Työhönvalmennus on portti osallisuuteen
Palvelujärjestelmä pyrkii auttamaan, mutta samalla eristää kehitysvammaiset henkilöt omiin ympyröihinsä. Tämä käy ilmi tutkija Katariina Hakalan tuoreesta tutkimuksesta, jossa hän tarkasteli kehitysvammaisten työllistymispolkua kahden henkilön elämänhistorioiden kautta.
Toinen henkilöistä tuli kehitysvammaisten työllistymispalveluiden piiriin 1970-luvulla, toinen 2000-luvulla. Molempien tie vei jo nuorena ensin työkyvyttömyyseläkkeelle ja sitten kehitysvammaisten työkeskukseen pussittamaan ruuveja ja kutomaan mattoja. Kumpikin on kuitenkin onnistunut löytämään sieltä väylän ulos avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön.
”Työkyvyttömäksi leimaaminen on molempien kohdalla ollut väärin, sillä he ovat työkyvyttömyyseläkepäätöksestä huolimatta osoittautuneet hyvinkin työkykyisiksi”, Katariina Hakala toteaa.
Kehitysvammaisille ihmisille suunnattujen erityispalveluiden piirissä olevilla on vaarana jäädä omaan palveluputkeensa, joka hyvää tarkoittaessaan eristää heidät kuitenkin muusta maailmasta.
”Palvelujärjestelmä kutsuu palveluiden käyttäjät ”asiakkaiksi”, mukautumaan ja sopeutumaan kehitysvammaisiksi kansalaisiksi. Näin he toteuttavat, ylläpitävät ja vahvistavat sitä käsikirjoitettua polkua, joka on palveluiden perinteissä ja lainsäädännön ja palvelujärjestelmän rakenteissa heille viitoitettu”, Katariina Hakala summaa.
”Selvää on, että tätä kehitysvammaisille henkilöille vakiintunutta valtaväylää nykyisin myös haastetaan entistä enemmän, ja siihen esimerkiksi YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus antaa vahvaa tukea”, Katariina Hakala toteaa.
Työhönvalmennus on portti ulos eristyksistä. Työhönvalmennuksen avulla Katariina Hakalan tutkimuksen päähenkilöt ovat löytäneet työtä avoimilta työmarkkinoilta ja tulleet osaksi tavallista elämää ja työntekijäkansalaisuutta.
Toinen tutkimushenkilöistä on tätä nykyä töissä kahvilassa, toinen kaupassa, jossa hän ennen työsuhteen solmimista oli pitkään avotyötoiminnassa. Ilman työhönvalmennusta ja TE-toimiston tarjoamaa palkkatukea työsuhdetta tuskin olisi solmittu.
Hakalan tutkimus osoittaa, että tuetun työn työhönvalmennus pitäisi vakiinnuttaa osaksi jokaisen kunnan palvelujärjestelmää. Tällä hetkellä työhönvalmennusta ei ole tarjolla läheskään kaikissa Suomen kunnissa.
”Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen nimen voisi ainakin muuttaa. Jokaisella on oikeus perustoimeentuloon, joten eläkettä sinänsä ei ole tarkoitus kyseenalaistaa, ainoastaan työkyvyttömäksi nimeäminen – kysehän on siitä, että työmarkkinoilla heidän työkykynsä ei kelpaa”, Katariina Hakala sanoo.
Lisätietoa
- Tutkija Katariina Hakala, p. 044 047 1797, katariina.hakala (ät) kvl.fi
- Katariina Hakala: Työllistymistarinoita. Kehitysvammaliiton selvityksiä 13. Helsinki 2017 (pdf)
- Osta Työllistymistarinoita Opike-kaupasta (www.opike.fi)