Ketju 4/2005


Tietoyhteiskunta kaikkien ulottuville

Teksti ja kuva Hanna Hyväri

Design for All -verkoston koordinaattori Päivi Tahkokallio korostaa, että kaikilla kansalaisilla pitää olla tasavertainen mahdollisuus päästä mukaan tietoyhteiskunnan hyörinään.

Design for All -verkosto edistää esteettömyyttä ja saavutettavuutta Suomessa. Verkosto on toiminut nyt lähes kolme vuotta. Verkosto kasvaa ja kehittyy edelleen.

Suomen Design for All -verkoston projektipäällikkö Päivi Tahkokallio voi esitellä ylpeänä yhteistyökumppaneitaan. Suomella on Euroopan suurin ja monialaisin verkosto. Tähän on monta syytä. Verkosto perustettiin aikana, jolloin Suomessa puhuttiin paljon tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista ja maa oli muutenkin tietoteknisen kehityksen kärjessä.

“Verkostolle oli tilausta. Pienessä maassa eri alojen toimijat tuntevat hyvin toisensa, joten yhteistyön tekeminen verkostoissa on suomalaisille luontevaa. Meillä on myös paljon aktiivisia ruohonjuuritason toimijoita”, Tahkokallio kertoo.

Design for All -verkosto kasvaa edelleen. Tahkokallion mukaan verkosto on nyt “brändätty hyvin” ja se tunnetaan. Uusia jäseniä on helppo houkutella mukaan.

Mitä englanninkielinen nimi Design for All sitten tarkoittaa? Se merkitsee ympäristön esteettömyyttä, palveluiden saavutettavuutta ja tuotteiden helppokäyttöisyyttä. Tahkokallio harmittelee, ettei suomen kielessä ole oikein kunnon käännöstä termille.

“Esteettömyys on sanana hieman huono. Se on negatiivinen termi. On olemassa esteitä, joita pitää poistaa. Esteettömyydestä on puhuttu painokkaasti vammaispolitiikassa. Termillä on pitkät perinteet. Me haluamme kuitenkin puhua aiheesta vieläkin laajemmin. Esteettömyys ei ole vain sitä, että edistetään fyysistä esteettömyyttä tai rakennetaan esteettömiä tiloja. DfA-verkoston tavoitteena on edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä”, Tahkokallio selittää.

Sosiaalisesti kestävä kehitys rakentuu suomalaisille perusarvoille. Tahkokallio pitää erityisen tärkeänä sitä, että tasa-arvo on edelleen meille suomalaisille keskeinen arvo. Tahkokallion mukaan hyvinvointiyhteiskunnan vaaliminen on suomalaisille yhä tärkeä asia, vaikka tämä yhteiskuntamalli onkin saanut osakseen kritiikkiä taloudellisten realiteettien puristuksessa.

Kun halutaan vaalia tasa-arvoa, se tarkoittaa myös sitä, että kaikille ihmisille halutaan taata tasavertainen mahdollisuus osallistua esimerkiksi tietoyhteiskuntaan.

“Inkluusio on ydinasioita sosiaalisesti kestävässä kehityksessä. Aivan konkreettisesti se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkataan kehitysvammaisia ihmisiä tavallisille työpaikoille.”

Kun Päivi Tahkokalliolta kysyy konkreettisia tuloksia ja esimerkkejä Design for All -verkoston saavutuksista, hän mainitsee ensimmäiseksi korkeakoulut. Korkeakoulu kaikille -projektiin kuuluu jo 14 oppilaitosta.

“Tavoitteemme on ollut saada korkeakoulut miettimään esteettömyyttä ja saavutettavuutta laajasti. Rakennetun ympäristön esteettömyys on useimmissa korkeakouluissa tuttu asia. Sen sijaan esimerkiksi viestinnän saavutettavuutta tai työyhteisön inklusiivisuutta on mietitty paljon vähemmän.”

Toinen DfA-verkoston hanke koskettaa kuntia. Kylä ja kaupunki kaikille -projektissa kartoitetaan suomalaisten kuntien esteettömyyssuunnitelmat. Niiden pohjalta rakennetaan valmiuksia kehittää suunnitelmia eteenpäin laaja-alaisen esteettömyyskäsityksen suuntaan.

Sivun alkuun


Nuoret miehet surfaavat Jokeri-fanien sivuilla

Teksti ja kuva Hanna Hyväri

Atte Tanskanen ja Hannu Patama kommentoivat vieressä, kun Petri Pennanen tutkii Jokerien ensi kauden kokoonpanoa.

Tietokone on monen fanin oikea käsi. Netissä pääsee omien suosikkien kotisivuille lukemaan tuoreimmat uutiset. Perttulan erityisammattikoulun nuoret miehet sukeltavat mieluiten Jokerien tai show-painijoiden sivuille.

Petri Pennanen, Atte Tanskanen ja Hannu Patama opiskelevat Saviolla Perttulan erityisammattikoulun Keravan yksikössä. Täällä annetaan työhön valmentavaa koulutusta. Opiskelu kestää vuodesta kahteen vuoteen kunkin oppilaan tarpeiden ja tilanteen mukaan. Kevätlukukaudesta on enää vajaa viikko jäljellä, joten nuorilla miehillä on aikaa surfailla netissä. Tietokoneiden edessä olevasta ikkunasta puhaltelevat jo kesäiset tuulet.

Petri Pennanen jatkaa Saviolla vielä syksyllä yhden vuoden lisää. Hän on ehtinyt käydä työharjoittelussa monessa paikassa. Herttoniemen hampurilaispaikassa Petri ei viihtynyt, mutta Myllypuron kierrätystavaratalossa hommat luistivat mallikkaasti.

“Purin vanhoja huonekaluja vasaralla ja sorkkaraudalla. Se oli mukavaa työtä”, Petri kertoo.

Hieman pehmeämpää kosketusta 22-vuotias Petri käyttää avatessaan tottuneesti nettiyhteyden Savion tietokoneluokassa. Atte Tanskanen ja Hannu Patama istahtavat viereen. Nuoret miehet päättävät yhteistuumin mennä Jokerien sivuille. Kaikki ovat joukkueen faneja. Viime kaudella Jokeri-joukkue hävisi Kärpille loppuottelussa.

“Mykkiä miehiä oltiin, kun tultiin koululle”, Hannu muistelee tappion karvaita hetkiä, mutta jatkaa optimistisesti:

“Ensi kaudella tulee mestaruus ja silloin me paistatellaan Mombasan auringossa. Jokereilla on hyvät ja selkeät nettisivut. Otteluaikataulut, fanituotteet ja pelaajien esittelyt löytyvät helposti.”

Hannu on nuorista tottunein netin käyttäjä. Hän kertoo “heittävänsä mailia” perheenjäsenten ja ystävien kanssa. Laskujen maksaminen netin kautta on Hannun mielestä hänelle kuitenkin liian vaikeaa.

Petri ei vielä käytä sähköpostia. Ensin hänen pitää treenata lisää kirjoittamista ja lukemista.

“Käyn formulasivuilla. Viimeksi etsin Kimi Räikkösen kotisivut, kun harmitti se tappio. Kimi hävisi viimeisellä kierroksella, kun rengas lähti irti. Meinasin heittää silloin telkkarin nurkkaan.”

Autojen lisäksi Petriä kiinnostaa musiikki. Hänellä on Jari Sillanpään, Arja Korisevan ja Kaija Pohjolan nimikirjoitukset. Suosikkeja ei ole siis ihailtu vain kaukaa nettiyhteyden kautta, vaan konserteissa on päästy suoraan kontaktiin. Koululla Petri laulaa mielellään Sillanpään kappaleita. Suosikki on Satulinna.

“Mulla on Sillanpään nimmari kotona seinällä raameissa.”

Atte haluaa, että Jokereista siirrytään show-painijoiden sivuille. Raskaat sivustot avautuvat hitaasti, mutta nuoret miehet hihkuvat iloisesti kun painijasankarit tulevat näkyviin. Melkoiset lihasjärkäleet pullistelevat päätteellä.

Painin lisäksi Atte kertoo seuraavansa netistä myös uutisia ja urheilua. Atte käyttää jo sähköpostia. Hän lähettelee viestejä serkkunsa kanssa.

Sivun alkuun


Uiminen soveltuu kaikille

Teksti Kaisa Ikävalko Kuva Tommi Anttonen

Elli Haverinen nauttii vedestä. Uimista hän harrastaa AaltoAlvarin lisäksi oman koulun altaassa.

Vesi kannattelee vauvat, vaarit ja kaikki siltä väliltä. Vesi lähes kumoaa painovoiman vaikutuksen ja tekee olon kevyeksi. Uimataito ja vedestä nauttiminen kuuluvat kaikille.

Projektikoordinaattori Maarit Nevalainen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta (SUH) on sitä mieltä, että vesi virittää meidät oppimaan ja tukee muutenkin oppimista.

“Vaikeatkaan liikuntavammat tai -rajoitteet eivät yleensä ole uimisen esteenä. Vesi vapauttaa liikkumaan. Siinä ollaan kolmiulotteisessa ympäristössä, joka tukee ja kannattaa ja jossa pienelläkin lihasvoimalla pääsee eteenpäin.”

Vaikka uiminen soveltuukin lähes kaikille, uimisen aloittaminen ja harrastuksen jatkaminen eivät aina suju ilman esteitä.

“Sopivan ryhmän ja jatkoryhmän löytäminen on joskus vaikeaa. Ohjaajia ja avustajia ei ole tarpeeksi. Usein uimaseurat ottaisivat erityistarpeita omaavan uimarin mukaan toimintaan, jos tällä olisi oma avustaja. Joissakin uimahalleissa esteenä on myös uimaseurojen ratavuorojen niukkuus. Tietysti uimahalleissa voi myös olla fyysisiä esteitä, mutta nykyisin halleja on jo paljolti saneerattu liikuntaesteettömiksi”, Maarit Nevalainen toteaa.

Jyväskylän AaltoAlvari-vesiliikuntakeskuksessa polskuttelee pirteän näköisiä uimareita. Viidenkymmenen metrin altaassa on tilaa liikkua. Altaan laidalla seisoo valmentaja Jorma Toropainen. Hän ohjaa viikoittain kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten uimaryhmää. Ryhmä kuuluu uimaseura Swimming Jyväskylään, ja siinä on mukana neljä harrasteuimaria ja kuusi kilpauimaria.

Yksi ryhmän harrasteuimareista on 13-vuotias Elli Haverinen. AaltoAlvarin harjoituksissa Elliä auttaa koulunkäyntiavustaja Milla Manninen. Hän valmentaa nuoria tyttöjä Toropaisen apuna.

“Eniten tykkään sammakosta, rintauinnista ja kroolista, vaikka krooli olikin alussa vähän vaikeaa. Uimisessa on parasta, että saa luottaa itseensä. Uiminen tekee mestarin”, Elli Haverinen tuumaa.

“Jatkuvat toistot ovat tärkeitä. Teemme erilaisia harjoitteita, kuten tekniikka- ja koordinaatioharjoituksia. Harrastus ja kilpailu on tärkeää erottaa tosistaan. Voisi tiivistää, että uimisessa on kolme osa-aluetta: tekniikka, motoriikka ja kestävyys. Uiminen on mitä oivallisin laji koordinaation kehittämiseksi”, Jorma Toropainen kertoo uimisen valmentamisesta.

Altaasta nousee kuivattelemaan hyväntuulinen nuori mies Jouni Weide. 32-vuotias Weide on todella kokenut uimari, jonka harjoittelu alkoi yli kymmenen vuotta sitten. Hän on suuntautunut kilpailemiseen ja ollut mukana monissa kisoissa Suomessa ja ulkomailla. Mitaleja ja kisamenestystä on ehtinyt kertyä. Pikku hiljaa uimari aikoo kuitenkin siirtyä kilpailuista harrastamiseen.

“On tärkeää osata uida, jos vaikka joskus putoaa veneestä. Uimalla pysyy hyvässä kunnossa. Pääasia on, että osallistuu, niitä mitaleja sitten tulee jos tulee”, Jouni Weide miettii uimisen hyviä puolia.

Sivun alkuun


Ajankohtaista

Vammaispoliittista selontekoa valmistellaan

Hallitusohjelmaan kirjatun vammaispoliittisen selonteon valmistelu on lähtenyt liikkeelle. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi vammaispoliittisen selonteon yhtenä osana sosiaalialan kehittämisohjelmaa.

Valtakunnallisen vammaisneuvoston osuus selonteon valmistelussa on kartoittaa vammaisjärjestöjen näkemyksiä tämänhetkisestä vammaispoliittisesta tilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. Tätä tehtävää varten vammaisneuvosto on palkannut valtiotieteiden kandidaatti Tomi Hassisen. Hän on laatinut tietojen keräämiseen tarvittavan kyselylomakkeen. Tulevan syksyn aikana hän kokoaa vastausten perusteella raportin vammaispoliittisen selonteon osaksi. Selonteko kokonaisuudessaan luovutettaneen eduskunnalle vuoden 2006 kevätkaudella.

Sivun alkuun

Päivitetty: 21.08.2007

« Takaisin