Toimintakyvyn ja elämänlaadun arviointi

Toimintakyvyn arviointi

Kehitysvammaliitto toteuttaa kehitysvammaisten henkilöiden toimintakyvyn arviointeja. Arviointipalvelut on suunnattu lähinnä kehitysvammaisten ihmisten asumis- tai työ- ja päivätoimintapalveluja tuottaville palveluyksiköille.

Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia tilanteen vaatimalla tavalla, olosuhteet huomioon ottaen ja niiden antamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Toimintakyky on siis suhde ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä, ja siksi hyvä toimintakyvyn arviointi sisältää yksilöön kohdistuvan tarkastelun lisäksi ympäristön ekologisen arvioinnin.

Arviointi voi kohdistua yksilön fyysiseen, sosiaaliseen ja/tai psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöihin sekä yksilössä itsessään että hänen lähiyhteisössään. Toimintakyvyn arviointien avulla saadaan tietoa siitä, millaista tukea yksilö tarvitsee kyetäkseen toimimaan arjessaan ja lähiyhteisössään. Saadun tiedon avulla voidaan tarkastella kuntoutuksen tai ohjaamisen linjauksia suhteessa yksilöiden tarpeisiin. Psyykkisen toimintakyvyn arvioinnin myötä voidaan tunnistaa vaikeudet psykososiaalisessa toimintakyvyssä jo varhaisessa vaiheessa.

Lue lisää toimintakyvyn ja elämänlaadun arvioinnin tilaamisesta ja toteutuksesta

Toimintakyvyn arvioinneissa käytetään luotettavia ja testattuja arviointivälineitä, joita kehitetään ja tutkitaan jatkuvasti:

  • KETO (kehitysvammaisen toimintakyvyn arviointiasteikko) koostuu kehitysvammaisuuden määritelmän osa-alueista. Sillä saadaan yleiskuva mm. liikkumisen, hygienian ja siisteyden, kotiaskareiden, työtehtävien, sosiaalisten taitojen ja ihmissuhteiden sujumisesta arjessa. Asteikon tavoitteena on koota, jäsentää ja käsitteellistää lähipiirin asiakkaasta tekemiä havaintoja.
  • PSYTO (psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko) on kehitetty alun perin kehitysvammaisten ihmisten mielenterveystyön haasteisiin ja se tarjoaa mahdollisuuden pohtia psyykkistä hyvinvointia tai ristiriitoja yksilön ja ympäristön välillä. Se tarkastelee käyttäytymisongelmien ja oireiden vaikutusta arkeen ja yksilön hyvinvointiin. Asteikon tavoitteena on koota, jäsentää ja käsitteellistää lähipiirin asiakkaasta tekemiä havaintoja.

Elämänlaadun arviointi

Kehitysvammaliitossa on kehitetty jo useamman vuoden ajan arviointivälineitä kehitysvammaisen ihmisen elämänlaadun arviointiin. Elämänlaadun arvioinneissa tarkastelun kohteena on yksilön subjektiivinen kokemus hyvinvoinnistaan ja elämänlaadustaan. Elämänlaadun arviointi tuottaa tietoa kehitysvammaisten henkilöiden kokemuksista ja tyytyväisyydestä elämäänsä. Palvelujen tavoitteena on parantaa palvelunkäyttäjien elämänlaatua. Näin ollen on perusteltua odottaa, että heidän elämänlaatunsa on parempi silloin, kun heidän käyttämiensä palvelujen laatu on hyvä. Tarkastelemalla palvelunkäyttäjien kokemaa elämänlaatua voidaan siis myös tehdä päätelmiä palvelujen laadusta.

Elämänlaadun arvioinneissa käytetään seuraavia arviointivälineitä:

  • SULO (subjektiivisen hyvinvoinnin arviointiasteikko) koostuu seitsemästä eri elämänlaadun osa-alueesta, joita ovat mm. elämänmyönteisyys, osallistumisaktiivisuus, itsemäärääminen, sosiaalisuus ja turvallisuus. Sulo-asteikko soveltuu erityisen hyvin kehitysvammaisille, jotka kykenevät arvioimaan elämäänsä ja tuntemuksiaan. Tietoa kerätään haastattelemalla asiakasta. Haastattelussa esitettävät kysymykset ovat kehitysvammaiselle ihmiselle helppoja ymmärtää ja niiden vastausvaihtoehdot ovat Kyllä ja Ei. Sulo-asteikossa huomioidaan kehitysvammaisten ihmisten taipuvuus myöntyvyyteen vastauksissa, mikä parantaa luotettavuutta.
  • Arviointeihin voidaan liittää myös muita arvioitavan henkilön oman äänen kuulemiseen tarkoitettuja työmenetelmiä.

Tietoa yksilöllisten palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen

Toimintakyvyn ja elämänlaadun arvioinnit soveltuvat tilanteisiin, joissa arviointitietoa on kyettävä hyödyntämään laajasti eri ammattiryhmien, asiakkaiden itsensä sekä heidän omaistensa keskinäisessä tiedonvaihdossa. Ne tarjoavat tietoa palvelusuunnittelun pohjaksi. Arvioinnin tuottama tieto mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja auttaa työyhteisöjä asiakkaiden yksilöllisessä tukemisessa. Kaikille asiakkaille tehdyt toimintakyvyn ja/tai elämänlaadun arvioinnit tukevat työyhteisön työkäytäntöjen kehittämistä ja yksilöllisen työotteen kehittämistä.

Toteuttamalla toimintakyvyn ja elämänlaadun arviointeja säännöllisesti esimerkiksi kahden vuoden välein saadaan seurantatietoa siitä, millä tavalla asiakkaiden toimintakyky tai heidän kokemansa elämänlaatu on muuttunut. Vertaamalla tätä tietoa yksilön saamissa palveluissa tapahtuneisiin muutoksiin voidaan saada tietoa näiden muutosten vaikutuksista yksilön toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Arviointiasteikkojen avulla saatuja tuloksia voidaan verrata kansalliseen viiteaineistoon ja saada näin tietoa siitä, kuinka paljon asiakkaiden toimintakyky tai subjektiivinen hyvinvointi eroaa muiden arvioinnissa mukana olleiden kehitysvammaisten ihmisten elämästä.

Arviointien suorittamiseen perehtyneet henkilöt voivat halutessaan käyttää arviointiasteikkoja myös itsenäisesti. Asteikkoja (KETO, PSYTO ja SULO) on saatavilla Oppimateriaalikeskus Opikkeen verkkokaupasta (www.opike.fi).

Päivitetty: 10.03.2011

« Takaisin