Tutkimushankkeet ja tutkijat

Laitoksesta yhteiskuntaan

Tutkimus työn ja organisaation muutoksesta kehitysvammapalveluissa 2010-luvulla

Suomen kehitysvammahuollossa on käynnissä mittava rakennemuutos. Laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen toteutetaan Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta sekä muutoksen vaikutuksista tarvitaan valtakunnallisella tasolla tutkittua tietoa. Myös alueellinen näkökulma kiinnostaa.

Kehitysvammaisten ihmisten palveluita on kehitetty maan eri alueilla osittain eri tavoin painottuvin ratkaisuin jo pitkään. Näkyvätkö nämä erot myös siinä, miten organisaatiot, henkilökunta tai palveluiden käyttäjät kohtaavat meneillään olevan muutoksen?

Kehitysvammaliitto on tehnyt laitosasumisen lakkauttamisen prosessiin kohdistuvaa tutkimusta jo Eteva kuntayhtymässä Pääjärven yksiköiden sulkemiseen liittyen ja aloittanut vastaavan tutkimuksen Helsingin ASU-hankkeessa. Kehitysvammaliitto tarjoaa myös muille erityishuollon kuntayhtymille mahdollisuutta tulla tähän tutkimukseen mukaan.

Laitoksesta yhteiskuntaan -tutkimuksessa tarkastellaan laitoshoidon lakkauttamista kolmen tason kautta:

  1. Laitoksessa asuville kehitysvammaisille henkilöille kyseessä on suuri elämänmuutos, ja tämän muutoksen toteuttamistavalla on merkitystä heidän hyvinvoinnilleen.
  2. Palvelujen tuottamisen tasolla tutkimus kohdistuu niihin työkäytäntöihin, joilla asumista tukevia palveluja annetaan kehitysvammaisille asukkaille. Lähityöntekijöiden arvot ja asenteet, toimintatavat ristiriitaisissa valintatilanteissa sekä käsitys omista ammattirooleista ja edellytyksistä selviytyä omista tehtävistä ovat tämän tutkimuksen näkökulmia.
  3. Organisaatiotason muutosta tarkastellaan hyödyntämällä lakkauttamisprosessiin liittyviä asiakirja-aineistoja, joiden avulla etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten laitoksen lakkauttaminen argumentoidaan/perustellaan? Mitä muutoksia laitoksen lakkauttaminen edellyttää? Mitkä ovat laitoksen lakkauttamisen toteuttamisen konkreettiset toimenpiteet?

Julkaisuja

Lisätietoa

  • Tutkimuspäällikkö Antti Teittinen, antti.teittinen (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9218
  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Kehitysvammaiset ihmiset töihin – Syrjäytymisestä osallisuuteen

Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edistäviä tekijöitä sekä työllistymisen esteitä. Vuonna 2013 alkanutta hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Tutkimusosuus koostuu kolmesta osatutkimuksesta:

1. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymistilanne 2013 – 2014

Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia koko maata kattavaa, ajantasaista tietoa työsuhteessa olevien kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärästä, työsuhteen luonteesta, työtehtävistä ja työnantajista sekä työttöminä työnhakijoina olevien kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten lukumääristä. Tutkimustietoa näistä asioista on viimeksi kerätty yli 10 vuotta sitten.

Tutkimusosuus mahdollistaa myös alueellisen vertailun (Kymenlaakso vs. muut alueet) ja palvelee siten projektin toteutusta. Aineiston keruu toteutettiin lomakekyselynä. Mukaan tutkimukseen pyydettiin vammaisten työllistämistoimintaan sisältyviä palveluja tuottavia organisaatioita (kunta, kuntayhtymä, säätiö ym.). Tutkimukseen osallistuneita organisaatioita oli yhteensä 13 ja näistä saatiin yhteensä 1038 kehitysvammaisen henkilön tiedot.

Tulosten perusteella voidaan arvioida, että tällä hetkellä Suomessa on noin 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä palkkatyössä, runsas 2000 avotyötoiminnassa ja runsas 6000 työtoiminnassa työkeskuksissa. Palkkatyöhön sijoittumisessa havaittiin suuria alueellisia ja organisaatioiden välisiä eroja siten, että suurin osa oli pääkaupunkiseudulla. Palkkatyöhön sijoittuneet olivat nuorempia, heillä oli useammin jonkin ammatillinen koulutus ja he asuivat itsenäisemmin.

Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika. 2015. Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014 (pdf, 4 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 9.

2. Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia kehitysvammaisten ihmisten työllistämisestä

Miten työnantajat näkevät kehitysvammaiset ihmiset työntekijöinä? Suoriutuvatko he tehtävistään siinä kuin muutkin työntekijät? Miten kehitysvammaiset ihmiset vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja organisaation imagoon? Ovatko työnantajat halukkaita työllistämään kehitysvammaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia.

Tutkimusaineisto on kerätty kyselyllä keväällä 2014. Kyselylomake lähetettiin kaikille niille työnantajaorganisaatioille, joilla oli joko avotyötoiminnassa tai palkkatyössä kehitysvammaisia henkilöitä, jotka olivat asiakkaina aiempaan ”Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014” -tutkimukseen osallistuneissa vammaisten työllisyyspalveluja tuottavissa organisaatioissa (katso Vesala, Klem & Ahlstén 2015).

Vesala Hannu T., Klem Simo, Ala-Kauhaluoma Mika & Harkko Jaakko. 2016. Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä (pdf, 1,1 Mt).  Kehitysvammaliiton selvityksiä 11. Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta (www.opike.fi).

3. Työllistymistarinoita

Tutkimuksessa tarkastellaan muutaman kehitysvammaisille suunnattujen työllistämispalveluiden käyttäjän henkilökohtaista elämänhistoriaa ja työllistymisprosessia yhdessä heidän kanssaan. Tutkimus kohdistuu työllistymistä edesauttaviin ja mahdollistaviin tekijöihin sekä työllistymisen esteisiin nimenomaan työllistymispalveluiden käyttäjien näkökulmista.

Julkaisut

Lisätietoa

  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Tutkijat

Antti Teittinen

Antti Teittinen

Tutkimuspäällikkö, YTT, dosentti
p. 09 3480 9218
antti.teittinen (ät) kvl.fi

Toimin tutkimuspäällikkönä Kehitysvammaliitossa. Koordinoin Kehitysvammaliiton tutkimustoimintaa.

Tutkimusintressejäni ovat vammaisuuden ilmiön aikalaisanalyysi sekä aihepiirin rakennekriittinen ja yhteiskuntateoreettinen tutkimus. Olen kiinnostunut myös nuorisotutkimuksesta, arkkitehtuurin yhteiskunnallisista merkityksistä ja valtatutkimuksesta.

Olen Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen ja Kulttuurintutkimus-lehden päätoimittaja. Olen toiminut myös ANED-verkoston (Academic Network of European Disability Experts) Suomen edustajana sekä NNDR:n (Nordic Network for Disability Research) johtokunnassa.

Viimeisimmät julkaisut

Sonja Miettinen

Sonja Miettinen

Tutkija, VTT
matkap. 050 365 9153
sonja.miettinen (ät) kvl.fi

Toimin Kehitysvammaliitossa tutkijana. Tulin Kehitysvammaliittoon vuonna 2007 ja olen sen jälkeen ollut mukana useammassa tutkimushankkeessa. Vuosina 2008 – 2009 toteutin Kehitysvammaliiton osuuden omaishoidon ja työn yhteensovittamista käsittelevässä tutkimushankkeessa ”Working Carers and Caring Workers” (WoCaWo, 2008 – 2011, koordinaattori Jyväskylän yliopisto, rahoittaja Suomen Akatemia). Jatkoin aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän omaishoitajiensa arjen tutkimista vuosina 2010 – 2014 tutkijatohtorin projektissani ”Perhe hoivan antajana: tutkimus kotona asuvan kehitysvammaisen aikuisen ja hänen omaistensa arkielämästä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa” (rahoittaja Suomen Akatemia).

Vuosina 2014 – 2018 olin toimivapaalla ja työskentelin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa Vaikea kehitysvammaisuus ja hyvä elämä -tutkimushankkeessa (rahoittajat Suomen Akatemia ja Koneen säätiö). Hankkeessa tutkittiin etnografisten menetelmien avulla kaikkein vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden elämää ryhmäkodeissa, päivätoimintakeskuksissa ja muissa heidän arkeensa keskeisesti kuuluvissa organisaatioissa hyvän elämän näkökulmasta.

Tutkimusintressini paikantuvat tällä hetkellä vammaisuuden yhteiskuntapoliittiseen ja -filosofiseen tarkasteluun.

Keskeisiä julkaisuja

  • Mietola, R., Miettinen, S., & Vehmas, S. (2017). Voiceless subjects? Research ethics and persons with profound intellectual disabilities. International Journal of Social Research Methodology 20(3), 263 – 274.
  • Miettinen, S. & Teittinen, A. (2014). Deinstitutionalisation of people with intellectual disabilities in Finland: A political perspective (www.tandfonline.com). Scandinavian Journal of Disability Research 16(1), 59 – 76.
  • Miettinen, S., Engwall, K. & Teittinen, A. (2013). Parent-carers of disabled children in Finland and Sweden: Socially excluded by a labour of love? In T. Kröger, & S. Yeandle (Eds.), Combining Paid Work and Family Care: Policies and Experiences in International Perspective (pp. 107 – 124). Bristol: Policy Press.
  • Miettinen, S. (2012). Family Care of Adults with Intellectual Disabilities: Analysis of Finnish Policies and Practices (onlinelibrary.wiley.com). Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities 9(1), 1 – 9.
  • Miettinen, S. (2012). Vammaisuutta kuvaamassa: Maailman terveysjärjestön toimintakykyluokitukset vammaisuutta koskevan tiedon tuottamisen käytäntöinä. Teoksessa A. Teittinen (toim.), Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka (s. 42 – 64). Helsinki: Gaudeamus.
Hannu Vesala

Hannu T. Vesala

Tutkija, PsM
p. 09 3480 9255
hannu.vesala (ät) kvl.fi

Olen työskennellyt tutkijana Kehitysvammaliitossa vuodesta 1991 mm. seuraavissa hankkeissa: Kehitysvammaisten elämänlaatu, Elämänkulku ja kehitysvammaisuus: seurantatutkimus 1962–1998 sekä Ikääntyvien kehitysvammaisten tukiprojekti.

Vuosina 2006–2008 olin toimivapaalla ja työskentelin tutkijana MTT Taloustutkimuksessa Muuttuva maaseutuyrittäjyys -projektissa, jossa tarkastelin suomalaisten viljelijöiden yrittäjäidentiteettiä.

Toimivapaan jälkeen tutkimustoimintani on kohdistunut kehitysvamma-alan lähityöntekijöiden ammatti-identiteettiin laitosten lakkauttamisen kontekstissa.

Nykyinen tutkimus

  • Laitoksesta yhteiskuntaan – Tutkimus työn ja organisaation muutoksesta kehitysvammapalveluissa 2010-luvulla

Julkaisuja

Tutkijaverkostot ja -yhteisöt

Ulkomaiset verkostot ja yhteisöt

Tutkimusjulkaisut

Kehitysvammaliitto julkaisee Kehitysvammaliiton tutkimuksia -sarjaa ja Kehitysvammaliiton selvityksiä -sarjaa. Tutustu tutkimusjulkaisuihimme.

Lisää aiheesta