Mies pitää kädessään asunnon pienoismallia.

Kehitysvammaiset aikuiset asuvat Suomessa useimmiten joko ryhmäkodissa tai lapsuudenkodissaan. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan miellytä kaikkia, vaan moni haluaisi asua omassa asunnossa.

Asuminen tavallisessa asunnossa muiden ihmisten joukossa on täysin mahdollista, kun palveluja kehitetään vastaamaan heidän tarpeitaan. Tämä edellyttää yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen, asuntotoimen, kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden sekä kaavoituksen välillä.

Kehitysvammaliiton, ympäristöministeriön ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) hankkeessa (2016–17) kehitettiin erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumiseen liittyviä palveluja Lappeenrannassa, Joutsenossa, Ruokolahdella ja Rautjärvellä. Hanke osoitti, että myös enemmän apua tarvitsevat vammaiset ihmiset voivat asua omassa asunnossa. Tarpeen mukainen tuki ja joustavat ratkaisut tuovat myös kustannussäästöjä.

Hankkeen aikana kehitysvammaisia lappeenrantalaisia muutti yövalvotusta ryhmäkodista omaan asuntoon. Eksote palkkasi muuttajien tueksi arjen tukikeskus Arttuun kaksi uutta työntekijää, ja muuttajat saivat tukea omaan kotiin monta kertaa päivässä. Heillä oli käytössään kuvapuhelinyhteys yöhoitajaan, joka tarvittaessa tuli paikalle. Lisäksi heillä oli tukenaan lähinaapuri, opiskelija, joka asuu samassa korttelissa ja tarjoaa naapuriapua yhden tunnin päivässä. Lähiyhteisöön liittyminen ja ihmissuhteiden ylläpito onkin erittäin tärkeä asia, jota ei saa unohtaa omaan kotiin muutettaessa.

Myönteisten kokemusten perusteella Eksoten alueella on päätetty, että 15-paikkaisia ryhmäkoteja ei enää rakenneta. Hanke osoitti myös maakuntatason yhteistyön merkityksen.

”Olennaista on kartoittaa nuorten omia toiveita asumisestaan ja suunnitella niiden pohjalta pitkäjänteisesti asumispalveluja maakunnissa”, Kehitysvammaliiton Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala sanoo.

Hankkeen aikana omaan kotiin muuttaneiden kehitysvammaisten henkilöiden taidot ja omatoimisuus ovat kehittyneet. Joidenkin kohdalla tukea on ensimmäisten kuukausien jälkeen pystytty jo keventämään.

Hanke liittyi kehitysvammaisten asumisen ohjelmaan (Kehas), jonka tavoitteiden mukaisesti laitosasumisesta on määrä luopua ja kehittää tilalle monimuotoisempia asumisen vaihtoehtoja. Tämä on myös YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaista. YK-sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus itse päättää, missä hän haluaa asua.

Lisätietoa:
Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, (09) 34 809 254, susanna.hintsala(at)kvl.fi
Perhepalveluiden ja erityishuollon johtaja Riitta Hakoma, Eksote, 040 054 2668, riitta.hakoma(at)eksote.fi
Asuntoneuvos Raija Hynynen, ympäristöministeriö, 050 5217487, Raija.Hynynen(at)ym.fi

Hankkeen loppuraportti verkossa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160272