen tasolla tutkimus kohdistuu niihin työkäytäntöihin, joilla asumista tukevia palveluja annetaan kehitysvammaisille asukkaille. Lähityöntekijöiden arvot ja asenteet, toimintatavat ristiriitaisissa valintatilanteissa sekä käsitys omista ammattirooleista ja edellytyksistä selviytyä omista tehtävistä ovat tämän tutkimuksen näkökulmia.
  3. Organisaatiotason muutosta tarkastellaan hyödyntämällä lakkauttamisprosessiin liittyviä asiakirja-aineistoja, joiden avulla etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten laitoksen lakkauttaminen argumentoidaan/perustellaan? Mitä muutoksia laitoksen lakkauttaminen edellyttää? Mitkä ovat laitoksen lakkauttamisen toteuttamisen konkreettiset toimenpiteet?

Julkaisuja

Lisätietoa

  • Tutkimuspäällikkö Sonja Miettinen, sonja.miettinen (ät) kvl.fi, matkap. 050 365 9153
  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Tutkimusjulkaisut

Kehitysvammaliitto julkaisee Kehitysvammaliiton tutkimuksia -sarjaa ja Kehitysvammaliiton selvityksiä -sarjaa. Tutustu tutkimusjulkaisuihimme.

Lisää aiheesta