Tutkimusjulkaisut

Kehitysvammaliiton tutkimuksia -sarja ja Kehitysvammaliiton selvityksiä -sarja ovat tieteellisiä julkaisusarjoja. Molempiin sarjoihin tarjottavat käsikirjoitukset toimitetaan tutkimuspäällikölle:
Antti Teittinen, antti.teittinen (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9218.

Voit tutustua tällä hetkellä myytävänä oleviin tutkimusjulkaisuihimme Opike-verkkokaupassa:

Opike.fi

Kehitysvammaliiton tutkimuksia (2008-)

Kehitysvammaliiton tutkimuksia -sarjassa julkaistaan tieteellisiä monografioita ja antologioita vammaisuudesta ja sen ilmiöistä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sarja on monitieteinen, ja siihen tarkoitetut käsikirjoitukset käyvät läpi referee-menettelyn. Käsikirjoituksista pyydetään referee-lausunto yhdeltä tai useammalta alan asiantuntijalta. Lausunnon pohjalta tehdään käsikirjoituksen julkaisupäätös.

Sarjassa on julkaistu myös väitöskirjoja, joiden osalta käsikirjoituksen eteneminen julkaisuksi noudattaa tieteellisen väitöskirjan julkaisuprosessia.

ISSN 1797-0466 (painettu)
ISSN 2342-1169 (sähköinen)

  • Hakala, Katariina. 2014. “Kyllä ihmisoikeuksissa olis parantamisen varaa!” Itsenäisen elämän haasteita vammaispalveluissa. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 9. Tilaa verkkokaupasta (www.opike.fi).
  • Koski, Katja. 2014. Indirect Speech and Language Therapy for Individuals with Profound and Multiple Learning Disabilities – An Ecological Perspective (pdf, 3 Mt). Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 8. (Loppuunmyyty.)
  • Laurinkari, Juhani (toim.) sekä Anja Saarinen, Eija Kärnä ja Eeva Besio-Laurens. 2014. Tuettu kirjoittaminen autistisen henkilön kommunikoinnin keinona. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 7.
  • Leskelä, Leealaura & Lindholm, Camilla (toim.). 2012. Haavoittuva keskustelu. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6. Tilaa verkkokaupasta (www.opike.fi).
  • Eriksson, Susan. 2011. Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus. Haastattelututkimus alkoholin vaurioittamien lasten palvelujärjestelmästä. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 5. Tilaa verkkokaupasta (www.opike.fi).
  • Nummelin, Tua. 2009. Större frihet – bättre lokalt anpassad service? Förvaltningsreformer och kommunernas service för utvecklingsstörda 1994–2000. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 4.
  • Eriksson, Susan. 2008. Erot, erilaisuus ja elinolot – vammaisten arkielämä ja itsemäärääminen (pdf, 689 kt). Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 3. (Loppuunmyyty.)
  • Koistinen, Mari. 2008. Understanding experiences of vocational training and employment for persons with learning disabilities in Zambia: Lessons for the future. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 2.
  • Kivirauma, Joel (toim.). 2008 (painettu teos, loppuunmyyty) ja 2014 (sähköinen: Muuttuvat marginaalit: näkökulmia vammaistutkimukseen, pdf, 2 Mt). Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 1.

Kehitysvammaliiton selvityksiä (2008-)

Kehitysvammaliiton selvityksiä -sarjassa julkaistaan projektiraportteja ja working papers -tyyppisiä tekstejä. Tässä sarjassa ei ole referee-menettelyä, mutta julkaistavat tekstit noudattavat tieteellisen kirjoittamisen standardeja. On suositeltavaa, että tarjottava käsikirjoitus käsitellään Kehitysvammaliiton tutkimusseminaarissa ennen julkaisemista.

Kehitysvammaliiton selvityksiä on verkkojulkaisusarja, joskin osa julkaisuista on saatavana myös painettuna.

ISSN 1797-0474 (pdf)
ISSN 1798-050X (nid.)

Erillisjulkaisut

  • Vesala, Hannu T. 2014. Kehitysvammaliiton jäsen- ja sidosryhmäkyselyt 2014 (pdf, 1,2 Mt)
  • Eriksson, S. 2013. Laitoskulttuurista itsemääräämiseen – Tutkimus henkilökohtaisesta budjetoinnista vammaispalveluissa (pdf, 734 kt)
  • Matikka, L. M. & Nuora, P. 2007. Sulo – subjektiivisen hyvinvoinnin asteikko: käsikirja ja lomake.
  • Järveläinen, I., Vesala, H. T., Numminen, H. ja Ainali, I. 2005. Senioriklubin ohjaajan opas.
  • Ojanen, M. & Seppälä, H. 2004. Psyto – psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko.
  • Asikainen, A. 2003. FAS-palveluopas: opas perheille ja yhteistyötahoille.
  • Matikka, L. M., Ojanen, M. & Seppälä, H. (et al.). 2003. Keto – toimintakyvyn arviointiasteikko [lomake].
  • Matikka, L. M., Ojanen, M. & Vesala, H. T. 2003. Keto – toimintakyvyn arviointiasteikko: käyttöopas.
  • Nummelin, T. 2003. Kehitysvammapalvelujen rakennemuutos = Servicestrukturens förändring inom service för utvecklingsstörda.
  • Valkonen, K. 2003. FAS-kuntoutusopas: näkökulmia FAS- ja FAE-lasten kuntoutukseen.
  • Vesala, H. T. 2003. Palvelujen käyttäjäurat kehitysvammaisilla henkilöillä.
  • Matikka, L., Nummelin, T. & Ainali, I. (et al.). 2002. Kehitysvammabarometri 2002.
  • Matikka, L., Vesala, H. T. & Nummelin, T. 2002. Pitkällä tiellä: raportti kehitysvammaisten elämänkulkuprojektista vuosilta 2000–2001.
  • Matikka, L., Hintsala, S. & Rautavuori, M. (et al. suunnittelu), Tenhunen, K. (tekninen toteutus). 2002. Unelma 2000: kehitysvammaisen omaa elämänsuunnittelua tukeva tietokoneohjelma. Versio 2.0.
  • Kehitysvammaliiton tutkimuspoliittinen ohjelma 2001–2010 (2001).
  • Matikka, L., Hintsala, S. & Rautavuori, M. (et al. suunnittelu), Tenhunen, K. (tekninen toteutus). 2001. Unelma 2000: kehitysvammaisen omaa elämänsuunnittelua tukeva tietokoneohjelma.
  • Nummelin, T., Matikka, L. & Vesala, H. T. 2000. Kohteesta kumppaniksi: kehitysvammaiset elämänkulkututkimuksen haastattelijoina.
  • Vesala, H. T. & Matikka, L. 2000. Ikääntyvien kehitysvammaisten elinolot Suomessa 1998.
  • Vesala, H. T., Matikka, L. & Nummelin, T. 2000. Kehitysvammaisten elämänkulku: raportti projektin ensimmäisestä vaiheesta.
  • Matikka, L., Hintsala, S. & Vesala, H. 1999. Kehitysvammabarometri 1999.
  • Jylhä, I. 1998. Yhdessä työskentelemisen kokemuksia.
  • Kehitysvammapalvelut: taskutilasto (1998)
  • Numminen, H. (toim.). 1998. Neuropsykologia oppimisen ongelmien tulkinnassa.
  • Seppälä, H. (toim.). 1998. Solmut auki: kehitysvammaisten mielenterveyspalvelut 2000-luvulla.
  • Ojanen, M. & Seppälä, H. 1998. Bedömning av psykosocial verksamhetsförmåga för funktionshindrade: instruktioner för presentation och bedömning.
  • Seppälä, H. 1997. Vaikuttavat viestit: opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin.
  • Kaipio, K. (toim.). 1996. Me teimme sen: kehitysvammapalvelujen laadun kehittämisen käytännöt. Kehitysvammapalvelujen tuloksellisuus ja laatu -projekti.
  • Kaipio, K. 1996. Laatua kehitysvammahuoltoon: kehitysvammapalvelujen laadun kehittämisen perusteet.
  • Ojanen, M. & Seppälä, H. 1996. Assessment of psychosocial capabilities of persons with developmental disabilities: instructions for presentation and interpretation.
  • Ojanen, M. & Seppälä, H. 1996. Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: arviointilomake.
  • Ojanen, M. & Seppälä, H. 1996. Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: esittämis- ja tulkintaohjeet.
  • Ylikoski, P. (toim.). 1996. Arvoista arkeen: puheenvuoroja muutoksentekijöille.
  • Öhman, A. (suunn.) & Meronen, R. (kuvaus). 1996. Työ on tärkeää: ryhmäkeskusteluja kehitysvammaisten elämänlaadusta [vhs-video].
  • Akhutina, T. & Pylajeva, N. 1995. Tarkkaavaiseksi oppiminen: suunnittelun ja kontrollin taitojen neuropsykologisen kuntoutuksen ohjeita ja tehtäviä.
  • Autio, T. & Öhman, A. 1995. Ystävyys, rakkaus ja elämänlaatu: kehitysvammaisten elämänlaatu -projekti.
  • Finnish Association on Mental Retardation work group. 1995. Life – a collective story: the underlying ethical values of the services provided for people with developmental disabilities.
  • Äystö, S. & Das, J. P. 1995. Älykkyyden PASS-teoria: kuntouttavan harjaannuttamisen periaatteet.
  • Kehitysvammahuollon taskutilasto (1992)
  • Ainakin puolet onnellinen. 1991. FilmiNova [vhs-video].
  • Öhman, A. (suunnittelu) & Meronen, R. (kuvaus). 1990. Tahdon elää itse: ryhmäkeskusteluja kehitysvammaisten elämänlaadusta [vhs-video].
  • Nihira, K. & Foster, R. (et al.). 1988. AAMD:n adaptiivisen käyttäytymisen asteikko lapsille ja aikuisille: v. 1974 tarkistetun version suomenkielinen laitos.
  • Saloviita, T. (toim.). 1988. AAMD:n adaptiivisen käyttäytymisen asteikko: suomenkielisen laitoksen käsikirja.
  • Svenska Sjukvårdens och Socialvårdens Planerings- och Rationaliseringsinstitut (SPRI). 1987. Aikuisten kehitysvammaisten asumisyksikkö: ohjeita suunnittelua ja toteutusta varten.
  • Bluma, S., Shearer, M., Frohman, A. & Hilliard, J. (suomeksi toimittaneet P. Tiilikka ja J. Hautamäki). 1986. Portaat-varhaiskasvatusohjelma. Kehitysvammaliiton varhaiskuntoutusprojekti.

Julkaisut ulkopuolisissa julkaisusarjoissa

Kehitysvammaliiton tutkijoiden julkaisuja muissa kuin Kehitysvammaliiton omissa julkaisusarjoissa.

2017

2016

2015

  • Antti Teittinen (2015). Disability and the Problem of Social Justice and Solidarity in Education and Labour Markets. In Juhani Laurinkari & Felix Unger (eds.) Justice and Solidarity: The European Utopia in a Globalising Era. European Academy of Sciences and Arts. Kuopio: Grano Oy, pp. 184 – 197.
  • Antti Teittinen & Hannu T. Vesala (2015). Vammaispalveluja tarvinneiden taloudellinen tilanne ja osallistuminen – ATH-tutkimuksen tuloksia (urn.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 25/2015, s. 25 – 31.
  • Teittinen Antti (2015): Miksi vammaiset syrjäytyvät työelämästä? Rakenteellinen näkökulma (Why disabled people are discriminated in working life. A structural perspective). Teoksessa Kivirauma Joel (toim.): Vammaisten elämä (Lives of disabled people). Suomen Vammaistutkimuksen Seuran 3. vuosikirja. Helsinki: Kynnys ry.

2014

  • Ekholm Elina & Teittinen Antti (2014): Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä (Disabled young adults and working life citizenship. Factors preventing and promoting inclusion). Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 133. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto.
  • Koski Katja, Martikainen Kaisa, Burakoff Katja, Vesala Hannu Tapio & Launonen Kaisa (2014): Evaluation of the impact of supervisory support on staff experiences of training. Tizard Learning Disability Review 19 (2).
  • Miettinen Sonja & Teittinen Antti (2014): Deinstitutionalisation of People with Intellectual Disabilities in Finland: A Political Perspective. Scandinavian Journal of Disability Research 16 (1/2014), 59 – 75.
  • Peltopuro Minna, Ahonen Timo, Kaartinen Jukka, Seppälä Heikki & Närhi Vesa (2014): Borderline intellectual functioning: A systematic literature review (www.aaiddjournals.org). Intellectual and Developmental Disabilities, 52 (6), s. 419 – 440.
  • Teittinen Antti (2014): Vammaisten koulutuksen ja työelämän biopolitiikan kritiikki (Critique of biopolitics in education and working life of people with disabilities). Teoksessa Brunila Kristiina & Isopahkala-Bouret Ulpukka (toim.): Marginaalin voima! (Power of the Marginal!). Aikuiskasvatuksen 51. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, s. 85 – 101.
  • Teittinen Antti (2014): Vammaisten laitoshistorioista kohti kansalaisuutta (From institutional histories to citizenship of disabled people) (www.elore.fi). Elore, folkloristiikan ja lähialojen verkkolehti.
  • Teittinen Antti & Vesala Hannu (2014): Housing Services for People with Intellectual Disabilities in Finland. Teoksessa Laurinkari Juhani & Tarvainen Merja (toim.): The Policies of Inclusion – Perspectives to Disability Policy in Connection with Changing Welfare Policy. Europäischer Hochschulverlag GmbH & Co. Bremen.
  • Vesala Hannu, Teittinen Antti & Heinonen Pilvikki (2014): Occupational identity of staff and attitudes towards the closure of the institution. Tizard Learning Disability Review 19 (3), s. 134 – 141.
  • Vesala Hannu, Teittinen Antti & Kaikkonen Risto (2014): Vammaispalveluja tarvitsevien kotitalouksien koettu taloudellinen tilanne vuonna 2013 – ATH-tutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 37/2014, s. 45 – 48.

2013

  • Brunila Kristiina, Hakala Katariina, Lahelma Elina & Teittinen Antti (toim.) (2013): Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot (Vocational Education and Societal Differentiation). Helsinki: Gaudeamus.
  • Hakala Katariina (2013): Kehitysvammaisten koulutuspolkujen ja työntekijäkansalaisuuden mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia (Educational paths making possibilities and impossibilities for labor market citizenship for people with learning disabilities). Teoksessa Hakala Katariina, Brunila Kristiina, Lahelma Elina & Teittinen Antti (toim.): Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Helsinki: Gaudeamus.
  • Hakala Katariina, Brunila Kristiina, Teittinen Antti & Lahelma Elina (2013): Epilogi: Ammatillisella koulutuksella työntekijäkansalaiseksi – Työntekijäkansalaisuus tekeillä ja käsillä (Vocational education making labourmarket citizens). Teoksessa Hakala Katariina, Brunila Kristiina, Lahelma Elina & Teittinen Antti (toim.): Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Helsinki: Gaudeamus.
  • Hakala Katariina, Mietola Reetta & Teittinen Antti (2013): Valinta ja valikointi ammatillisessa erityisopetuksessa (Choosing and selection in vocational special education). Teoksessa Brunila Kristiina, Hakala Katariina, Lahelma Elina & Teittinen Antti (toim.): Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot (Vocational Education and Societal Differentiation). Helsinki: Gaudeamus.
  • Mietola Reetta, Teittinen Antti & Vesala Hannu (2013): Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus. Kansainvälisiä esimerkkejä ja vertailu Suomeen (Future housing for people with intellectual disabilities. International examples and comparison with Finland) (www.ym.fi). Suomen ympäristö 3/2013. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto.
  • Miettinen Sonja, Engvall Kristina & Teittinen Antti (2013): Parent-carers of disabled children in Finland and Sweden: Socially excluded by a labour of love? Teoksessa Kröger Teppo & Yeandle Sue (toim.): Combining Paid Work and Family Care: Policies and Experiences in International Perspective. 107 – 124. Bristol: Policy Press.
  • Teittinen Antti & Vesala Hannu (2013): Fundamental Rights Agency (FRA) Project on the rights of people with intellectual disabilities and people with mental health problems. Desk report: Finland. In Legal capacity of persons with intellectual disabilities and persons with mental health problems. European Union Agency for Fundamental Rights.
  • Vesala Hannu (2013): Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisen tukeminen: Osa työntekijän ammatti-identiteettiä? Suuntaaja 3/2013.

2012

  • Vesala Hannu (2012): Kehitysvamma-alan lähityöntekijöiden ammatti-identiteetti ja työhyvinvointi (pdf, www.hel.fi).
    Seurantatutkimuksen väliraportti. Asu-hanke 10/2012.
  • Teittinen Antti (2012): Vammaiskäsityksen kehityksestä Suomessa (The Development of Disability Concept in Finland). Teoksessa Oikarinen Tiina & Pölkki Hannaleena (toim.): Näkökulmia vammaisuuteen (Perspectives of Disability). Helsinki: Hilma, the support centre for disabled immigrants.
  • Teittinen Antti & Vesala Hannu (2012): Fundamental Rights Agency (FRA) Project on the rights of people with intellectual disabilities and people with mental health problems. Desk report: Finland. European Union Agency for Fundamental Rights.
  • Tägtström Jenny, Bækgaard Anne, Teittinen Antti, Dahlberg Anna, Hjermstad Grete, Lagercrantz Helena, Laurent Johanna & Flø Ragna (2012): Trender i funktionshinderpolitiken i Norden (Disability Policy Trends in Nordic Countries). Nordens Välfärdscenter.
  • Tøssebro Jan, Bonfils Inge Storgaard, Teittinen Antti, Tideman Magnus, Traustadottir Rannveig & Vesala Hannu T. (2012): Normalization Fifty Years Beyond – Current Trends in the Nordic Countries. Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities, 134 – 146.
  • Vehkakoski Tanja, Teittinen Antti & Vehmas Simo (2012): ADHD ja moraalinen vastuu (ADHD and moral responsibility). Teoksessa Silvennoinen Heikki & Pihlaja Päivi (toim.): Rajankäyntejä. Tutkimuksia normaaliuden, erilaisuuden ja poikkeavuuden tulkinnoista ja määrittelyistä (Boundaries. Studies of interpretations and definitions of normalcy, diversity and deviation). Juhlakirja Joel Kivirauman täyttäessä 60 vuotta. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A: 214, 243 – 258.

2011

  • Ruoppila Isto, Iivanainen Matti, Laurinkari Juhani, Patja Kristiina, Poutanen Veli Matti & Vesala Hannu (2011): Use of services by people with intellectual disability: A multidisciplinary longitudinal study from 1962 to 1998 in Finland. Teoksessa Ruoppila Isto & Iivanainen Matti (toim.): Life Course of Finnish Persons with Intellectual Disabilities Born 1898 – 1960. A 35-Year Follow-up Study. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 430. Jyväskylän yliopisto.
  • Ruoppila Isto, Vesala Hannu, Patja Kristiina, Numminen Heli (2011): Methodology of the life course study. Teoksessa Ruoppila Isto & Iivanainen Matti (toim.): Life Course of Finnish Persons with Intellectual Disabilities Born 1898 – 1960. A 35-Year Follow-up Study. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 430. Jyväskylän yliopisto.
  • Seppälä Heikki (2011): Att definiera utvecklingsstörning: Mission impossible? Föreläsning på Nordisk konferensen den 12.5.2011. Omslaget 2011; (3): 19, 22 – 23.
  • Teittinen Antti (2011): Havaintoja kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan rakenteellisista ongelmista (pdf, www.aspasaatio.fi). Suuntaaja 1/2011.
  • Teittinen Antti (2011): Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan rakenteelliset ongelmat (Structural problems of exemplary employment of people with learning disabilities and mental health problems). Työelämän tutkimus 1/2011.
  • Teittinen Antti (2011): Onko diagnoosi tarpeellinen? Pohdintoja lääketieteellisten diagnoosien yhteiskunnallisista merkityksistä (Is there a necessity of diagnosis? Discussions about societal meanings of medical diagnoses). Teoksessa Vaarla Suvi (toim.): Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään (Injured by alcohol. Influences of alcohol use during the pregnancy to a child’s life). Helsinki: Kehitysvammaliitto.

2010

  • Hakala Katariina (2010): Discourses on Inclusion, Citizenship and Categorizations of ‘Special’ in Education policy: The case of negotiating change in the governing of vocational special needs education in Finland. European Educational Research Journal 9 (2), 269 – 283.
  • Miettinen Sonja (2010): Vammaisuutta kuvaamassa: Maailman terveysjärjestön toimintakykyluokitukset vammaisuutta koskevan tiedon tuottamisen käytäntöinä. Teoksessa Teittinen Antti (toim.): Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka. Helsinki: Palmenia.
  • Närhi Vesa, Seppälä Heikki & Kuikka Pekka (toim.) (2010): Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
  • Seppälä Heikki (2010): Hoivan ja asumisen välimaastossa: Pohdintoja kehitysvammaisuuden kaksista kasvoista. Teoksessa Teittinen Antti (toim.): Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka. Helsinki: Palmenia.
  • Teittinen Antti (2010): Joustavasta kasaantumisesta uusliberalismiin (From flexible accumulation to neo-liberalism). Kulttuurintutkimus 2/2010.
  • Teittinen Antti (toim.) (2010): Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka (Out of Institutions! Disabled People and the Politics of Care). Helsinki: Gaudeamus.
  • Teittinen Antti (2010): Sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka ja kehitysvamma (Policy of social opportunities and learning disability). Teoksessa Hiilamo Heikki & Saari Juho (toim.): Hyvinvoinnin uusi politiikka – Johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin (The new policy of welfare – An introduction to social opportunities).  Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A, Tutkimuksia 27.
  • Teittinen Antti & Kuusterä Kirsti (2010): Angloamerikkalaisen deinstitutionalisaatiotutkimuksen aiheista (Topics of Anglo-American De-institutionalisation research). Teoksessa Teittinen Antti (toim.): Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka (Out of Institutions! Disabled People and the Politics of Care). Helsinki: Gaudeamus.
  • Vesala Hannu (2010): Hameennappi ja haalari. Tutkimus puhumattoman, vaikeasti kehitysvammaisen naisen itsemääräämisestä ja valinnanmahdollisuuksista. Teoksessa Teittinen Antti (toim.): Pois laitoksista. Vammaiset ja hoivan politiikka. Helsinki: Gaudeamus.

2008

  • Hintsala Susanna & Seppälä Heikki (et al.) (2008): Kehitysvammaisten asumispalveluiden suuntaviivoja. Teoksessa Niemelä Markku & Brandt Krista (toim.): Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen: Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja (pdf, urn.fi). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 2007:73. Helsinki:  Sosiaali- ja terveysministeriö.
  • Hintsala Susanna, Seppälä Heikki & Teittinen Antti (2008): Kehitysvammaista ihmistä eristävät asumisjärjestelyt (Isolated housing settings of a person with learning disability). Teoksessa Hirvilammi Tuuli & Laatu Markku (toim.): Toinen vääryyskirja: Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista (Second book of grievances: Pictures of social disadvantages). Helsinki: Kela.
  • Seppälä Heikki (2008): Häiriöiden hallinnasta toimintakyvyn tukemiseen – Pohdintaa kehitysvammaisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämisestä. Teoksessa Punamäki Raija-Leena, Nieminen Pirkko & Kiviaho Matti (toim.): Mieli ja terveys: Ilon ja muutoksen psykologiaa. Tampere: Tampereen yliopisto.
  • Seppälä Heikki (2008): Kehitysvammaisten kuntoutus. Teoksessa Rissanen Paavo, Kallanranta Tapani & Suikkanen Asko (toim.): Kuntoutus. Helsinki: Duodecim.
  • Teittinen Antti (2008): Boundaries and structures of normality. Teoksessa Parodi Giuliana (toim.): Aspetti socioeconomici della disabilità. Rooma: Aracne Editrice.

2007

  • Hakala Katariina (2007): Kriittisen ja feministisen pedagogiikan keskusteluja paremmin tietämisestä ja toisin tietämisen mahdollisuuksista (Discussions of critical and feminist pedagogy about knowing better and possibilities of knowing otherwise). Teoksessa Aittola Tapio, Eskola Jari & Suoranta Juha (toim.): Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä (Questions of critical pedagogy). Tampereen yliopisto.
  • Hakala Katariina (2007): Paremmin tietäjän paikka ja toisin tietämisen tila. Opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena suhteena. Tohtorin väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 212. Helsinki: Yliopistopaino.
  • Hakala Katariina & Hynninen Pirkko (2007): Etnografinen tietäminen (Ethnographic Knowing). Teoksessa Lappalainen Sirpa, Hynninen Pirkko, Lahelma Elina & Tolonen Tarja (toim.): Etnografia metodologiana (Ethnography as Methodology). Tampere: Vastapaino.
  • Seppälä Heikki (2007): Palveluohjaus – Polku omaan elämään. Teoksessa Ikonen Oiva & Virtanen Pirkko (toim.): Erilainen oppija – Yhteiseen kouluun: kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisestä. Jyväskylä: PS-kustannus.

2006

  • Teittinen Antti (2006): Merkintöjä vammaisuuden tutkimuksen itseymmärryksestä (Markings of self-understanding on disability research). Teoksessa Teittinen Antti (toim.): Vammaisuuden tutkimus. Helsinki: Yliopistopaino.
  • Teittinen Antti (2006): Osallistava kasvatus suomalaisessa koulutuspolitiikassa (Inclusive education in Finnish education policy). Kasvatus 2006, 37 (4): 359 – 370.
  • Teittinen Antti (2006): Public welfare services, disability organisations and governance structures. Teoksessa Parodi Giuliana (toim.): Aspetti socioeconomici della disabilità. Rooma: Aracne Editrice.
  • Teittinen Antti (toim.) (2006): Vammaisuuden tutkimus (Disability Research). Helsinki: Yliopistopaino.
  • Vesala Hannu (2006): Seniorit liikkeelle klubitoiminnalla. SKLU tiedottaa, 2/2006.

2005

  • Nikkanen Hannu, Numminen Heli, Närhi Vesa, Leskelä-Ranta Anna-Elina, Seppälä Heikki & Ahonen Timo (2005): Laaja-alaiset oppimisvaikeudet: Teoriaa ja pohdintaa. NMI-Bulletin, 15 (3): 21 – 26.

2004

  • Seppälä Heikki (2004): Se on pienestä kiinni: Lahden ja Hämeenlinnan Työnhyrrä-projektien kokemuksia ja arviointia. Lahti: Avain-säätiö.

2003

  • Koskentausta Terhi, Seppälä Heikki & Valkama Heimo (2003): Kehitysvammahuollon haasteellisimmat asiakkaat: Suojatoimenpiteet Pääjärven kuntayhtymässä. Suomen lääkärilehti 58 (5): 499 – 504.
  • Ruoppila Isto, Poutanen Veli Matti, Laurinkari Juhani & Vesala Hannu (2003): Kansaneläkelaitoksen tuet kehitysvammaisten henkilöiden elämänkulussa 1962 – 1998 (Social benefits from the the Social Insurance Institution of Finland in the course of life of the intellectually disabled in 1962 – 1998). Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 73. Helsinki: Kela.

2002

  • Hakala Katariina (2002): Varmuutta ja epäröintejä. Puhetapoja opettajan sukupuolesta (Certainties and hesitations. Discourses on teacher’s gender. Journal of Finnish Educational Research). Kasvatus, Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 33 (3): 288 – 301.

2001

  • Simola Hannu & Hakala Katariina (2001): Finnish School Professionals Talk about Educational Change. Teoksessa Lindblad Sverker & Popkewitz Thomas S. (toim.): Listening to Education Actors on Governance and Social Integration and Exclusion. University of Uppsala, Department of Education, Uppsala Reports on Education 37.

2000

  • Lahelma Elina, Hakala Katariina, Hynninen Pirkko & Lappalainen Sirpa (2000): Too few men? Analysing the discussion on the need for more male teachers. Nordisk Pedagogik. Journal of Nordic Educational Research 20 (3), 129 – 138.
  • Patja Kristiina, Iivanainen Matti, Oksanen Hanna, Vesala Hannu & Ruoppila Isto (2000): Life Expectancy of Persons with Intellectual Disability: A Follow-up Study From 1962 to 1997. Journal of Intellectual Disability Research 44, 591 – 599.

1998

  • Chydenius Esa, Kaski Markus, Seppälä Heikki & Tokola Riitta (1998): Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve. Suomen lääkärilehti 53 (13): 1553 – 1558.

1997

  • Matikka Leena M. & Vesala Hannu T. (1997): Acquiescence in quality-of-life interviews with adults who have mental retardation. Mental Retardation 35, 75 – 82.

1993

  • Seppälä Heikki (1993): Pienryhmän vuorovaikutussuhteet ja rakenne. Teoksessa Pirttimaa Raija (toim.): Puheenvuoroja kehitysvammaisten lasten ja aikuisten arviointikeinoista kasvatuksen ja kuntoutuksen suunnittelemista varten. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

1987

  • Seppälä Heikki (1987): Tukihenkilötoiminta kehitysvammahuollossa. Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntainliiton julkaisuja, 2/1987. Mäntsälä: Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntainliitto.

Kotu-tutkimuksia (2004 – 2006)

Sarjan julkaisuissa (ISSN 1797-1909) on referee- eli tieteellinen ennakkoarviointi.

  • Koponen, A. 2006. Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys, nro 5.
  • Koponen, A. 2005. Haavoittuva lapsi: sikiöaikana alkoholille altistuneiden lasten elämä, nro 4.
  • Kuparinen, R. 2005. ”Ei meidän naapuriin” – Tapaustutkimus asukasyhteisön suhtautumisesta kehitysvammaisten asuntolan rakentamiseen, nro 3.
  • Koponen, A. 2005. Katkennein siivin elämään: sikiöaikana päihteille altistuneet lapset, nro 2.
  • Koponen, A. 2004. Vaietut kohtalot: sikiöaikana päihteille altistuneet lapset, nro 1.

Kotunet-julkaisuja (2004 – 2005)

ISSN 1795-1917

Kotu-raportteja (2003 – 2006)

ISSN 1459-3629

  • Vesala, H. T. 2006. Seniorit liikkeelle! Senioriklubi-toimintamallin kokeilu, nro 7.
  • Numminen, H., Vesala, H. T., Ainali, I. & Järveläinen, I. 2005. Ikääntyminen haasteena kehitysvammapalveluille, nro 6.
  • Matikka, L., Koponen, A. & Reiterä-Paajanen, U. 2005. Oppilaiden ja vanhempien näkemykset koulun inklusiivisuudesta, nro 5.
  • Teittinen, A. 2005. Projektista prosessiksi: neljä esimerkkiä inklusiivisesta kehittämistyöstä, nro 4.
  • Renko, M. 2006. Toimintoperusteisen kustannuslaskennan soveltaminen kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä, nro 3.
  • Teittinen, A. 2003. Perusopetuksen inkluusiopolitiikan lähtökohtia, nro 2.
  • Matikka, L. M., Nummelin, T. & Ainali, I. 2003. Laadulla eteenpäin: Laukaan kehitysvammapalvelujen arviointi ja kehittämisehdotukset, nro 1.

Kehitysvammaliiton julkaisuja (1991 – 1995)

Kehitysvammaliiton julkaisuja – The Finnish Association on Mental Retardation Publications (ISSN 0798-7928)

  • Vähäkuopus, J. 1995. Lasten autismin tutkimus ja kuntoutus Venäjällä, nro 35.
  • Vähäkuopus, J. 1995. Kehitysvammaisuuden määrittely Venäjällä, nro 34.
  • Tyynelä, T. 1995. Koulusta elämään: vanhempien näkökulma kehitysvammaisen nuoren itsenäistymiseen peruskoulun päättyessä, nro 33.
  • Rintala, P. 1995. Kävelytesti kestävyyskunnon mittaajana ja sen luotettavuus kehitysvammaisilla miehillä, nro 32.
  • Kärkkäinen, M. Murroskauden selviytyjät: tekijät työtään kehittämässä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymässä, nro 31.
  • Kuronen, S. Oikeessa koulussa: downin syndrooma -lapsen integroituminen peruskoululuokkaan, nro 30.
  • Hintsala, S. 1994. Kehitysvammaisten kuvataidetoiminta: kuvataidetoiminnan merkityksen tarkastelu, nro 29.
  • Impola, A. Videon käyttö kehitysvammahuollossa, nro 28.
  • Kerola, K. 1994. Autismin kommunikaatio-ongelma, nro 27.
  • Turpeinen, A. 1993. Entä jos äiti ei enää jaksa: kehitysvammaisten toimintakyky ja palvelut, nro 26.
  • Nouko-Juvonen, S. 1993. Hajauttamisen kynnyksellä: Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin laitos- ja asumishuollon kehittämistutkimus, nro 25.
  • Saariaho, M.-L. 1993. Kehitysvammaisen lapsen perheen saama tuki ja sen vaikutus perheen arkeen, nro 24.
  • Kantojärvi, A. 1993. Kehitysvammaisen lapsen äidin arki: tutkimus Helsingin erityishuoltopiirin alueelta, nro 23.
  • Lehtokangas, S., Vehola, K. & Nikula, A. (et al.). 1993. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppivelvollisten opetuksen siirtyminen peruskouluun ja ko. opetuksen toteuttaminen Vihdin kunnassa, nro 22.
  • Turpeinen, A. 1993. Kuntien vammaispalvelut ja niiden tarjonta kehitysvammaisille, nro 21.
  • Parppei, I. 1993. Oppimisen apuvälineeksi tarkoitetut haptiset palapelit, nro 20.
  • Matikka, L. (toim.). 1993. Kehitysvammapalvelut arvioinnin kohteeksi: kehitysvammapalvelujen tuloksellisuus ja laatu -projektin lähtökohdat, nro 19.
  • Vesala, H., Rehumäki, M. & Saari, T. 1994. Kehitysvammaisten asuminen ja elämänlaatu, nro 18.
  • Öhman, A. 1993. Vaikeammin vammaisten sosiaaliset suhteet, nro 17.
  • Autio, T. 1993. Vaikutusmahdollisuudet ja elämänlaatu: kehitysvammaisten kokemuksia itsemääräämisestä, nro 16.
  • Autio, T. 1993. Työ kehitysvammaisen elämässä, nro 15.
  • Vesala, H. 1992. Vaikeammin kehitysvammaisten päivätoiminta: lähihenkilökyselyn tuloksia, nro 14.
  • Öhman, A. 1992. Ystävät, naapurit ja sukulaiset: suhteita ja mahdollisuuksia, nro 13.
  • Autio, T. 1992. Mahdollisuus seksuaalisuuteen: kehitysvammaisten näkemyksiä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta, nro 12.
  • Autio, T. 1992. Quality of life of mentally retarded: interviewing results in tabular form, nro 11.
  • Hokkila, H. (toim.). 1992. Työn iloa tasavertaisesti: raportti Oulun kaupungin järjestämästä kehitysvammaisten avotyötoiminnasta, nro 10.
  • Työtoimintojen uudistaminen: sosiaalihuollon työtoimintojen kehittämistyöryhmän raportti 25.11.1991, nro 9 (1992).
  • Timonen, T. E. 1992. Lovaasin autismi-projekti, nro 8.
  • Vaikeasti monivammaisten apuvälineteknologia: Kehitysvammaliiton teknologiatyöryhmän raportti 1990–1991, nro 7 (1992).
  • Vinni, I. 1992. Aikuisten kehitysvammaisten kirjeopistokokeilu Helsingin kaupungin Solakallion erityiskoulussa: oikeus ymmärrettävään kieleen, nro 6.
  • Pöyhönen, P. & Timonen, T. E. 1992. Autististen ja vaikeasti kehityksessään viivästyneiden lasten varhaiskuntoutusprojekti: kaksi tapauserittelyä, nro 5.
  • Henriksson, A. 1992. Kehitysvammaiset elämänlaatutyöryhmässä: kehitysvammaisten aikuisten elämänlaatutyöryhmän työskentelyn kuvailua ja arviointia, nro 4.
  • Basilier, S. & Vesala, H. 1992. SAKTIS: vaikeimmin kehitysvammaisten aktivointiohjelman kehittely, nro 3.
  • Autio, T. 1991. Kehitysvammaisten elämänlaatutietoa: haastatteluvaiheen tuloksia taulukoina, nro 2.
  • Pulli, T. 1991. VAIKO: vaihtoehtoiset kommunikointikeinot käyttöön: VAIKO-kokeiluprojekti, nro 1.

Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita (1987 – 2002)

Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita -sarjan julkaisut – FAMR research report (ISSN 0785-367x)

  • Hyvärinen, M., Vesala, H. & Seppälä, M. 2002. Työ- ja toimintakeskukset tänään, nro 35.
  • Rautavuori, M. 2001. FAS-lapsi, nainen, perhe ja yhteiskunta: näkökulmia raskaudenaikaiseen päihteidenkäyttöön, nro 34.
  • Hintsala, S., Nummelin, T. & Matikka, L. M. 2001. Iin kehitysvammapalvelujen arviointia ja kehittämisehdotuksia, nro 33.
  • Hintsala, S. & Matikka, L. M. 2000. Kehitysvammapalvelut Jämsän seudulla: Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien palvelujen arviointia ja kehittämisehdotuksia, nro 32.
  • Matikka, L. M. & Hintsala, S. 1999. Suojarinne ristiaallokossa: erityispalvelut ja -osaaminen Keski-Suomessa, nro 31.
  • Aaltonen, A. 1999. Mitä maksaa? Kustannusanalyysi Kotkan kehitysvammahuollon palveluista, nro 30.
  • Hintsala, S., Matikka, L. & Rautavuori, M. 1999. Kehitysvammapalvelut Jyvässeudulla: Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan palvelujen arviointia ja kehittämisehdotuksia, nro 29.
  • Seppälä, H. 1998. Uusia mahdollisuuksia: Kehitysvammaisten mielenterveyspalvelut -projektin loppuraportti, nro 28.
  • Matikka, L., Numminen, H. & Närhi, V. 1998. Verkostot ja tiimit neurokognitiivisen kuntoutuksen tueksi, nro 27.
  • Kaipio, K. 1996. Kehitysvammapalvelujen tuloksellisuus- ja laatuprojektin loppuraportti, nro 26.
  • Vähäkuopus, J. 1996. Pelit neuropsykologisen kuntoutuksen välineinä, nro 25.
  • Äystö, S. 1996. Kehitysvammaisten toimintakyky: uusi lähestymistapa arviointi- ja kuntoutuskäytännön kehittämiseen, nro 24.
  • Kaipio, K. 1996. The project of quality of services provided for people with developmental disabilities, nro 23.
  • Matikka, L. & Äystö, S. 1996. The neurocognitive rehabilitation project for persons with intellectual disabilities: final report, nro 22.
  • Matikka, L. & Äystö, S. 1996. Kehitysvammaisten neurokognitiivisen kuntoutusprojektin loppuraportti, nro 21.
  • Niutanen, P. & Äystö, S. 1996. Kehitysvammaisten neurokognitiiviset toiminnot. Osa 2: NPS-IIT-arviointimenetelmän PASS-muuttujien jakaumat taulukoina, nro 20.
  • Äystö, S. & Niutanen, P. 1996. Kehitysvammaisten neurokognitiiviset toiminnot. Osa 1: NPS-IIT-arviointimenetelmän neuropsykologisten muuttujien jakaumat taulukoina, nro 19.
  • Nouko-Juvonen, S. 1994. Aulasta se alkoi: kehitysvammaisten päivähuoltolatoiminta 1958–1992, nro 18.
  • Nouko-Juvonen, S. 1994. Kadonneen kehitysvammaisen arvoitus: kehitysvammaisten esiintyvyys tilastoissa ja heidän sijoittumisensa ympärivuorokautiseen hoitoon 1958–1992, nro 17.
  • Kärkkäinen, M. 1993. Kehitysvammaisten ja työntekijöiden palaverianalyysi, nro 16.
  • Vesala, H. 1993. Kehitysvammaisten asuminen ja harrastukset Uudellamaalla, nro 15.
  • Matikka, L. 1993. Elämänlaatutietoa Keski-Suomesta: kehitysvammaisten haastatteluvastauksia taulukoina, nro 14.
  • Matikka, L. 1993. Elämänlaatutietoa Lapista: kehitysvammaisten haastatteluvastauksia taulukoina, nro 13.
  • Matikka, L. 1993. Elämänlaatutietoa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta: kehitysvammaisten haastatteluvastauksia taulukoina, nro 12.
  • Matikka, L. 1993. Elämänlaatutietoa Pirkanmaalta: kehitysvammaisten haastatteluvastauksia taulukoina, nro 11.
  • Matikka, L. 1993. Elämänlaatutietoa Varsinais-Suomesta: kehitysvammaisten haastatteluvastauksia taulukoina, nro 10.
  • Matikka, L. 1993. Elämänlaatutietoa Uudeltamaalta: kehitysvammaisten haastatteluvastauksia taulukoina, nro 9.
  • Matikka, L. (toim.). 1993. Elämänlaadun kysymyksiä: kehitysvammaisten elämänlaatu -projektin haastattelu- ja kyselylomakkeet, nro 8.
  • Qvist, A. 1992. Vaikeammin kehitysvammaisten elämänlaatutietoa: lähihenkilökyselyn tuloksia taulukoina, nro 7.
  • Vesala, H. 1992. Kehitysvammaisten harrastaminen, nro 6.
  • Johansson, S. 1990. Killinmäen TAK-projektin loppuraportti: kokemuksia kehitysvammaisten tietokoneavusteisesta kuntoutuksesta 1987–1989, nro 5.
  • Manninen, A. 1989. Hoitotyön tarpeiden ja henkilöstötarpeen arviointi keskuslaitoksessa, nro 4.
  • Vienola, J. 1989. Kehitysvammahuollon muutospaineet, nro 3.
  • Rekola, R. 1989. Portaat-varhaiskasvatusohjelma: lapsen kehityksen seuranta- ja arviointimallit, nro 2.
  • Saloviita, T. 1987. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajille, nro 1.

Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja (1980 – 2002)

Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja – FAMR Research Publications (ISSN 0358-0474). Sarjan julkaisuissa 60–85 on referee- eli tieteellinen ennakkotarkistus.

  • Numminen, H. 2002. Working memory in adults with intellectual disability, nro 85.
  • Hintsala, S. (toim.). 2001. Matkalla – on the way: artikkeleita 4. kehitysvammatutkimuksen konferenssista, nro 84.
  • Matikka, L. M. 2001. Service-oriented assessment of quality of life of adults with intellectual disabilities, nro 83.
  • Korpela, R. & Nieminen, P. 2001. Leikkiprojekti: vaikeavammaisten lasten toimintakyvyn, leikin ja varhaiskuntoutuksen arvioinnin kehittämistutkimus, nro 82.
  • Patja, K. 2001. Life expectancy and mortality in intellectual disability, nro 81.
  • Nouko-Juvonen, S. 2000. Kehitysvammapalvelut ja muutoksen vuosikymmen, nro 80.
  • Matikka. L. M. 2000. Subjektiivisen hyvinvoinnin asteikon kehittäminen kehitysvammapalvelujen laadunarviointiin, nro 79.
  • Närhi, V. (toim.). 1999. Kyvyt haltuun: toiminnanohjauksen teoriaa ja kuntoutusta kehitysvammaisilla, nro 78.
  • Vesala, H. (toim.). 1999. Kehitysvammatutkimusta 1997: artikkeleita 3. kehitysvammatutkimuksen konferenssista, nro 78.
  • Vinni, I. 1998. Tekstistä selkoa: kehitysvammaisten aikuisten selkokielisten ja yleiskielisten tekstien ymmärtäminen, nro 76.
  • Launonen, K. Eleistä sanoihin, viittomista kieleen: varhaisviittomisohjelman kehittäminen, kokeilu ja pitkäaikaisvaikutukset Downin-syndrooma-lasten varhaiskuntoutuksessa, nro 75.
  • Matikainen, T. 1998. Integraatio työelämään: kokemuksia tuetun työllistymisen kentältä, nro 74.
  • Ahonen, T., Aro, T. & Närhi, V. (toim.). 1998. Neurokognitiivista kuntoutusta kehittämässä, nro 73.
  • Jylhä, I. 1998. Yhdessä ja erikseen: harjaantumisoppilaiden ja ala-asteen oppilaiden yhteistoiminnallisten ryhmien muotoutuminen sekä sosiaalisen integraation toteuttaminen kuvaamataidon opetuskokeilussa, nro 72.
  • Ojanen, M. & Seppälä, H. 1997. Mikä hätänä? Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn ja emotionaalisten häiriöiden arviointimenetelmän kehittäminen, nro 71.
  • Matikka, L. (toim.). 1997. Kehitysvammatutkimusta 1995: artikkeleita 2. kehitysvammatutkimuksen konferenssista, nro 70.
  • Äystö, S. 1996. Kehitysvammaisuuden neuropsykologiasta, nro 69.
  • Vanhanen, S.-L. 1996. Neuroradiological and neurophysiological findings in infantile neuronal ceroid-lipfuscinosis (INCL), nro 68.
  • Nouko-Juvonen, S. 1995. Kehitysvammaisuuden tulkinnat 1990-luvun kuntayhteisössä, nro 67.
  • Saarela, M. 1995. ”Miten tää pelaa?”: 5–6 -vuotiaan kehitysvammaisen lapsen pelaamiseen orientoituminen, nro 66.
  • Kärkkäinen, M. 1993. Toisenlaiseen toimintaan: kehittävän työntutkimuksen sovellus kehitysvammatyöhön, nro 65.
  • Kärkkäinen, M. 1993. Muuttuva ajattelu kehitysvammatyössä, nro 64.
  • Taanila, M. & Järvelin. M.-R. 1993. Kehitysvammaisen elämä – työntekijän työ: kehittävän työntutkimuksen menetelmän sovellus kehitysvammahuoltoon Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiireissä: kehittämishankkeen II-väliraportti, nro 63.
  • Hautamäki, A. 1993. Down-lapsi perhe-elämän kaaressa: vammainen lapsi elämäntavan kipupisteenä, kiintotähtenä ja valopilkkuna, nro 62.
  • Malinen, S. 1992. Nuo syyttään kurjat ja puuttuvaiset: kehitysvammaisten identifiointi ja huollon muotoutuminen Suomessa 1877–1927, nro 61.
  • Timonen, T. E. 1991. Autismi: käyttäytymisanalyyttinen näkökulma, nro 60.
  • Korhonen, M. & Matikka, L. 1991. Minäkuva ja itsenäistyminen: kehitysvammaisten yhteiskuntaan integroituminen ammatillisen koulutuksen kautta, nro 57.
  • Kärkkäinen, M. 1991. Tekijät työtään kehittämässä: kehittävän työntutkimuksen menetelmän sovellus kehitysvammahuoltoon Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiireissä: kehittämishankkeen I väliraportti, nro 58.
  • Öhman, A. 1991. Elämänlaatua etsimässä: ryhmäkeskustelumenetelmän kokeilu [kehitysvammaisten elämänlaatu -projektin osaraportti], nro 57.
  • Saloviita, T. (toim.). 1989. Pienet asuinyksiköt kehitysvammalaitoksessa: tutkimuksia hoidon kehittämisestä, nro 56.
  • Saloviita, T. 1989. Kehitysvammaisten adaptiivinen käyttäytyminen laitoksessa, nro 55.
  • Jokinen, M. (toim.). 1989. Kehitysvammahuollon bibliografia vuosilta 1981–1986, nro 54.
  • Tiilikka, P. & Hautamäki, J. 1989. Portaat-menetelmä kehitysvammaisen lapsen varhaiskuntoutuksessa, nro 53.
  • Saloviita, T. (toim.). 1989. Keskuslaitoksesta ryhmäasuntoon: tutkimuksia kehitysvammaisten asumisesta, hoidosta ja opetuksesta, nro 52.
  • Lahtinen, U. 1988. Nuoren kehitysvammaisen toimintakyky, nro 51.
  • Keränen, V. 1988. Kehitysvammahuollon pakkokeinonormisto ja perusoikeudet, nro 50.
  • Mäki, O. 1988. Auditiivisen harjoituksen vaikutus harjaantumiskoulutasoisen oppilaan havaintosuoritukseen, nro 49.
  • Vinni, I. & Timonen, T. 1988. Autismi Suomessa, nro 48.
  • Saloviita, T. 1988. Itsensä vahingoittaminen keskuslaitoksessa: epidemiologinen tutkimus, nro 47.
  • Saloviita, T. 1988. Kehitysvammaisten henkilöiden adaptiivisen käyttäytymisen rakenne ja AB-asteikon ominaisuudet, nro 46.
  • Hautamäki, J. & Honkanen, H. 1990. Työtaitojen ja itsenäisen suoriutumisen arvioiminen kehitysvammaisilla, nro 45.
  • Hartama, M. & Saloviita, T. 1987. Kehitysvammaisten aikuisten harrastusaktiivisuus, nro 44.
  • Pääkkönen, M. 1987. Käden jälki: kehitysvammaisten piirustukset, nro 43.
  • Rissanen, P. 1987. Kehitysvammahuollon eri asumismuotojen taloudellinen evaluaatio, nro 42.
  • Huuhtanen, K. 1987. Portaat-varhaiskasvatusmenetelmän kokeilu Espoossa, nro 41.
  • Saloviita, T. 1987. Ei-toivotun käyttäytymisen sammuttaminen: vaihtoehto rankaisemiselle, nro 40.
  • Timonen, T. 1986 [2. uud. p. 1990]. Kehitysvammaisuuden käsite: teoreettinen analyysi, nro 39.
  • Saloviita, T. 1986. Laitoksen sisäisten osastosiirtojen vaikutus kehitysvammaisten sopeutumiseen, nro 38.
  • Ikuli, T. 1986. Kasvatus aikuisuuteen -opintopiirit, nro 37.
  • Saloviita, T. 1986. Kehitysvammaisten lasten aktivointi leikinohjauksen avulla, nro 36.
  • Fredriksson, J. 1986. Oppimistestit: katsaus, nro 35.
  • Vuorinen, M. 1986. Cid-assosiaatiometodi puheen ja lukemisen opetuksessa, nro 34.
  • Timonen, T. 1985. Käyttäytymisterapeuttisia tietojenkeruumenetelmiä ongelmatilanteen ja -käyttäytymisen selvittämiseen, nro 33.
  • Timonen, T. 1985. Anna kaikkien kukkien kukkia! Kokemuksia päiväkoti-integraatiosta, nro 32.
  • Andersson, T. 1984. Nuori aikuinen: kehitysvammaisten nuorten elämäntilanne, tulevaisuuden toiveet ja tarpeet, nro 31.
  • Ahonen, H. 1984. Toiminnan ja henkilöstösuunnittelun kehittäminen Rinnekodin hoito-osastoilla, nro 30.
  • Saloviita, T. 1984. Liikasyöttäminen kehitysvammaisten oksentelun hoitokeinona, nro 29.
  • Saarela, M. & Saarela, M. 1984. Psyykkisesti kehitysvammaisten integraatio kaupunkimaisessa yhteisössä, nro 28.
  • Saloviita, T., Laitinen, J. & Huuhko, L. 1984. Kehitysvammaisen pojan itsensä vahingoittamisen ehkäiseminen käyttäytymisterapian avulla, nro 27.
  • Saloviita, T. 1984. Ympäristön rikastamisen vaikutus syvästi kehitysvammaisten aikuisten käyttäytymiseen laitoksessa, nro 26.
  • Moberg, S. 1984. Poikkeavuuden hyväksyminen ja poikkeavien sosiaalinen etäisyys, nro 25.
  • Moberg, S. 1983. Harjaantumisluokka peruskoulussa, nro 24.
  • Häkkinen, U. 1983. Vammaisuus ja taloustiede: katsaus kuntoutusta ja huoltomuotoja koskeviin tutkimuksiin, nro 23.
  • Ikonen, O. 1983. Bliss-symbolit ja niiden opettaminen: bliss-symbolikommunikaatiomenetelmän kokeilun raportti, nro 22.
  • Timonen, T. 1983. Integrering av utvecklingsstörda barn i förskola: sociala färdigheter, sociala kontakter och personalens syn, nro 21.
  • Ikonen, O. 1983. Syvästi kehitysvammaisten opetussuunnitelman kehittämisen lähtökohtia, nro 20.
  • Hiltunen, P. 1983. Oikeessa työssä! Työkokeilun ja sen ristiriitojen kuvaus, nro 19.
  • Kehitysvammahuollon bibliografia vuosilta 1979–1980, nro 18 (1982).
  • Hautamäki, J. & Laukkanen, H. 1982. Laitos asumisympäristönä ja kehitysvammaisten asuminen: katsaus tutkimukseen ja keskusteluun, nro 17.
  • Korhonen, M. 1982. Kehitysvammaisten ammatillinen koulutus ja elämäntilanteen muutos, nro 16.
  • Kauttu, P. & Tolmunen, M. 1982. Opetus- ja kasvatuskokeilu: tutkimus työnopetuksesta, kansalaiskasvatuksesta ja henkilökunnan koulutuksesta Kaunismäen opetus- ja työkeskuksessa 1979–80, nro 15.
  • Moberg, S. 1981. Psyykkisesti kehitysvammaisten koulutuksen fyysisen integraation edellytykset peruskoulussa, nro 14.
  • Kehitysvammahuollon bibliografia vuosilta 1973–1979, nro 13 (1981).
  • Hiltunen, P. 1981. Selvitys maataloudessa ja muualla avoimilla työmarkkinoilla työskentelevistä kehitysvammaisista, nro 12.
  • Jussila, M. 1981. Integroitu työkeskus: Kokkolan työkeskuksen työntekijöiden sosiaaliset suhteet ja työviihtyvyys, nro 11.
  • Moberg, S. 1981. Psyykkisesti kehitysvammaisten koulutuksen integraatio: asenteelliset edellytykset ja saatuja kokemuksia, nro 10.
  • Tirkkonen, R., Sohlo, R. & Hiltunen, P. 1981. Kehitysvammaisten lasten päivähoito päiväkodeissa Uudellamaalla, nro 9.
  • Helenius, S. 1981. Yhteisökasvatuskokeilu kehitysvammaosastolla: raportti erään keskuslaitoksen laitososastolta, nro 8.
  • Hautamäki, J. (toim.). 1981. Kehitysvammahuollon ja -tutkimuksen kansainvälisistä virtauksista, nro 7.
  • Moberg, S. 1980. Integraatio kehitysvammahuollossa: käsiteanalyysi ja teoreettinen tausta, nro 6.
  • Heinänen, P. 1980. Kehitysvammaisten opetuksen integroiminen normaaliopetukseen, nro 5.
  • Riikonen, J. 1980. Kehitysvammaisten ammatillisen erityisopetuksen oheismateriaalia: harjoituslomakkeet, nro 4.
  • Hautamäki, J. & Riikonen, J. 1980. Taitavaan suoritukseen: kehitysvammaisten ammatillisen erityisopetuksen oheismateriaalia: yleinen osa ja harjoitusohjeet, nro 3.
  • Kilpeläinen, R. 1980. Kehitysvammaisten autismi: tutkimus oppimisterapiasta kehitysvammaisten hoidossa, nro 2.
  • Heinänen, P. 1980. Kehitysvammaisten opiskelu maamme kansalais- ja työväenopistoissa työvuonna 1978–1979, nro 1.