Selkokieltä digiloikkaan!

Erilaisia ihmisiä käyttämässä puhelinta.

Yhteiskunnan palvelut halutaan digitalisoida ja siirtää verkkoon. Monet ihmiset eivät kuitenkaan osaa käyttää digipalveluita, koska niiden kieli on vaikeaa, palvelua on hankala käyttää tai sivusto toimii epäloogisesti. Harva viranomainen Suomessa on toistaiseksi julkaissut verkkopalvelustaan selkokielisen version.

EU on määrännyt uuden julkisten digipalveluiden saavutettavuusdirektiivin, joka parantaa erityisesti näkö- ja kuulovammaisten ihmisten mahdollisuuksia käyttää verkkopalveluita. Kielen vaikeutta siinä ei kuitenkaan oteta juuri huomioon. Voiko digipalvelu olla saavutettava, jos se on kirjoitettu kimurantilla kapulakielellä? Toivottavasti kieleen kiinnitetään huomiota, kun direktiiviä sovitetaan kansalliseen lainsäädäntöömme.

Digipalveluiden kapulakieli on ongelma etenkin selkokieltä tarvitseville ihmisille. Selkokeskuksessa olemme arvioneet, että heitä on 8-12 prosenttia suomalaisista. Se tarkoittaa noin puolta miljoonaa ihmistä. Saavutettavia, selkokielisiä digipalveluita tarvitsevat monet vanhukset, maahanmuuttajat ja vammaiset henkilöt.

Vanhusten digitaidoista on kannettu paljon huolta, sillä internetin käyttö lisääntyy vanhimmissa ikäryhmissä kaikkein hitaimmin. Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton tuoreen tutkimuksen mukaan ikäihmiset joutuvat hyvin usein turvautumaan läheisiin ja omaisiin verkkoasioinnissa, koska omat taidot eivät riitä. Opastusta ja neuvontaa tarvitaan varmasti tulevaisuudessa paljon, mutta myös sähköisten palveluiden pitäisi muuttua. Tutkimuksen tekijät muistuttavatkin, että ikäihmiset tarvitsevat lisää helppokäyttöisiä ja toimintavarmoja palveluita.

Toisaalta digitaalisten palveluiden käyttö ei aina ole helppoa nuorillekaan, vaikka heitä kutsutaan diginatiiveiksi. Kolmen oppilaitoksen Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisessä Digisti Fiksu -hankkeessa haastateltiin nuoria, maahanmuuttajia ja ikäihmistä sähköisten palveluiden käytöstä. Vaikka useimmat nuoret käyttivät mielellään sähköisiä palveluita, terveydenhoitoon, verotukseen ja pankkiasiointiin liittyviin virallisiin palveluihin he toivoivat yllättävän usein kasvokkaista asiointia. Yksi nuori haastateltu kuvasi vaikeuksiaan viranomaisten digipalveluiden käytössä näin: Sivustoilla oleva virallinen tapa selittää palveluiden käytäntöjä on välillä hyvin vaikeaselkoista.

Miten pidämme huolen siitä, että digitalisoituminen ei syrjäytä ketään? Miten pidämme kaikki ihmiset mukana digiloikassa?

Vaikea kieli on yhteiskunnan suuren digiloikan este, joka täytyy ratkaista, jotta sähköistyminen ei uhkaa kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja osallistumista. Selkokeskuksen vaatimus on, että viranomaisten, yritysten ja järjestöjen on lisättävä selkokielen käyttöä digipalveluissaan. Jokaisella suomalaisella on oikeus saada palvelua ymmärrettävällä kielellä.

Ja jos ei tämä perustelu riitä, vaikka sen toki pitäisi, niin otetaan käyttöön vahvin argumentti eli raha. Selkokielen käytön verkkosivuilla voi nimittäin hyvin nähdä investointina: Se raha, joka käytetään verkkopalvelun selkokielisen version tuottamiseen, saadaan takaisin, kun turhat asiakaspalvelua rasittavat yhteydenotot vähenevät. Säästöjä siis!

Pitemmittä puheitta: Selkokeskus esittää kolme vaatimusta yhteiskunnan digipalveluille. Kun ne toteutetaan, paranevat kaikkien suomalaisten mahdollisuudet olla mukana digiyhteiskunnassa.

Selkokeskuksen digiteesit

  1. Kaikkien kansalaisten palvelut selkokielisiksi. Digitaalisista kansalaispalveluista on tehtävä selkokielinen versio, jos palvelu on tarkoitettu jokaisen suomalaisen käyttöön. Tällaisia kaikille yhteisiä palveluita ovat esimerkiksi pankkipalvelut, terveyspalvelut ja tuleva suomi.fi-palvelu.
  2. Erityisryhmille suunnatut palvelut selkokielisiksi. Verkkopalvelusta on tehtävä selkokielinen versio, jos se on suunnattu ihmisille, jotka tarvitsevat selkokieltä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi vanhusryhmille, vammaisille henkilöille ja maahanmuuttajille suunnatut digitaaliset palvelut.
  3. Vain sähköisesti tarjottavat palvelut selkokielisiksi. Verkkopalvelusta on tarjottava myös selkokielinen versio, jos sitä ei jatkossa voi saada muussa muodossa kuin digitaalisesti.

Leealaura Leskelä
Selkokeskuksen kehittämispäällikkö
Kehitysvammaliitto

Vastaa