{"id":121,"date":"2018-06-12T18:24:20","date_gmt":"2018-06-12T15:24:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/tietoa\/kommunikoinnin-tukikeinot\/"},"modified":"2025-04-14T15:13:58","modified_gmt":"2025-04-14T12:13:58","slug":"kommunikoinnin-tukikeinot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/tietoa\/kommunikoinnin-tukikeinot\/","title":{"rendered":"Kommunikoinnin tukikeinot"},"content":{"rendered":"<p>Jos puhuminen tai puheen ymm\u00e4rt\u00e4minen ei suju, on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kommunikointikeinoja, jotka tukevat tai korvaavat puhetta.<\/p><h2>Olemuskieli<\/h2><p>Eleet, ilmeet ja kehonkieli ovat luonnollinen osa ihmisten v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4. Osa t\u00e4st\u00e4 on tiedostamatonta ja osa tietoista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Eleet ovat useimmille tuttuja, ja niit\u00e4 on opittu tulkitsemaan eri tilanteissa. Siksi niiden k\u00e4ytt\u00f6 kommunikaatiossa on luontevaa ja usein nopeampaa kuin sanallinen viestint\u00e4.<\/p><p>Varhaisten vuorovaikutustaitojen varassa toimivien ihmisten kanssa viestiminen poikkeaa jonkin verran totutusta viestint\u00e4tavasta. Peruspiirteilt\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa on kuitenkin kyse aivan samoista asioista kuin kaikessa muussakin ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4.<\/p><p>Jokainen meist\u00e4 on omassa kehityksess\u00e4\u00e4n k\u00e4ynyt l\u00e4pi vaiheen, jolloin olemuskieli oli ainoa viestint\u00e4keinomme. N\u00e4it\u00e4 olemuskielen elementtej\u00e4, esimerkiksi ilmeit\u00e4, eleit\u00e4, \u00e4\u00e4nens\u00e4vyj\u00e4 ja asentoja k\u00e4yt\u00e4mme edelleen kaiken aikaa my\u00f6s kielellisen ilmaisumme rinnalla.<\/p><p>Varhaisten vuorovaikutustaitojen varassa toimivan ihmisen kanssa viestiminen edellytt\u00e4\u00e4 osaavalta kumppanilta herkkyytt\u00e4 ja kyky\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 aidosti tarkkailemaan ja kuuntelemaan. Joskus aloite voi olla niin hienovarainen tai sijaita sellaisessa osassa kehoa, ett\u00e4 sit\u00e4 on vaikea huomata ja tulkita viestiksi.<\/p><p>T\u00e4rkeint\u00e4 on yhteyden l\u00f6yt\u00e4minen toiseen ihmiseen ja kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 joku toinen haluaa antaa itsens\u00e4, oman aikansa ja kiinnostuksensa vuorovaikutustilanteeseen.<\/p><p><a class=\"button read external-link\" href=\"https:\/\/papunet.net\/olemuskielinen-vuorovaikutus\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">OLEMUSKIELINEN VUOROVAIKUTUS PAPUNETISSA<\/a><br>\r\n<br>\r\n<\/p><h2>Viittomien k\u00e4ytt\u00f6 vahvistaa kielenkehityst\u00e4<\/h2><p>Tukiviittomien k\u00e4ytt\u00f6 pienen, vasta kielt\u00e4 opettelevan lapsen kanssa ei heikenn\u00e4 lapsen puhetta eik\u00e4 kielenkehityst\u00e4. Tukiviittominen vahvistaa puheen ja kielen kehittymist\u00e4 ja tarjoaa keinon kommunikoida jo varhain. Monesti lapsen turhautuminen my\u00f6s v\u00e4henee, kun lapsi saa tukiviittomien kautta keinon ilmaista itse\u00e4\u00e4n.<\/p><p>Puheen kehittyminen syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jossakin vaiheessa luonnostaan viittomat. Viittomista tulisi kuitenkin jatkaa niin kauan kunnes lapsi sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 tuottaa puhetta riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p><p>Jos puhe ei kehity odotetulla tavalla, viittomista voi tulla pysyv\u00e4 kommunikointikeino. T\u00e4ll\u00f6in ne voivat olla osa henkil\u00f6n kommunikointia eleilmaisun, yksitt\u00e4isten sanojen tai kuvien rinnalla.<\/p><p>Lapsen kommunikoinnin kehittymisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viittovia aikuisia on niin kotona, p\u00e4iv\u00e4kodissa kuin koulussakin.<\/p><p>Tukiviittomat ovat viittomakielest\u00e4 lainattuja viittomia. Tukiviittomia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aina puheen rinnalla ja puhutun kielen mukaisessa sanaj\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p><p>Viittomat:<\/p><ul>\r\n\t<li>helpottavat puhutun kielen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4<\/li>\r\n\t<li>auttavat keskittym\u00e4\u00e4n kuunteluun<\/li>\r\n\t<li>t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t omaa puhetta, jos sanojen l\u00f6yt\u00e4minen on vaikeaa tai puhe ep\u00e4selv\u00e4\u00e4<\/li>\r\n\t<li>antavat ilmaisukeinon, jos puheella kommunikointi ei onnistu<\/li>\r\n\t<li>kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomion oleellisiin asioihin viestiss\u00e4, mik\u00e4 helpottaa my\u00f6s asioiden painamista mieleen<\/li>\r\n<\/ul><p>Kun henkil\u00f6 kykenee suuntaamaan huomionsa toiseen ihmiseen, h\u00e4nen kanssaan voi aloittaa viittomien k\u00e4yt\u00f6n harjoittelun. Viittomia opitaan parhaiten tilanteissa, jotka nivoutuvat arkeen ja ovat osa mukavaa yhdess\u00e4oloa.<\/p><p><a class=\"button read external-link\" href=\"https:\/\/papunet.net\/tukiviittominen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">TUKIVIITTOMINEN PAPUNETISSA<\/a><\/p><h2>Kuvat kommunikoinnissa<\/h2><p>Kuvia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asian ilmaisemiseen silloin, kun sanallinen viestint\u00e4 ei ole mahdollista. Kuva on my\u00f6s keino viestin sis\u00e4ll\u00f6n havainnollistamiseen. Monimutkaisten kieliopillisten rakenteiden ja k\u00e4sitteellisten asioiden ilmaiseminen kuvin on kuitenkin hankalaa.<\/p><p>Halutun kuvan voi valita luontevimmin k\u00e4dell\u00e4 osoittamalla. Jos se ei ole mahdollista, kuvan voi valita katseella tai muulla yhdess\u00e4 sovitulla tavalla.<\/p><p>Kuvat ja niiden tulkinta perustuvat aina kommunikointikumppaneiden v\u00e4liseen sopimukseen siit\u00e4, mit\u00e4 ne tarkoittavat. Kuvilla viestimisen voi kuitenkin aloittaa, vaikka henkil\u00f6 ei ymm\u00e4rt\u00e4isi kuvan ja sit\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4n asian yhteytt\u00e4. Merkitykset tarkentuvat kanssak\u00e4ymisess\u00e4, joka tapahtuu arjen luonnollisissa tilanteissa yhdess\u00e4 l\u00e4heisten kanssa.<\/p><p>L\u00e4heisten n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 esimerkki kuvien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on kuvakommunikointia opettelevalle yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin puheen kuuleminen puhumaan opettelevalle. Yhteinen ilo, luonnollisuus ja runsaat onnistumisen kokemukset ovat keskeisi\u00e4 asioita kuvilla viestimist\u00e4 opeteltaessa. N\u00e4m\u00e4 asiat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s silloin, kun kuvilla on viestitty jo pitk\u00e4\u00e4n. Kokemus yhteisest\u00e4 kommunikointitavasta ja l\u00e4heisten malli innostavat viestim\u00e4\u00e4n.<\/p><p>Piirrokset, valokuvat tai lehdest\u00e4 leikatut kuvat ovat helppoja tapoja silloin, kun tulostettuja kuvia ei ole saatavilla. Irtokuvien k\u00e4ytt\u00f6 puolestaan auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvien merkityksen kommunikoinnin v\u00e4lineen\u00e4: kuvan ojentaminen toiselle osoittaa konkreettisesti, ett\u00e4 \u201dminulla on sinulle asiaa\u201d. Kommunikointitauluun kootaan tiettyyn aihepiiriin liittyvi\u00e4 kuvia.<\/p><p>Tauluista ja irtokuvista voidaan edet\u00e4 kommunikointikansioiden ja -ohjelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ne sopivat tilanteisiin, joissa tarvitaan irtokuvia ja tauluja laajemmat ilmaisumahdollisuudet.<\/p><p>K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen yksil\u00f6ity kommunikointisovellus voidaan asentaa mukana kulkevaan tablettiin tai \u00e4lypuhelimeen. My\u00f6s perinteiset puhelaitteet sopivat kuvilla kommunikointiin. Laitteiden etuna on se, ett\u00e4 valmiiksi \u00e4\u00e4nitetyt tai viestiriville rakennetut kuvalliset viestit voidaan kuulla puheena. T\u00e4m\u00e4 antaa mahdollisuuden tasavertaisempaan osallistumiseen arjen tilanteissa.<\/p><p><a class=\"button read external-link\" href=\"https:\/\/papunet.net\/tietoa\/keinoja-vuorovaikutukseen\/kuvat-ja-esineet-kommunikoinnissa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">KUVAT JA ESINEET KOMMUNIKOINNISSA PAPUNETISSA<\/a><\/p><h2>Kirjoittaminen ja piirt\u00e4minen<\/h2><p>Kirjoittaminen sopii puhetta korvaavaksi keinoksi silloin, kun kommunikoinnin h\u00e4iri\u00f6ihin ei liity kielellisi\u00e4 vaikeuksia. Paperille kirjoittamisen lis\u00e4ksi voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjaintaulua tai kirjoittamiseen perustuvia laitteita ja sovelluksia.<\/p><p>Piirt\u00e4minen on my\u00f6s usein toimiva keino. Kommunikointikumppani voi havainnollistaa ja esitt\u00e4\u00e4 vastausvaihtoehtoja k\u00e4ytt\u00e4en pikapiirt\u00e4mist\u00e4 tai nopeaa piirrosviestint\u00e4\u00e4. Joskus my\u00f6s sanan alkukirjain tai ensimm\u00e4inen tavu riitt\u00e4\u00e4 antamaan vihjeen.<\/p><p><a class=\"button read external-link\" href=\"https:\/\/papunet.net\/kuvat-piirtaminen-ja-esineet\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">KUVAT, PIIRT\u00c4MINEN JA ESINEET PAPUNETISSA<\/a><\/p><p>\u00a0<\/p><p class=\"embed-responsive embed-responsive-16by9\"><iframe src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/AK3sx8XUPeg?rel=0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\" class=\"embed-responsive-item\"><\/iframe><\/p><table class=\"table\" style=\"width: 100%; border-collapse: collapse; background-color: #e3eaf2; height: 97px;\">\r\n<tbody>\r\n<tr style=\"height: 97px;\">\r\n<td style=\"width: 100%; height: 97px;\">Video rohkaisee puhevammaista henkil\u00f6\u00e4 ja h\u00e4nen l\u00e4hi-ihmisi\u00e4\u00e4n ottamaan puhevammaiselle henkil\u00f6lle sopivin kommunikointikeino k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Jokaisella on taitoja ja keinoja, joiden avulla voi kommunikoida silloinkin, kun puhekyky\u00e4 ei ole. Kommunikointi kuuluu meist\u00e4 jokaiselle. Jokaiselle l\u00f6ytyy my\u00f6s keino.\u00a0<\/td>\r\n<\/tr>\r\n<\/tbody>\r\n<\/table><p>\u00a0<\/p>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jos puhuminen tai puheen ymm\u00e4rt\u00e4minen ei suju, on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kommunikointikeinoja, jotka tukevat tai korvaavat puhetta.OlemuskieliEleet, ilmeet ja kehonkieli ovat luonnollinen osa ihmisten v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4. Osa t\u00e4st\u00e4 on tiedostamatonta ja osa tietoista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Eleet ovat useimmille tuttuja, ja niit\u00e4 on opittu tulkitsemaan eri tilanteissa. Siksi niiden k\u00e4ytt\u00f6 kommunikaatiossa on luontevaa ja usein nopeampaa kuin sanallinen [&hellip;]","protected":false},"author":1,"featured_media":1247,"parent":97,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"categories":[],"tags":[],"class_list":["post-121","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/121","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=121"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/121\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/97"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1247"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}