Korona-aika on heikent\u00e4nyt puhevammaisten ihmisten mahdollisuuksia kommunikointiin ja vuorovaikutukseen merkitt\u00e4v\u00e4sti. Sosiaalisten kontaktien puuttuminen ja avustavan henkil\u00f6kunnan, kuten tulkkien paikalle saamisen vaikeudet ovat johtaneet monen kohdalla jopa kommunikointitaitojen taantumiseen.<\/strong><\/p> Kommunikointi on ihmisen perusoikeus. T\u00e4st\u00e4 oikeudesta on tingitty huolestuttavalla tavalla korona-aikana. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Kehitysvammaliiton kommunikaatiokeskus Tikoteekin tutkimuksesta, jossa kysyttiin puhevammaisilta ihmisilt\u00e4 sek\u00e4 puhevammaisten ihmisten parissa ty\u00f6skentelevilt\u00e4 ammattilaisilta ja omaisilta kokemuksia koronan mukanaan tuomista muutoksista. Tutkimus tukee viesti\u00e4, joka on kantautunut my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6jen neuvontapalvelujen kautta.<\/p> Puhevammaisista ihmisist\u00e4 68 % koki, ett\u00e4 mahdollisuudet kommunikointiin ja vuorovaikutukseen v\u00e4heniv\u00e4t koronasta johtuvien rajoitusten ja toimenpiteiden seurauksena. Kommunikointia ei ollut, koska tapaamisia omaisten, l\u00e4heisten ja yst\u00e4vien kanssa ei sallittu. Puhevammaisten tulkit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet tulkkaamaan henkil\u00f6it\u00e4. Asumispalveluissa ei aina k\u00e4ytetty niit\u00e4 kommunikointimenetelmi\u00e4 tai kommunikoinnin apuv\u00e4lineit\u00e4, joita henkil\u00f6 tarvitsee kommunikointiinsa. L\u00e4heiset ja ammattilaiset eiv\u00e4t osanneet auttaa kommunikointiohjelmien ja -laitteiden kanssa, niin ett\u00e4 et\u00e4yhteydet olisivat onnistuneet. 20 % vastaajista kertoi, ettei pysty olemaan itsen\u00e4isesti yhteyksiss\u00e4 yst\u00e4viin tai l\u00e4heisiin puhelimella tai tietokoneen avulla. Ennen koronaa l\u00e4heiset ja yst\u00e4v\u00e4t ovat auttaneet yhteydenotoissa. Nyt osa vietti kev\u00e4\u00e4n yksin suljettuna ulos kaikesta vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa.<\/p> \u201dEn juuri k\u00e4y kodin ulkopuolella. Yksin\u00e4isyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Mahdollisuus vertaistukeen on muuttunut haasteelliseksi, kun monet tapaamiset on peruttu ja toiminta on siirtynyt verkkoon tai puhelimen v\u00e4lityksell\u00e4 tapahtuvaksi\u201d, kuvailee yksi vastaajista.<\/p> My\u00f6s maskien k\u00e4ytt\u00f6 vaikeuttaa puhevammaisten ihmisten puheen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, kun ilmeet ja suun liikkeet eiv\u00e4t ole tukemassa ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Osalla maski vaikeuttaa my\u00f6s oman puheen tuottamista.<\/p> Vastaajista 38 % koki, ett\u00e4 heid\u00e4n oma kommunikointitaitonsa on heikentynyt korona-aikana. T\u00e4m\u00e4 johtuu paitsi kommunikointimahdollisuuksien v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4, my\u00f6s mm. terapioiden lakkauttamisesta tai toteutuneen et\u00e4terapian sopimattomuudesta. Taidot eiv\u00e4t palaa ennalleen nopeasti, vaikka esimerkiksi tapaamisrajoituksia on lievennetty.<\/p> \u201dKommunikointini on hyvin aikaa viev\u00e4\u00e4 ja vain harvat osaavat kommunikoida kanssani, my\u00f6s avustajista. Olen syrj\u00e4ytynyt yhteiskunnasta\u201d, kuvailee yksi vastaajista.<\/p> 80 % vastaajista on kokenut itsens\u00e4 viime aikoina yksin\u00e4iseksi, 33 % masentuneeksi ja 27 % ahdistuneeksi.<\/p> Puhevamma-alan j\u00e4rjest\u00f6t korostavat, ett\u00e4 kommunikointi on perusoikeus, joka on turvattava ajasta, paikasta ja kumppanista riippumatta. Vuorovaikutus on ihmisyyden ydint\u00e4.<\/p> Koronan muuttama arki haastaa my\u00f6s kommunikointimahdollisuudet sek\u00e4 kuulluksi ja n\u00e4hdyksi tulemisen, kun arki py\u00f6rii kotiympyr\u00f6iss\u00e4 ja kodin ulkopuolella liikkumista on v\u00e4h\u00e4n.<\/p> Poikkeukselliset olosuhteet vaativat erityisesti kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten l\u00e4hi-ihmisilt\u00e4 tahtoa tukea vuorovaikutusta, ennakkoluulotonta kokeilua l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toimivia keinoja my\u00f6s poikkeusoloissa sek\u00e4 kyky\u00e4 etsi\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 ohjausta, neuvoja ja opastusta.<\/p> Suomessa on noin 65 000 ihmist\u00e4, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikointivaikeuksia. Heist\u00e4 30 000 tarvitsee apuv\u00e4lineit\u00e4 kommunikointinsa tueksi. Puhevammaisten ihmisten joukko on kirjava. Puhe- ja kommunikointivaikeudet voivat olla synnynn\u00e4isi\u00e4 ja liitty\u00e4 esimerkiksi CP-oireyhtym\u00e4\u00e4n, kehitysvammaisuuteen, autismikirjon muotoihin tai lasten kehityksellisiin kielih\u00e4iri\u00f6ihin. Osa saattaa menett\u00e4\u00e4 puhekykyns\u00e4 ja kielelliset taitonsa aikuisena \u00e4killisen tai etenev\u00e4n sairauden tai vamman seurauksena.<\/p> Osalla puhevammaisista ihmisist\u00e4 on my\u00f6s haasteita ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, lukemisessa, kirjoittamisessa ja hahmottamisessa. Puhevamma rajoittaa merkitt\u00e4v\u00e4sti osallistumista, kuulluksi tulemista ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4. Suurin osa puhevammaista henkil\u00f6ist\u00e4 hy\u00f6tyy puhetta korvaavista kommunikointikeinoista, apuv\u00e4lineist\u00e4 ja vammaisten tulkkauspalvelusta. Osalle heist\u00e4 kommunikointi on mahdollista vain l\u00e4hi-ihmisten tuella ja tietotaidolla.<\/p> Puhevamma-alan j\u00e4rjest\u00f6t vaikuttavat yhdess\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t tietoa puhevammaisten ihmisten tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa. Kannanotossa ovat mukana Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV, Autismiliitto, Vammaisperheyhdistys Jaatinen, Suomen CP-liitto ja Aivoliitto.<\/em><\/p> Lis\u00e4tietoa:<\/strong>Kommunikointi on perusoikeus<\/h3>
J\u00e4rjest\u00f6jen vaatimukset:<\/h3>
\r\n\t
Suomessa on 65 000 puhevammaista henkil\u00f6\u00e4, jotka eiv\u00e4t tule toimeen arjessa puheen avulla<\/h3>
\r\nKehitysvammaliiton Tikoteekin johtaja Eija Roisko, p. 09 3480 9373, eija.roisko(at)kvl.fi<\/p>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Puhevamma-alan j\u00e4rjest\u00f6jen yhteinen kannanotto kommunikointimahdollisuuksien puolesta korona-arjessa Korona-aika on heikent\u00e4nyt puhevammaisten ihmisten mahdollisuuksia kommunikointiin ja vuorovaikutukseen merkitt\u00e4v\u00e4sti. Sosiaalisten kontaktien puuttuminen ja avustavan henkil\u00f6kunnan, kuten tulkkien paikalle saamisen vaikeudet ovat johtaneet monen kohdalla jopa kommunikointitaitojen taantumiseen.Kommunikointi on ihmisen perusoikeus. T\u00e4st\u00e4 oikeudesta on tingitty huolestuttavalla tavalla korona-aikana. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Kehitysvammaliiton kommunikaatiokeskus Tikoteekin tutkimuksesta, jossa kysyttiin puhevammaisilta […]","protected":false},"author":13,"featured_media":725,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,24,25,20,21],"class_list":["post-724","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-kommunikointi","tag-korona","tag-puhevammainen","tag-puhevammaisten-tulkki","tag-puhevammaisuus","tag-tikoteekki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=724"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/725"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/tikoteekki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}