Ketju 3/2004


Nuoret miehet juttelevat baarissa jääkiekosta ja tytöistä

Teksti Hanna Hyväri Kuva Janne Ruotsalainen

Tuukka Antila ja Joonas Kyrönen viihtyvät hyvin tamperelaisessa baarissa. Olut maistuu ja juttu luistaa. Rupatellaan tyttöystävistä ja jääkiekosta.

Tamperelaiset Tuukka Antila ja Joonas Kyyrönen suhtautuvat alkoholiin harvinaisen järkevästi. Näiden 18-vuotiaiden nuorten miesten juomatapoja voisi suositella kaikille suomalaisille. Pullollinen olutta hyvässä seurassa viikonloppuisin. Keskioluen eli “keimon” nautiskeluun kuuluvat ehdottomasti rento tunnelma ja seurustelu.

Tamperelaisen ravintolan tarjoilija ohjaa seurueen sopivaan pöytään luontevasti. Oluet tilataan eikä kenenkään papereita kysellä, vaikka nuoret herrat näyttävät juuri ikäisiltään. Siis hyvin nuorilta. Syynä voi olla Tuukan äiti Leila Antila, joka on lähtenyt baariin mukaan.

Tuukan pyörätuolin takia jäämme tamperelaisen ravintolan ylätasanteelle, joka on savuton. Luiska alas baaritiskille on liian jyrkkä. Monissa baareissa ei ole otettu huomioon pyörätuoleilla liikkuvia. Savuton pöytä sopii tosin meille muutenkin. Joonaksella on tupakanpoltosta selvät mielipiteet. Mielipide perustuu kaiken lisäksi kokemukseen. Joonas on maistanut tupakkaa.

“Ajattelin, että tää on niin pahaa, etten ainakaan polta. Sitä paitsi siinä menee terveys ja saa syövän. Se on tosi typerää.”

Nuoret herrat ovat selvästi oluen ystäviä. Viiniä on siemailtu ruoan kanssa, mutta se ei maistu yhtä hyvälle kuin huurteinen mallasjuoma. Väkevämmät drinkit eivät kiinnosta lainkaan.

Leila arvelee, että Tuukka menisi enemmänkin ravintoloihin ja baareihin, jos siihen olisi mahdollisuus. Lähteminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista. Mukaan pitää aina saada avustaja ja invataksi.

Tuukka opiskelee Lehtimäen erityisopistossa atk-alaa. Joonas on Aitoon erityisammattikoulussa kotitalous- ja kuluttajapalvelujen linjalla. Pojat tapasivat toisensa rippikoulussa.

Tuukka kehuu, että Joonas soittelee hänelle aina kännykällä. Miehet puhuvat puhelimessa – mistäpä muustakaan kuin – jääkiekosta ja naisista. Joonas on armoton Tappara-fani. Hän ottaa esiin kännykän, joka on koristeltu Tapparan logolla. Pöydässä ei siis istukaan mikään satunnainen kannattaja, vaan henkeen ja vereen Tapparan mies. Joonaksen tyttöystävä Johanna ei ehkä aavistakaan, kuinka moneen jääkiekko-otteluun hän tulevaisuudessa vielä pääsee.

Kun nuorten juomista on udeltu pitemmän aikaa, pitää asiaa tiedustella toki äidiltäkin.

“Maistoin alkoholia ensimmäisen kerran 15-vuotiaana. Se oli sitä omenaviiniä. Onhan juomatavat muuttuneet valtavasti. En olisi ikinä voinut kuvitella, että olisin itse nuorena istunut äitini kanssa baarissa.”

Leila Antilan mielestä vanhempien suhde nuorten juomiseen on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta jälkikasvuaan haluaa varjella kaikelta ja toisaalta juuri liiallinen suojelu voi estää nuorta itsenäistymästä.

Antilan perheessä alkoholiin on aina suhtauduttu luontevasti. Kotona on baarikaappi, mutta oluen tai viinin nauttiminen ei välttämättä kuulu edes kaikkiin viikonloppuihin. Alkoholia maistellaan silloin, kun se tuntuu mukavalta.

“Enemmän kummisedät ja muut suvun miehet ovat esimerkiksi saunaolutta Tuukalle tarjonneet. Koti on kuitenkin se paikka, jossa juomatavat opetellaan. Se on vanhempien vastuulla eikä sitä vastuuta voi esimerkiksi kouluille sysätä”, Leila sanoo painokkaasti.

Sivun alkuun


Päihdehoidossa totutellaan uuteen arkeen

Teksti Niina Sillanpää Kuva Lauri Peura

Niko Kivimäki auttaa asiakkaita purkamaan tunteitaan muun muassa musiikin avulla. Kivimäen mukaan rumpuja takomalla voi poistaa aggressiivisia tunteita.

Vaalijalan Suvannon hoitoyksikössä on vuosien varrella hoidettu useita henkilöitä, joilla on ollut alkoholiongelma. Monilla asiakkailla on ollut alkoholin lisäksi ongelmia myös mielenterveyden kanssa.

Alkoholiongelman takia useilla suhteet perheeseen ja ystäviin ovat katkenneet. Työ ei ole maistunut ja koulu on jäänyt kesken. Hoidossa joudutaan usein opettelemaan uudelleen tavallista arkielämää.

“Meillä on vuonna 1995 perustettu 14-paikkainen hoitoyksikkö, jossa noudatamme yhteisöhoitoperiaatetta. Asiakkaina on vain miehiä. Alun perin yksikkömme perustettiin hoitamaan henkilöitä, joilla oli vakavia mielenterveysongelmia ja haastavaa käyttäytymistä. Usein näihin liittyy myös ongelmia viinan kanssa”, hoitaja Niko Kivimäki kertoo.

Kun henkilö tulee hoitoyksikköön hänelle nimetään omahoitaja. Hoidettaville kerrotaan yhteisön säännöt, joita kaikkien on noudatettava.

Kun henkilö on kotiutunut yksikköön, asiakas ja omahoitaja ryhtyvät rakentamaan yhdessä arkea. Ensin opetellaan nousemaan joka aamu sängystä ylös, syödään säännöllisesti ruokaa ja huolehditaan hygieniasta. Vaatteita on vaihdettava ja niitä on myös pestävä.

Kaikki tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta jos henkilö on pitkään käyttänyt alkoholia ja koko elämä on alkanut pyöriä juomisen ympärillä, millään muulla kuin juomisella ei ole ollut juurikaan väliä.

“Ei siinä vaihdeta puhdasta paitaa päälle, kun lähdetään hakemaan keskaripulloa läheisestä Valintatalosta”, Kivimäki sanoo.

Arkeen totuttelun lisäksi hoitoyksikössä tehdään töitä tai käydään koulua.

Suomalaisen päihdehoidon menetelmät eivät aina sovi heikkolahjaisille tai kehitysvammaisille henkilöille, koska nykyisin käytettävät menetelmät vaativat sitoutumista, aloitekykyä ja vuorovaikutustaitoja.

Tämän takia Suvannossa satsataan yhteisöhoitoon. Sen yksi tärkeimpiä elementtejä ovat kokoukset, joita järjestetään kaksi kertaa viikossa. Molempien päivien kokouksilla on eri teemat.

Päihderiippuvaisilla ihmisillä alkoholi ohjaa käyttäytymistä ja hallitsee ajatuksia. Suvannossa työskentelevä sairaanhoitaja Mika Lemettinen kertoo, että käyttäytymistä suuntaa tarve saada yhä enemmän ja useammin alkoholia. Samalla ote normaaliin arkeen kirpoaa.

Pikkuhiljaa alkoholi vaikuttaa yhä enemmän sosiaalisuhteisiin, terveyteen ja talouteen. Näin syntyy sairaus, jota kutsutaan alkoholismiksi.

Monilla ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää itseään ja tunteita on hankala nimetä. Seurauksena on usein rajujakin purkauksia.

“Erään asiakkaan äiti ilmoitti, ettei voikaan ottaa poikaansa kotilomalle viikonlopuksi. Nuori mies raivostui asiasta ja alkoi rikkoa astioita ja paukutella kaapin ovia”, Niko Kivimäki kertoo.

Kivimäen mukaan näissä tilanteissa on tärkeää jäädä pettyneen ihmisen luo ja yrittää nimetä niitä tunteita, joita hänellä sinä hetkenä on. On oikein tuntea esimerkiksi vihaa tai pettymystä, mutta niiden takia ei saa vahingoittaa itseään, läheisiään tai ympäristöään.

Suvannossa etsitään juomisen korvaavia keinoja, joiden avulla opetellaan elämään pettymyksen,
vihan ja aggression kanssa. Useilla henkilöillä on monien vuosien pettymykset takanaan, joten uuden elämän aloittaminen ei ole helppoa.

Sivun alkuun


Kuiville kovien kokemusten jälkeen

Teksti Niina Sillanpää Kuva Lauri Peura

Juha-Pekka Kettusella on ollut ongelmia viinan kanssa, mutta tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Juha-Pekka Kettunen, 27, on ollut kuusi vuotta hoidossa Vaalijalassa. Ensin hän oli Suvannon hoitoyksikössä ja nyt hän on asunut reilun vuoden ajan asumisvalmennukseen tarkoitetuissa kaksioissa. Valmennuksessa keskitytään omatoimisuustaitojen kehittämiseen. Jii-Peen kokemukset ennen Vaalijalaan tuloa olivat rankkoja.

“Me vedettiin raskaasti viinaa mun ensimmäisellä laivareissulla. Pakko sanoa, että en kyllä muista matkasta muuta kuin sen, että heräsin laivan putkasta”, Jii-Pee kuvailee.

Jii-Pee kertoo, että hänellä on kolme sisarusta. Äiti ja isä joivat viinaa. Jii-Pee ei ihan tarkalleen muista, milloin vanhemmat erosivat. Äiti kuitenkin muutti pois kotoa toisen miehen luo ja jätti lapset isälle.

“Mulla oli keskittymisvaikeuksia koulussa. Mä kiusasin ja mua kiusattiin. Mä oon aina tuntenut itseni jotenkin erilaiseksi. Lapsena pelasin lätkää ja jalkapalloa niin kuin muutkin sen ikäiset, mutta jossain vaiheessa kaikki jäi.”

Peruskoulun jälkeen Jii-Pee opiskeli puusepäksi, mutta ei siitä mitään tullut. Hänellä oli tapana ensisijaisesti juoda opintolaina eikä käyttää sitä ruokaostoksiin.

Jii-Peen elämä alkoi pyöriä yhä enemmän viinan ympärillä.

“Mä olin kolmisen vuotta aika hunningolla. Ei kiinnostanut muu kuin ryyppääminen. Me joimme kavereiden kanssa missä milloinkin ja se, joka oli saanut viimeksi rahaa, tarjosi. Mä en ole kuitenkaan joutunut varastamaan saadakseni viinaa”, Jii-Pee kertoo.

“Pahimpina aikoina asuin vielä isän luona. Mutta ei siitä tullut mitään, koska viina tekee mut aggressiiviseksi. Joskus tuli paiskittua huonekaluja kotona niin, että isä kutsui poliisit paikalle. Se tiesi putkareissua.”

Jii-Pee kertoo, että hän kävi kuitenkin armeijan, jossa hänellä todettiin diabetes. Kun Jii-Pee pääsi armeijasta lomille, hän kävi ensimmäisenä viinakaupassa. Viinaan kaatuivat myös orastavat naissuhteet, eikä Jii-Pee ole ollut pidempään kiinnostunut kenestäkään. Hän kertoo, että oli viinan kanssa naimisissa.

“Kun muutin asumaan yksin, homma luiskahti kokonaan pois alta. Olin niin huonossa kunnossa, että jouduin sairaalaan ja sieltä Vaalijalaan.”

Vaalijalaan tulon jälkeen elämä on kääntynyt parempaan suuntaan. Jii-Pee on vihdoin päässyt viinasta eroon.

“Mun ei ole enää tarvinnut muutamaan vuoteen juoda viinaa. Se on ollut mulle tosi tuhoisa aine. Se on pistänyt kaiken pilalle.”

Jii-Peen elämään on taas tulossa muutos. Hän toivoo, että pystyisi jatkossakin olemaan juomatta.

“Mä muutan täältä pian pois. En tiedä, miten pärjään. Toivoisin, että saisin kodin ja työpaikan, mutta tyttöystävästä en uskalla haaveilla”, Jii-Pee kertoo.

Sivun alkuun


Ajankohtaista

Kenelle Aino Miettinen -tunnustuspalkinto tänä vuonna?

Kehitysvammaliitto jakaa valtakunnallisilla opintopäivillään Ikaalisten kylpylässä 6.–8. lokakuuta sisar Aino Miettisen nimeä kantavan tunnustuspalkinnon kehitysvammahuollossa ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle.

Palkinto myönnetään ideasta, toimintatavasta, aloitteesta tai ratkaisusta, joka toimii suunnannäyttäjänä kehitysvammahuollossa, merkitsee innovaatiota tai edistää kehitysvammaisten tasa-arvoa ja yhteiskunnassa selviytymistä merkittävällä tavalla. Palkinto voidaan myöntää julkiselle tai yksityiselle yhteisölle, toimintayksikölle, toimipaikalle tai yksityiselle henkilölle.

Sivun alkuun

Päivitetty: 24.08.2007

« Takaisin