Tutkimushankkeet

Laitoksesta yhteiskuntaan

Tutkimus työn ja organisaation muutoksesta kehitysvammapalveluissa 2010-luvulla

Suomen kehitysvammahuollossa on käynnissä mittava rakennemuutos. Laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen toteutetaan Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta sekä muutoksen vaikutuksista tarvitaan valtakunnallisella tasolla tutkittua tietoa. Myös alueellinen näkökulma kiinnostaa.

Kehitysvammaisten ihmisten palveluita on kehitetty maan eri alueilla osittain eri tavoin painottuvin ratkaisuin jo pitkään. Näkyvätkö nämä erot myös siinä, miten organisaatiot, henkilökunta tai palveluiden käyttäjät kohtaavat meneillään olevan muutoksen?

Kehitysvammaliitto on tehnyt laitosasumisen lakkauttamisen prosessiin kohdistuvaa tutkimusta jo Eteva kuntayhtymässä Pääjärven yksiköiden sulkemiseen liittyen ja aloittanut vastaavan tutkimuksen Helsingin ASU-hankkeessa. Kehitysvammaliitto tarjoaa myös muille erityishuollon kuntayhtymille mahdollisuutta tulla tähän tutkimukseen mukaan.

Laitoksesta yhteiskuntaan -tutkimuksessa tarkastellaan laitoshoidon lakkauttamista kolmen tason kautta:

  1. Laitoksessa asuville kehitysvammaisille henkilöille kyseessä on suuri elämänmuutos, ja tämän muutoksen toteuttamistavalla on merkitystä heidän hyvinvoinnilleen.
  2. Palvelujen tuottamisen tasolla tutkimus kohdistuu niihin työkäytäntöihin, joilla asumista tukevia palveluja annetaan kehitysvammaisille asukkaille. Lähityöntekijöiden arvot ja asenteet, toimintatavat ristiriitaisissa valintatilanteissa sekä käsitys omista ammattirooleista ja edellytyksistä selviytyä omista tehtävistä ovat tämän tutkimuksen näkökulmia.
  3. Organisaatiotason muutosta tarkastellaan hyödyntämällä lakkauttamisprosessiin liittyviä asiakirja-aineistoja, joiden avulla etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten laitoksen lakkauttaminen argumentoidaan/perustellaan? Mitä muutoksia laitoksen lakkauttaminen edellyttää? Mitkä ovat laitoksen lakkauttamisen toteuttamisen konkreettiset toimenpiteet?

Julkaisuja

Lisätietoa

  • Tutkimuspäällikkö Antti Teittinen, antti.teittinen (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9218
  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Kehitysvammaiset ihmiset töihin – Syrjäytymisestä osallisuuteen

Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edistäviä tekijöitä sekä työllistymisen esteitä. Vuonna 2013 alkanutta hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Tutkimusosuus koostuu kolmesta osatutkimuksesta:

1. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymistilanne 2013 – 2014

Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia koko maata kattavaa, ajantasaista tietoa työsuhteessa olevien kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärästä, työsuhteen luonteesta, työtehtävistä ja työnantajista sekä työttöminä työnhakijoina olevien kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten lukumääristä. Tutkimustietoa näistä asioista on viimeksi kerätty yli 10 vuotta sitten.

Tutkimusosuus mahdollistaa myös alueellisen vertailun (Kymenlaakso vs. muut alueet) ja palvelee siten projektin toteutusta. Aineiston keruu toteutettiin lomakekyselynä. Mukaan tutkimukseen pyydettiin vammaisten työllistämistoimintaan sisältyviä palveluja tuottavia organisaatioita (kunta, kuntayhtymä, säätiö ym.). Tutkimukseen osallistuneita organisaatioita oli yhteensä 13 ja näistä saatiin yhteensä 1038 kehitysvammaisen henkilön tiedot.

Tulosten perusteella voidaan arvioida, että tällä hetkellä Suomessa on noin 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä palkkatyössä, runsas 2000 avotyötoiminnassa ja runsas 6000 työtoiminnassa työkeskuksissa. Palkkatyöhön sijoittumisessa havaittiin suuria alueellisia ja organisaatioiden välisiä eroja siten, että suurin osa oli pääkaupunkiseudulla. Palkkatyöhön sijoittuneet olivat nuorempia, heillä oli useammin jonkin ammatillinen koulutus ja he asuivat itsenäisemmin.

Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika. 2015. Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014 (pdf, 4 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 9.

2. Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia kehitysvammaisten ihmisten työllistämisestä

Miten työnantajat näkevät kehitysvammaiset ihmiset työntekijöinä? Suoriutuvatko he tehtävistään siinä kuin muutkin työntekijät? Miten kehitysvammaiset ihmiset vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja organisaation imagoon? Ovatko työnantajat halukkaita työllistämään kehitysvammaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia.

Tutkimusaineisto on kerätty kyselyllä keväällä 2014. Kyselylomake lähetettiin kaikille niille työnantajaorganisaatioille, joilla oli joko avotyötoiminnassa tai palkkatyössä kehitysvammaisia henkilöitä, jotka olivat asiakkaina aiempaan ”Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014” -tutkimukseen osallistuneissa vammaisten työllisyyspalveluja tuottavissa organisaatioissa (katso Vesala, Klem & Ahlstén 2015).

Vesala Hannu T., Klem Simo, Ala-Kauhaluoma Mika & Harkko Jaakko. 2016. Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä (pdf, 1,1 Mt).  Kehitysvammaliiton selvityksiä 11. Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta (www.opike.fi).

3. Työllistymistarinoita

Tutkimuksessa tarkastellaan muutaman kehitysvammaisille suunnattujen työllistämispalveluiden käyttäjän henkilökohtaista elämänhistoriaa ja työllistymisprosessia yhdessä heidän kanssaan. Tutkimus kohdistuu työllistymistä edesauttaviin ja mahdollistaviin tekijöihin sekä työllistymisen esteisiin nimenomaan työllistymispalveluiden käyttäjien näkökulmista.

Julkaisut

Lisätietoa

  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Tutkijat

Antti Teittinen

Antti Teittinen

Tutkimuspäällikkö, YTT, dosentti
p. 09 3480 9218
antti.teittinen (ät) kvl.fi

Toimin tutkimuspäällikkönä Kehitysvammaliitossa. Koordinoin Kehitysvammaliiton tutkimustoimintaa.

Tutkimusintressejäni ovat vammaisuuden ilmiön aikalaisanalyysi sekä aihepiirin rakennekriittinen ja yhteiskuntateoreettinen tutkimus. Olen kiinnostunut myös nuorisotutkimuksesta, arkkitehtuurin yhteiskunnallisista merkityksistä ja valtatutkimuksesta.

Olen Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen ja Kulttuurintutkimus-lehden päätoimittaja. Olen toiminut myös ANED-verkoston (Academic Network of European Disability Experts) Suomen edustajana sekä NNDR:n (Nordic Network for Disability Research) johtokunnassa.

Viimeisimmät julkaisut

  • Antti Teittinen (2017). Tabu? Katsaus kehitysvammaisten seksuaalisuuden tutkimukseen. Teoksessa Hanna Kiuru & Minna Strömberg-Jakka (toim.): Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä. UniPRESS, 267 – 279.
  • Antti Teittinen (2017). Vammaisuus yhteiskunnallisena ja poliittisena kysymyksenä (politiikasta.fi). Politiikasta-verkkolehti.
  • Hannu T. Vesala & Antti Teittinen (2016). Vammaisjärjestöjen merkitys niiden toimintaan osallistuville. Teoksessa Jukka Murto & Oona Pentala (toim.): Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus – ATH-tutkimuksen tuloksia: Järjestökentän tutkimusohjelma (urn.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 38/2016, s. 26 – 35.
  • Antti Teittinen (2015). Disability and the Problem of Social Justice and Solidarity in Education and Labour Markets. In Juhani Laurinkari & Felix Unger (eds.) Justice and Solidarity: The European Utopia in a Globalising Era. European Academy of Sciences and Arts. Kuopio: Grano Oy, pp. 184 – 197.
  • Antti Teittinen & Hannu T. Vesala (2015). Vammaispalveluja tarvinneiden taloudellinen tilanne ja osallistuminen – ATH-tutkimuksen tuloksia (urn.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 25/2015, s. 25 – 31.
  • Antti Teittinen (2015). Miksi vammaiset syrjäytyvät työelämästä? Rakenteellinen näkökulma (Why disabled people are discriminated in working life. A structural perspective). Teoksessa Kivirauma Joel (toim.): Vammaisten elämä (Lives of disabled people). Suomen Vammaistutkimuksen Seuran 3. vuosikirja. Helsinki: Kynnys ry.
  • Antti Teittinen & Hannu Vesala (2014). Housing Services for People with Intellectual Disabilities in Finland. In Laurinkari, Juhani & Tarvainen, Merja (eds.) The Policies of Inclusion – Perspectives to Disability Policy in Connection with Changing Welfare Policy. Europäischer Hochschulverlag GmbH & Co. Bremen.
  • H Vesala, A Teittinen ja R Kaikkonen. Vammaispalveluja tarvitsevien kotitalouksien koettu taloudellinen tilanne vuonna 2013 – ATH-tutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 37/2014, s. 45 – 48.
  • Elina Ekholm & Antti Teittinen (2014) Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä. (Disabled young adults and working life citizenship. Factors preventing and promoting inclusion.) Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 133. Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. Helsinki.
  • Hannu T. Vesala, Antti Teittinen & Pilvikki Heinonen: Occupational identity of staff and attitudes towards institutional closure. Tizard Learning Disability Review. Vol. 19 (3). 2014, 134 – 141.
  • Sonja Miettinen & Antti Teittinen: Deinstitutionalisation of People with Intellectual Disabilities in Finland: A Political Perspective. Scandinavian Journal of Disability Research 16 (1/2014), 59 – 75.
  • Antti Teittinen (2014) Vammaisten koulutuksen ja työelämän biopolitiikan kritiikki (Critique of biopolitics in education and working life of people with disabilities). Teoksessa Kristiina Brunila & Ulpukka Isopahkala-Bouret (toim.) (2014) Marginaalin voima! Aikuiskasvatuksen 51. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, s. 85 – 101.
  • Antti Teittinen (2014) Vammaisten laitoshistorioista kohti kansalaisuutta. (From institutional histories to citizenship of disabled people) Elore – folkloristiikan ja lähialojen verkkolehti.
  • Kristiina Brunila, Katariina Hakala, Elina Lahelma & Antti Teittinen (toim.) (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Gaudeamus.
  • Katariina Hakala, Reetta Mietola & Antti Teittinen (2013). Valinta ja valikointi ammatillisessa erityisopetuksessa. Teoksessa: Kristiina Brunila, Katariina Hakala, Elina Lahelma & Antti Teittinen (toim.) (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Gaudeamus, s. 173–200.
  • Sonja Miettinen, Kristina Engwall & Antti Teittinen (2013) Parent-carers of disabled children in Finland and Sweden: socially excluded by a labour of love. Teoksessa Teppo Kröger & Sue Yeandle (toim.) Combining paid work and family care. Policies and experiences in international perspective. Policy Press.
  • Reetta Mietola, Antti Teittinen & Hannu T. Vesala (2013) Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus – Kansainvälisiä esimerkkejä ja vertailu Suomeen. Helsinki: Ympäristöministeriö.
  • Vehkakoski, Tanja, Teittinen, Antti & Vehmas, Simo (2012) ADHD ja moraalinen vastuu. Teoksessa Silvennoinen, Heikki & Pihlaja, Päivi (toim.) Rajankäyntejä. Tutkimuksia normaaliuden, erilaisuuden ja poikkeavuuden tulkinnoista ja määrittelyistä. Juhlakirja Joel Kivirauman täyttäessä 60 vuotta. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A: 214, 243–258.
  • Antti Teittinen & H.T. Vesala (2012) Fundamental Rights Agency (FRA) Project on the rights of people with intellectual disabilities and people with mental health problems. Desk report: Finland. European Union Agency for Fundamental Rights.
  • Jenny Tägtström, Anne Bækgaard, Antti Teittinen, Anna Dahlberg, Grete Hjermstad, Helena Lagercrantz, Johanna Lauren & Ragna Flø (2012) Trender i funktionshinderpolitiken i Norden. Nordens Välfärdscenter.
  • Jan Tøssebro, Inge Storgaard Bonfils, Antti Teittinen, Magnus Tideman, Rannveig Traustadottir & Hannu T. Vesala (2012) Normalization Fifty Years beyond – Current Trends in the Nordic Countries. Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities. Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities. Vol. 9 (2).
  • Antti Teittinen (2012) Vammaiskäsityksen kehityksestä Suomessa. Teoksessa Oikarinen Tiina & Pölkki Hannaleena (toim.). Näkökulmia vammaisuuteen. Helsinki: Hilma, the support centre for disabled immigrants.
  • Antti Teittinen (2011) Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan rakenteelliset ongelmat. Työelämän tutkimus 1/2011.

Katariina Hakala

Katariina Hakala

Tutkija, FT, dosentti
matkap. 044 047 1797
katariina.hakala (ät) kvl.fi

Tutkin kehitysvammaisten henkilöiden kansalaisuuden ehtoja ja mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa yhdessä vammaispalveluiden kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Tutkimukseni ovat käsitelleet kehitysvammaisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, ihmisoikeuksien toteutumisen haasteita sekä yhdessä tutkimisen menetelmiä. Tällä hetkellä työskentelen KIT-hankkeessa, jossa kirjoitamme ”Työllistymistarinoita” yhdessä kolmen kehitysvammaisen henkilön kanssa.

Olen toiminut tutkijana Kehitysvammaliitossa maaliskuusta 2009 alkaen. Väittelin vuonna 2007 filosofian tohtoriksi kasvatustieteestä. Väitöstutkimukseni käsitteli opettajuutta peruskoulussa ja luokkahuoneen vuorovaikutusta, jossa opettaja on perinteen ja kouluinstituution kulttuurin määrittämällä ”paremmin tietäjän paikalla”. Tässä vuorovaikutuksessa ”toisin tietämisen tilaa” määrittävät monitasoisesti niin kansainvälinen kuin kansallinenkin koulutuspolitiikka, kansallinen opetussuunnitelma, koululaitoksen historia ja kulttuuri, arkkitehtuuri sekä luokkahuoneen tilanteissa myös opettajan käyttämät tavat puhutella oppilaita. Tätä ”toisin” tietämisen, toimimisen, ajattelemisen ja puhumisen tilaa ja mahdollisuuksia olen tutkinut myös kehitysvammapalveluiden kulttuurisissa käytännöissä.

Kehitysvammapalvelut ovat ison kulttuurisen muutoksen keskellä, jossa etsitään hyvin intensiivisesti ”toisin” tekemisen mahdollisuuksia. Vammaispolitiikkaa on jo pitkään ohjannut ihmisoikeuksien parantamisen näkökulma, jonka tärkein kansainvälinen ohjausdokumentti on YK:n vammaisten oikeuksien sopimus vuodelta 2006. Tutkimukseni perustuu tähän näkökulmaan.

Olen keskittynyt inklusiivisen tutkimusmetodologian kehittämiseen, toisin sanoen olen tehnyt tutkimusta yhdessä kehitysvammapalveluissa elävien henkilöiden kanssa. Kehitysvammaiset henkilöt toimivat tässä kokemusasiantuntijoina ja tutkimuskumppaneina, ja tutkimus kohdistuu palvelujärjestelmään ja auttamisen ja tukemisen arkisiin käytäntöihin. Tutkimus kiinnittyy yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen, jossa keskeisenä teemana on vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen: täysivaltainen kansalaisuus, itsemääräämisoikeus ja tasa-arvoinen osallisuus yhteisössä ja yhteiskunnassa.

Kiinnityn monitieteiseen tutkijaverkostoon AGORA for the Study of Social Justice and Equality in Education (blogs.helsinki.fi), jossa tutkijoiden mielenkiinnon kohteena ovat erot, erilaisuus ja eriarvoisuus kasvatuksen ja koulutuksen kulttuureissa ja käytännöissä. Toimin myös Kehitysvammaliiton edustajana pohjoismaisessa huippututkimusyksikössä Justice through Education – JustEd (www.justed.org).

Tärkeä lähtökohta tutkimuksessani on kehitysvammaisen tyttäreni kanssa yhdessä kuljettu ja koettu, vuodesta 1989 alkanut polku äitinä ja palvelujärjestelmän kokemusasiantuntijana.

Hankkeet

Julkaisuja

  • Hakala Katariina. 2017. Työllistymistarinoita (pdf, 645 kt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 13. Osta Työllistymistarinoita Opike-kaupasta (www.opike.fi).
  • Hakala, Katariina (2015). Kansalaiskokemuksia-tutkimus. Teoksessa: Harjajärvi Minna (toim.), Burakoff Katja, Hakala Katariina & Somer Sari (2015) Onnistuneita valintoja yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Onnistuneita valintoja -hankkeen loppuraportti (pdf, 3,8 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 10, s. 73 – 98.
  • Hakala, Katariina (2014). “Kyllä ihmisoikeuksissa olis parantamisen varaa!” Itsenäisen elämän haasteita vammaispalveluissa. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 9. Tilaa verkkokaupasta (www.opike.fi).
  • Brunila, Kristiina, Hakala, Katariina, Lahelma, Elina & Teittinen, Antti (toim.) (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Gaudeamus.
  • Hakala, Katariina (2013). Kehitysvammaisten koulutuspolkujen ja työntekijäkansalaisuuden mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Teoksessa: Brunila, Kristiina, Hakala, Katariina, Lahelma, Elina & Teittinen, Antti (toim.) (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Gaudeamus, s. 216–235.
  • Hakala, Katariina, Mietola, Reetta & Teittinen, Antti (2013). Valinta ja valikointi ammatillisessa erityisopetuksessa. Teoksessa: Brunila, Kristiina, Hakala, Katariina, Lahelma, Elina & Teittinen, Antti (toim.) (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Gaudeamus, s. 173–200.
  • Hakala, Katariina (2012). RATTI – Ratkaisuja haastaviin tilanteisiin kehitysvammaisten yksilöllisessä asumisessa. Tutkimus vammaispalveluiden haastavista tilanteista. Ketju 48(1), 36–37.
  • Hakala, Katariina (2010). Discourses on Inclusion, Citizenship and Categorizations of ‘Special’ in Education policy: The case of negotiating change in the governing of vocational special needs education in Finland. European Educational Research Journal 9(2), 269–283.
  • Hakala, Katariina (2007). Paremmin tietäjän paikka ja toisin tietämisen tila. Opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena suhteena (urn.fi). Väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 212. Helsinki: Yliopistopaino.
  • Hakala, Katariina & Hynninen, Pirkko (2007). Etnografinen tietäminen. Teoksessa: Lappalainen, Sirpa, Hynninen, Pirkko, Kankkunen, Tarja, Lahelma, Elina & Tolonen, Tarja (toim.). Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino, s. 209–225.
  • Hakala, Katariina (2007). Kriittisen ja feministisen pedagogiikan keskusteluja paremmin tietämisestä ja toisin tietämisen mahdollisuuksista. Teoksessa: Aittola, Tapio, Eskola, Jari & Suoranta, Juha (toim.). Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä. Tampereen yliopisto. Harmaasarja. Tampere, s. 59–76.
  • Hakala, Katariina (2002). Varmuutta ja epäröintejä. Puhetapoja opettajan sukupuolesta. Kasvatus – Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 33(3), 288–301.
  • Simola, Hannu & Hakala, Katariina. 2001. Finnish School Professionals Talk about Educational Change. In: Lindblad, S. & Popkewitz, T. S. (Eds.). Listening to Education Actors on Governance and Social Integration and Exclusion. University of Uppsala, Department of Education, Uppsala Reports on Education 37, 103–129.
Sonja Miettinen

Sonja Miettinen

Tutkija, VTT
(toimivapaalla)

Toimin Kehitysvammaliitossa tutkijatohtorina. Olen kiinnostunut vammaispolitiikan ja laajemman hyvinvointipolitiikan kehityksestä ja käytännön vaikutuksista. Tutkimusintresseihini kuuluvat myös vammaisuuden käsitteellistämisen tavat, sosiaalitieteiden metodologiset kysymykset ja naistutkimus.

Tämänhetkinen tutkimuskohteeni on omaishoito. Tutkin lapsuudenkodissaan asuvien aikuisten kehitysvammaisten ja heidän vanhempiensa arkielämän rakentumista suhteessa viime vuosikymmeninä harjoitettuun vammais- ja hyvinvointipolitiikkaan. Samalla kartoitan omaishoitoon liittyviä ristiriitoja ja etsin tapaa sovittaa yhteen hoivaajan ja hoivattavan näkökulmat.

Keskeiset julkaisut

Hannu Vesala

Hannu T. Vesala

Tutkija, PsM
p. 09 3480 9255
hannu.vesala (ät) kvl.fi

Olen työskennellyt tutkijana Kehitysvammaliitossa vuodesta 1991 mm. seuraavissa hankkeissa: Kehitysvammaisten elämänlaatu, Elämänkulku ja kehitysvammaisuus: seurantatutkimus 1962–1998 sekä Ikääntyvien kehitysvammaisten tukiprojekti.

Vuosina 2006–2008 olin toimivapaalla ja työskentelin tutkijana MTT Taloustutkimuksessa Muuttuva maaseutuyrittäjyys -projektissa, jossa tarkastelin suomalaisten viljelijöiden yrittäjäidentiteettiä.

Toimivapaan jälkeen tutkimustoimintani on kohdistunut kehitysvamma-alan lähityöntekijöiden ammatti-identiteettiin laitosten lakkauttamisen kontekstissa.

Nykyinen tutkimus

  • Laitoksesta yhteiskuntaan – Tutkimus työn ja organisaation muutoksesta kehitysvammapalveluissa 2010-luvulla

Julkaisuja

  • Hannu T. Vesala & Antti Teittinen (2016). Vammaisjärjestöjen merkitys niiden toimintaan osallistuville. Teoksessa Jukka Murto & Oona Pentala (toim.): Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus – ATH-tutkimuksen tuloksia: Järjestökentän tutkimusohjelma (urn.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 38/2016, s. 26 – 35.
  • Antti Teittinen & Hannu T. Vesala. 2015. Vammaispalveluja tarvinneiden taloudellinen tilanne ja osallistuminen – ATH-tutkimuksen tuloksia (urn.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 25/2015, s. 25 – 31.
  • Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika. 2015. Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014 (pdf, 4 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 9. Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta (www.opike.fi).
  • Antti Teittinen & Hannu Vesala (2014). Housing Services for People with Intellectual Disabilities in Finland. In Laurinkari, Juhani & Tarvainen, Merja (eds.) The Policies of Inclusion – Perspectives to Disability Policy in Connection with Changing Welfare Policy. Europäischer Hochschulverlag GmbH & Co. Bremen.
  • Vesala H, Teittinen A ja Kaikkonen R. Vammaispalveluja tarvitsevien kotitalouksien koettu taloudellinen tilanne vuonna 2013 – ATH-tutkimuksen tuloksia (urn.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 37/2014, s. 45 – 48.
  • Hannu T. Vesala, Antti Teittinen & Pilvikki Heinonen: Occupational identity of staff and attitudes towards institutional closure. Tizard Learning Disability Review. Vol. 19 (3). 2014, 134 – 141.
  • Reetta Mietola, Antti Teittinen & Hannu T. Vesala (2013) Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus – Kansainvälisiä esimerkkejä ja vertailu Suomeen (www.ym.fi). Helsinki: Ympäristöministeriö.
  • Vesala Hannu (2012): Kehitysvamma-alan lähityöntekijöiden ammatti-identiteetti ja työhyvinvointi (pdf, www.hel.fi).
    Seurantatutkimuksen väliraportti. Asu-hanke 10/2012.
  • Tøssebro, J., Bonfils, I.S., Teittinen, A., Tideman, M., Traustadottir, R. & Vesala, H.T. (2012): Normalization Fifty Years Beyond – Current Trends in the Nordic Countries. Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities 134–146.
  • Teittinen, A. & Vesala H.T. (2012): Fundamental Rights Agency (FRA) Project on the rights of people with intellectual disabilities and people with mental health problems. Desk report: Finland. European Union Agency for Fundamental Rights.
  • Niska, M., Vesala, H.T. & Vesala, K. M. (2012): Peasantry and entrepreneurship as frames for farming: reflections on farmers’ values and agricultural policy discourses. Sociologia Ruralis. 52: 453–469.
  • Vesala, H.T. (2012). Havaintoja kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisestä. VIA (Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa) -seminaari, 29.5.2012, Helsinki.
  • Ruoppila, I., Iivanainen, M., Laurinkari, J., Patja, K., Poutanen, V.M. & Vesala, H.T. (2011): Use of services by people with intellectual disability: a multidisciplinary longitudinal study from 1962 to 1998 in Finland. In I. Ruoppila & M. Iivanainen (eds): Life Course of Finnish Persons with Intellectual Disabilities Born 1898–1960. A 35-Year Follow-up Study. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 430. Jyväskylä University.
  • Vesala, H.T. & Parodi, G. (2011): Supporting the self-determination of people with intellectual disabilities as a part of staff’s occupational identity? Comparison between Finland and Italy. The 11th NNDR (Nordic Network on Disability Research) conference 27.–28.4.2011, Reykjavik, Iceland.
  • Vesala, H. T. (2009): Hameennappi ja haalari. Tutkimus puhumattoman, vaikeasti kehitysvammaisen naisen itsemääräämisestä ja valinnanmahdollisuuksista. Teoksessa A. Teittinen (toim.). Pois laitoksista. Vammaiset ja hoivan politiikka. Helsinki: Gaudeamus.
  • Kallioniemi, M.K., Simola, A., Kymäläinen, H-R, Vesala, H.T. & Louhelainen, J. (2009): Mental symptoms among Finnish farm entrepreneurs. Annals of Agricultural and Environmental Medicine 16, 161–170.
  • Vesala, H. T. & Vesala, K. M. (2009): Entrepreneurs and Producers: Identities of Finnish Farmers in 2001 and 2006. Journal of Rural Studies.
  • Vesala, H. T. (2006): Seniorit liikkeelle! Senioriklubi-toimintamallin kokeilu. Kotu-raportteja 6/2005. Helsinki: Kehitysvammaliitto.
  • Vesala, H. T. (2003): Palvelujen käyttäjäurat kehitysvammaisilla henkilöillä (The service user careers of people with intellectual disabilities). Helsinki: Finnish Association on Mental Retardation.
  • Matikka, L. M. & Vesala, H. T. (1997): Acquiescence in quality-of-life interviews with adults who have mental retardation. Mental Retardation, 35, 75–82.

Tutkijaverkostot ja -yhteisöt

Ulkomaiset verkostot ja yhteisöt

Tutkimusjulkaisut

Kehitysvammaliitto julkaisee Kehitysvammaliiton tutkimuksia -sarjaa ja Kehitysvammaliiton selvityksiä -sarjaa. Tutustu tutkimusjulkaisuihimme.

Lisää aiheesta