Kehitysvammaiset ihmiset työelämässä

Suomessa arvioidaan olevan n. 40000 kehitysvammaista. Se tarkoittaa, että meistä melkein joka sadas on jollakin tavoin kehitysvammainen. Valtaosalla näistä ihmisistä toimintakyvyn rajoitukset ovat melko lieviä eivätkä he välttämättä eroa muista kansalaisista paljoakaan.

Kehitysvammaisuus (www.verneri.net)

Työn tekeminen on kuulunut kehitysvammaisten ihmisten elämään kautta aikojen. Mistään uudesta asiasta ei siis ole kyse. Aikaisemmin työt vain vietiin heidän luokseen eikä päinvastoin. Maassamme oli vielä parikymmentä vuotta sitten runsaasti sellaista teollisuutta, josta riitti alihankintatöitä kehitysvammaisten työkeskuksille, etupäässä kokoonpano- ja pakkaustöitä. Nyt tällainen tuotanto on siirtynyt lähes kokonaan maamme rajojen ulkopuolelle ja työt työkeskuksissa ovat vähentyneet.

Suuri osa maamme työikäisistä ja -kykyisistä kehitysvammaisista osallistuu kuitenkin edelleen työ- ja päivätoimintakeskuksissa järjestettävään työtoimintaan. Tämä on kunnan järjestämää tai ostamaa sosiaalihuoltoa. Siihen osallistuvat ihmiset ovat kehitysvammapalveluiden asiakkaita, eivät työntekijöitä, vaikka tekevätkin monenlaisia työtehtäviä.

Työtoiminta (www.verneri.net)

Osa sosiaalihuoltona järjestettävästä työtoiminnasta on ”ulkoistettu” tavallisille työpaikoille. Tätä kutsutaan avotyötoiminnaksi. Avotyötoiminnan piirissä olevia kehitysvammaisia ihmisiä arvioidaan olevan 2300. Heitä on sekä kuntien palveluyksiköissä että yrityksissä, mm. keittiö- ja siivoustöissä, kiinteistönhuollossa ja kaupan eri tehtävissä. He eivät saa palkkaa, vaan kunnan maksamaa työosuusrahaa, joka on 0–12 euroa päivässä. Heille ei kerry eläketurvaa eivätkä he ole työterveyshuollon piirissä.

Avotyötoiminnassa sekä työntekijä että työnantaja ovat työlainsäädännön ulkopuolella ja tavallaan lainsuojattomia. Avotyötoiminta pitkäaikaisena ratkaisuna onkin lähivuosina väistymässä oleva käytäntö ja jatkossa se todennäköisesti rajoittuu määräaikaisiin työkokeilu- ja harjoittelujaksoihin.

Avotyötoiminta (www.verneri.net)

Nykyisin pyritään siihen, että kehitysvammaiset ihmiset työllistyvät työsuhteiseen palkkatyöhön samalla tavoin kuin muutkin. Tämä on pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys. Työssään ja työyhteisössään ihminen on ensi sijassa työntekijä eikä vammainen, ja jos hän tekee työnsä niin kuin pitää, hänelle kuuluu siitä palkka niin kuin muillekin työntekijöille.

Suomessa on palkkatyöhön työllistyneitä kehitysvammaisia ihmisiä joitakin satoja. Heidän määränsä on kasvamassa. Monissa muissa maissa heidän osallistumisensa työelämän eri sektoreille on paljon pitemmällä. Parhaat tulokset on saatu siellä, missä on panostettu työllistymiseen työhönvalmentajan tuella. Tämä on myös Suomessa se toimintatapa, mihin luotetaan.

Päivitetty: 19.04.2012

« Takaisin