Pienestä kiinni

Kehitysvammaliiton RAY:n tuella vuosina 2006–2008 toteuttama Pienestä kiinni -hanke pureutui kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen ja asumispalvelujen kysymyksiin. Tutkimuksessa kerättiin tietoa kunnista, palvelutuottajilta sekä palvelujen käyttäjiltä.

Hankkeessa kartoitettiin kuntien näkemyksiä kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen nykytilasta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta asumispalveluissa. Lisäksi selvitettiin asumispalvelujen järjestämisessä havaittuja ongelmia ja keskeisimpiä kehittämishaasteita sekä asumispalveluissa työskentelevien henkilöiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät edesauttavat asumisen onnistumista. Hankkeessa selvitettiin myös, mitkä tekijät edistävät kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien osallisuuden kokemusta ja miten asumisratkaisut kytkeytyvät tähän. Lisäksi arvioitiin Talking Mats -menetelmän toimivuutta ja mahdollisuuksia kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien näkemysten selvittämisessä.

Tutkimustulosten mukaan kehitysvammaisten osallistumista rajoittavat autonomian puute, läheisten ihmissuhteiden puute ja yksinäisyyden kokemukset sekä köyhyys. Kehitysvammaiset kokivat, että muut ihmiset olivat tehneet heidän puolestaan asumismuotoon, koulutukseen, työhön, vapaa-aikaan ja rahankäyttöön liittyviä päätöksiä. Köyhyyteen liittyi mm. tyytymättömyys työosuusrahan pienuuteen.

Mielenterveyskuntoutujat kokivat rajoittaviksi tekijöiksi henkisten voimavarojen vähäisyyden ja siitä johtuvat ongelmat arjesta suoriutumisessa, ongelmat liikkumisessa kodin ulkopuolella, köyhyyden ja yksinäisyyden. Yksinäisyyttä selitettiin sekä yhteiskunnallisilla (stigmatisoituminen) että henkilökohtaisilla (ujous, arkuus, sosiaalisten tilanteiden pelot) tekijöillä. Tuloksista voidaan päätellä, että toimintarajoitteisen henkilön elämää tulee tukea pelkän asumisessa avustamisen sijaan kokonaisvaltaisesti, niin kodin askareissa kuin kodin ulkopuolelle suuntautuvassa toiminnassa.

On tärkeää, että osana kokonaisvaltaista tukea huomioidaan myös työn ja opiskelun ulkopuolella ilmenevät yksilölliset tuen tarpeet (harrastukset, yhteiskunnallinen osallistuminen, sosiaalisten suhteiden ylläpito) ja vastataan myös niihin. Jotta vammaisille ihmisille voitaisiin tarjota yksilölähtöistä tukea, on tärkeää kiinnittää huomioita myös tapaan, jolla kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien mielipiteitä selvitetään.

Tulosten perusteella asumispalvelujen kehittämiseen tulee panostaa voimakkaasti lähivuosina. Kuntien arvioiden mukaan asumispalvelujen kysyntä ylittää niiden tarjonnan, ja kysynnän ennakoidaan kasvavan entisestään. Kysynnän kasvuun vaikuttavat olennaisesti sekä kehitysvammaisten että mielenterveyskuntoutujien kohdalla laitoshoidon supistuminen, iäkkäiden palvelujen käyttäjien tuleminen asumispalvelujen piiriin, jo palvelujen piirissä olevien henkilöiden palvelutarpeiden lisääntyminen mm. ikääntymisen myötä sekä uudet nuoret asumispalvelujen asiakkaat.

Asumispalvelujen valikoimaa on tarpeen monipuolistaa siten, että yksilötasolla päästään aidosti vastaamaan asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Keskeisimmät asumispalvelujen järjestämisen ongelmat liittyvät puutteellisiin taloudellisiin ja ajankäytön resursseihin, asiakaskunnan tarpeista nouseviin haasteisiin, kuntien toimintaympäristössä meneillään oleviin muutoksiin ja yhteistyön organisoimiseen erityisesti mielenterveyspalveluissa.

Erityisen ongelmallisena koetaan asumisen ja asumispalvelujen järjestäminen henkilöille, joilla on monitahoisia, sektorirajat ylittäviä palvelutarpeita. Onnistumisiin asumisen järjestämisessä liittyivät mm. oikea-aikainen ja joustava toiminta ja tuki asiakkaalle, mahdollisuuksien antaminen asiakkaalle sekä toimiva yhteistyö asiakkaan omaisten ja läheisten kanssa. Hyvin tärkeänä prosessissa nähtiin sen tahon tai toimijan löytäminen, joka viime kädessä koordinoi kokonaisuutta ja huolehtii kokonaisvaltaisesti asiakkaan asumisen järjestymisestä kokonaisuudessaan.

Julkaisuja

Lisätietoa

  • Asiantuntija, viestintä Minna Harjajärvi, matkap. 044 906 3624
  • Tutkija Sonja Miettinen (toimivapaalla)
  • Projektipäällikkö Tea Kairi, matkap. 050 537 0196

Päivitetty: 09.01.2015

« Takaisin