{"id":232,"date":"2022-10-27T14:32:08","date_gmt":"2022-10-27T11:32:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/?p=232"},"modified":"2024-10-10T09:29:15","modified_gmt":"2024-10-10T06:29:15","slug":"selkokieliset-aanikirjat-kiinnostavat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/selkokieliset-aanikirjat-kiinnostavat\/","title":{"rendered":"Selkokieliset \u00e4\u00e4nikirjat kiinnostavat"},"content":{"rendered":"<p>Viime vuosina on uutisoitu vilkkaasti digitaalisten kirjojen eli e- ja \u00e4\u00e4nikirjojen suosiosta; etenkin \u00e4\u00e4nikirjojen kuunteleminen on lis\u00e4\u00e4ntynyt huomattavasti niin kaupallisissa lukuaikapalveluissa kuin kirjastojen palveluissa. Selkokirjat ilmestyv\u00e4t kuitenkin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain painettuina. Opike selvitti viime vuonna avoimella kyselyll\u00e4 selkokielisten \u00e4\u00e4nikirjojen tarvetta. Tavoitteena oli saada tietoa, kiinnostavatko selko\u00e4\u00e4nikirjat ja millaisia ne voisivat olla.<\/p>\r\n<p>Kysely toteutettiin kaikille avoimena verkkokyselyn\u00e4 (Webropol) loppuvuodesta 2021. Siit\u00e4 jaettiin tietoa Opikkeen sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeess\u00e4. Omat somep\u00e4ivityksemme saivat runsaasti edelleenjakoja, ja esimerkiksi ensimm\u00e4inen Facebook-p\u00e4ivityksemme \u00e4\u00e4nikirjakyselyst\u00e4 tavoitti l\u00e4hes 4000 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\r\n<p>Varsinaisia kyselyvastauksia tuli 60. Suurin osa vastaajista oli perusopetuksen ammattilaisia, 29 %. Seuraavaksi eniten vastaajissa oli selkokielen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 tai heid\u00e4n l\u00e4hi-ihmisi\u00e4\u00e4n, 22 %. Vastauksista 19 % oli ammatillisen opetuksen edustajilta, ja vastauksia tuli my\u00f6s asumisyksik\u00f6ist\u00e4, kuntoutuspuolelta, kirjastoalalta, maahanmuuttajatoiminnasta sek\u00e4 eri alojen opiskelijoilta.<\/p>\r\n<h2>Tarvitaanko selkokielisi\u00e4 \u00e4\u00e4nikirjoja?<\/h2>\r\n<p>T\u00e4m\u00e4n kyselyn perusteella on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 selkokielisille \u00e4\u00e4nikirjoille on tarvetta: per\u00e4ti 97 % vastaajista koki niin.<\/p>\r\n<p>Selko\u00e4\u00e4nikirjojen tarvetta oli perusteltu ennen kaikkea yhdenvertaisuudella. Eri syist\u00e4 johtuen kaikki eiv\u00e4t voi lukea tekstimuodossa olevaa kirjaa, ja silloin heill\u00e4 tulisi olla mahdollisuus kuunnella kirjoja \u2013 ja nimenomaan selkokirjoja. Yleiskieliset \u00e4\u00e4nikirjat ovat nimitt\u00e4in monille liian vaikeita, mutta selkokielinen \u00e4\u00e4nikirja sopisi usein hyvin oppimisen ja keskittymisen tueksi erilaisille selkokielen k\u00e4ytt\u00e4jille.<\/p>\r\n<h2>Millaisia selkokieliset \u00e4\u00e4nikirjat voisivat olla?<\/h2>\r\n<p>Kysyimme my\u00f6s, millaisia selkokieliset \u00e4\u00e4nikirjat voisivat olla.<\/p>\r\n<p>Niiden ominaisuuksista kiinnosti eniten helppo saatavuus: 84 % vastasi, ett\u00e4 se on \u00e4\u00e4nikirjoissa t\u00e4rkeint\u00e4. Mahdollisuus asettaa \u00e4\u00e4nikirjaan kirjanmerkkej\u00e4, jotta t\u00e4rke\u00e4 kohta l\u00f6ytyy my\u00f6hemmin helposti, mahdollisuus vaikuttaa \u00e4\u00e4nennopeuteen ja edullinen hinta saivat my\u00f6s kannatusta. Vapaissa kommenteissa toivottiin niin mahdollisuutta lainata selko\u00e4\u00e4nikirjoja kirjastosta kuin hankkia oppilaitoksille \u00e4\u00e4nikirjalisenssej\u00e4 digitaaliseen palveluun. Selkokielisi\u00e4 \u00e4\u00e4nikirjoja toivottiin my\u00f6s yleisiin kaupallisiin lukuaikasovelluksiin, jotta tieto niist\u00e4 levi\u00e4isi.<\/p>\r\n<p>Mit\u00e4 selkokieliset \u00e4\u00e4nikirjat sitten voisivat olla? Kyselyn vastausvaihtoehdoista eniten kiinnostivat nuorten kirjat (69 %), sen j\u00e4lkeen tietokirjat (63 %) ja aikuisten kirjat (53 %). Avoimissa vastauksissa nousivat esiin kaikkien ik\u00e4ryhmien kirjat ja kirjallisuusgenret monipuolisesti saduista romaaneihin ja runouteen. Tietokirjapuolelta mainittiin esimerkiksi el\u00e4m\u00e4kerrat sek\u00e4 oppikirjat.<\/p>\r\n<p>Kirjojen kohderyhmist\u00e4 avoimissa vastauksissa viitattiin useimmiten lapsiin ja nuoriin, joilla on lukemisen vaikeuksia tai joiden \u00e4idinkieli ei ole suomi. Selkokielinen \u00e4\u00e4nikirja voisi tarjota itsen\u00e4isesti nautittavan kirjallisen el\u00e4myksen tai toisaalta toimia usein my\u00f6s opetuksen eriytt\u00e4misess\u00e4. Teematoiveina avoimissa vastauksissa nousivat esiin etenkin nuorten omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertovat tarinat ja romaanit sek\u00e4 kirjat, jotka antaisivat nuorille tietoa arjen taidoista ja kannustaisivat itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4nhallintaan.<\/p>\r\n<p><em>Opikkeen \u00e4\u00e4nikirjakyselyn tuloksia on esitelty aiemmin mm. selkokielen neuvottelukunnalle; nyt uusien verkkosivujemme my\u00f6t\u00e4 voimme tiedottaa kyselyst\u00e4 laajemmin. Artikkelin kuva Pixapay.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Viime vuosina on uutisoitu vilkkaasti digitaalisten kirjojen eli e- ja \u00e4\u00e4nikirjojen suosiosta; etenkin \u00e4\u00e4nikirjojen kuunteleminen on lis\u00e4\u00e4ntynyt huomattavasti niin kaupallisissa lukuaikapalveluissa kuin kirjastojen palveluissa. Selkokirjat ilmestyv\u00e4t kuitenkin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain painettuina. Opike selvitti viime vuonna avoimella kyselyll\u00e4 selkokielisten \u00e4\u00e4nikirjojen tarvetta. Tavoitteena oli saada tietoa, kiinnostavatko selko\u00e4\u00e4nikirjat ja millaisia ne voisivat olla. Kysely toteutettiin kaikille avoimena verkkokyselyn\u00e4 [&hellip;]","protected":false},"author":12,"featured_media":231,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-232","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=232"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/media\/231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/opike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}