Katariina Hakala

Tutkin kehitysvammaisten henkilöiden kansalaisuuden ehtoja ja mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa yhdessä vammaispalveluiden kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Tutkimukseni ovat käsitelleet kehitysvammaisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, ihmisoikeuksien toteutumisen haasteita sekä yhdessä tutkimisen menetelmiä. Tällä hetkellä työskentelen KIT-hankkeessa, jossa kirjoitamme ”Työllistymistarinoita” yhdessä kolmen kehitysvammaisen henkilön kanssa.

Olen toiminut tutkijana Kehitysvammaliitossa maaliskuusta 2009 alkaen. Väittelin vuonna 2007 filosofian tohtoriksi kasvatustieteestä. Väitöstutkimukseni käsitteli opettajuutta peruskoulussa ja luokkahuoneen vuorovaikutusta, jossa opettaja on perinteen ja kouluinstituution kulttuurin määrittämällä ”paremmin tietäjän paikalla”. Tässä vuorovaikutuksessa ”toisin tietämisen tilaa” määrittävät monitasoisesti niin kansainvälinen kuin kansallinenkin koulutuspolitiikka, kansallinen opetussuunnitelma, koululaitoksen historia ja kulttuuri, arkkitehtuuri sekä luokkahuoneen tilanteissa myös opettajan käyttämät tavat puhutella oppilaita. Tätä ”toisin” tietämisen, toimimisen, ajattelemisen ja puhumisen tilaa ja mahdollisuuksia olen tutkinut myös kehitysvammapalveluiden kulttuurisissa käytännöissä.

Kehitysvammapalvelut ovat ison kulttuurisen muutoksen keskellä, jossa etsitään hyvin intensiivisesti ”toisin” tekemisen mahdollisuuksia. Vammaispolitiikkaa on jo pitkään ohjannut ihmisoikeuksien parantamisen näkökulma, jonka tärkein kansainvälinen ohjausdokumentti on YK:n vammaisten oikeuksien sopimus vuodelta 2006. Tutkimukseni perustuu tähän näkökulmaan.

Olen keskittynyt inklusiivisen tutkimusmetodologian kehittämiseen, toisin sanoen olen tehnyt tutkimusta yhdessä kehitysvammapalveluissa elävien henkilöiden kanssa. Kehitysvammaiset henkilöt toimivat tässä kokemusasiantuntijoina ja tutkimuskumppaneina, ja tutkimus kohdistuu palvelujärjestelmään ja auttamisen ja tukemisen arkisiin käytäntöihin. Tutkimus kiinnittyy yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen, jossa keskeisenä teemana on vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen: täysivaltainen kansalaisuus, itsemääräämisoikeus ja tasa-arvoinen osallisuus yhteisössä ja yhteiskunnassa.

Kiinnityn monitieteiseen tutkijaverkostoon (AGORA for the Study of Social Justice and Equality in Education [blogs.helsinki.fi]), jossa tutkijoiden mielenkiinnon kohteena ovat erot, erilaisuus ja eriarvoisuus kasvatuksen ja koulutuksen kulttuureissa ja käytännöissä. Toimin myös Kehitysvammaliiton edustajana pohjoismaisessa huippututkimusyksikössä Justice through Education (JustEd [blogs.helsinki.fi]).

Tärkeä lähtökohta tutkimuksessani on kehitysvammaisen tyttäreni kanssa yhdessä kuljettu ja koettu, vuodesta 1989 alkanut polku äitinä ja palvelujärjestelmän kokemusasiantuntijana.

Hankkeet

Julkaisuja

  • Hakala, Katariina (2015). Kansalaiskokemuksia-tutkimus. Teoksessa: Harjajärvi Minna (toim.), Burakoff Katja, Hakala Katariina & Somer Sari (2015) Onnistuneita valintoja yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Onnistuneita valintoja -hankkeen loppuraportti (pdf, 3,8 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 10, s. 73 – 98.
  • Hakala, Katariina (2014). “Kyllä ihmisoikeuksissa olis parantamisen varaa!” Itsenäisen elämän haasteita vammaispalveluissa. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 9. Tilaa verkkokaupasta (www.opike.fi).
  • Brunila, Kristiina, Hakala, Katariina, Lahelma, Elina & Teittinen, Antti (toim.) (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Gaudeamus.
  • Hakala, Katariina (2013). Kehitysvammaisten koulutuspolkujen ja työntekijäkansalaisuuden mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Teoksessa: Brunila, Kristiina, Hakala, Katariina, Lahelma, Elina & Teittinen, Antti (toim.) (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Gaudeamus, s. 216–235.
  • Hakala, Katariina, Mietola, Reetta & Teittinen, Antti (2013). Valinta ja valikointi ammatillisessa erityisopetuksessa. Teoksessa: Brunila, Kristiina, Hakala, Katariina, Lahelma, Elina & Teittinen, Antti (toim.) (2013). Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Gaudeamus, s. 173–200.
  • Hakala, Katariina (2012). RATTI – Ratkaisuja haastaviin tilanteisiin kehitysvammaisten yksilöllisessä asumisessa. Tutkimus vammaispalveluiden haastavista tilanteista. Ketju 48(1), 36–37.
  • Hakala, Katariina (2010). Discourses on Inclusion, Citizenship and Categorizations of ‘Special’ in Education policy: The case of negotiating change in the governing of vocational special needs education in Finland. European Educational Research Journal 9(2), 269–283.
  • Hakala, Katariina (2007). Paremmin tietäjän paikka ja toisin tietämisen tila. Opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena suhteena (urn.fi). Väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 212. Helsinki: Yliopistopaino.
  • Hakala, Katariina & Hynninen, Pirkko (2007). Etnografinen tietäminen. Teoksessa: Lappalainen, Sirpa, Hynninen, Pirkko, Kankkunen, Tarja, Lahelma, Elina & Tolonen, Tarja (toim.). Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino, s. 209–225.
  • Hakala, Katariina (2007). Kriittisen ja feministisen pedagogiikan keskusteluja paremmin tietämisestä ja toisin tietämisen mahdollisuuksista. Teoksessa: Aittola, Tapio, Eskola, Jari & Suoranta, Juha (toim.). Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä. Tampereen yliopisto. Harmaasarja. Tampere, s. 59–76.
  • Hakala, Katariina (2002). Varmuutta ja epäröintejä. Puhetapoja opettajan sukupuolesta. Kasvatus – Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 33(3), 288–301.
  • Simola, Hannu & Hakala, Katariina. 2001. Finnish School Professionals Talk about Educational Change. In: Lindblad, S. & Popkewitz, T. S. (Eds.). Listening to Education Actors on Governance and Social Integration and Exclusion. University of Uppsala, Department of Education, Uppsala Reports on Education 37, 103–129.

Päivitetty: 13.01.2017

« Takaisin