Kehitysvammaliitto

Kehitysvammaliitto puolustaa kehitysvammaisia ja puhevammaisia ihmisiä. Kehitysvammaliitto haluaa, että vammaisia ihmisiä kuunnellaan. Tavoitteenamme on kaikille yhdenvertainen Suomi.

  • Vaikutamme päättäjiin.
  • Koulutamme.
  • Kehitämme palveluja.
  • Jaamme tietoa.
  • Tuotamme tietoa selkokielellä.
  • Julkaisemme lehtiä ja kirjoja.
  • Teemme tutkimusta.
  • Kehitämme keinoja vuorovaikutukseen.
  • Autamme kehitysmaiden vammaisia ihmisiä.

Vuosikertomukset

Kehitysvammaliiton selkokielisiä vuosikertomuksia:

Vaikutamme päättäjiin

Ihmisjoukossa näkyy Määräily saa riittää! -kyltti.
Kuva: Mira Vihmo

Kehitysvammaliitto jakaa tietoa poliitikoille. Haluamme, että he tekevät sellaisia lakeja, jotka parantavat kehitysvammaisten ja puhevammaisten ihmisten asemaa.

Haluamme, että vammaiset ihmiset saavat mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäänsä. Jokaisen pitää saada itse päättää, missä ja kenen kanssa haluaa asua.

Lakeja pitää muuttaa niin, että kehitysvammaiset ihmiset saavat helpommin palkkatyötä.

Monet palvelut ja tieto siirtyvät internetiin. Yritämme vaikuttaa siihen, että verkkopalveluista tehdään selkokielisiä ja helppokäyttöisiä. Silloin myös kehitysvammaisten ja puhevammaisten ihmisten on mahdollista hoitaa itse omia asioitaan.

Mitä Kehitysvammaliitto odottaa uudelta Suomen hallitukselta?

Älä unohda minua!

Huhtikuussa 2023 pidettiin eduskuntavaalit. Sen jälkeen valittiin ministerit eli tehtiin Suomelle uusi hallitus. Hallitus teki hallitusohjelman eli suunnitelman, miten se aikoo hoitaa Suomen asioita ja korjata epäkohtia.

Kehitysvammaliitto toivoo, että tuleva hallitus laittaisi kuntoon seuraavat asiat:

1. Vammaisten lasten ja nuorten opetus

Päiväkodin ja koulun opettajien ja muiden aikuisten pitää saada lisää tietoa kehitysvammaisuudesta ja puhevammaisuudesta. Kun aikuisilla on enemmän tietoa, he pystyvät paremmin tukemaan ja auttamaan vammaisia lapsia.

Suomessa oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi asti. Kaikilla pitää siis olla mahdollisuus opiskella siihen asti, kun täyttää 18 vuotta. Ketään ei saa painostaa lopettamaan opiskelua heti peruskoulun jälkeen.

Opiskelupaikkoja on kuitenkin liian vähän. TELMA-opiskelupaikkoja tarvitaan lisää. TELMAssa opiskellaan taitoja, joita tarvitaan töissä ja itsenäisessä elämässä.

Oppilaille pitää olla selkokielisiä oppikirjoja.

2. Vammaisten ihmisten saaman tuen ja palveluiden laatu

Vammaisille ihmisille tarvitaan monenlaisia asuntoja, jotta jokaiselle löytyy itselle sopiva koti. Pitää varata lisää rahaa tukiasuntoihin, jotka ovat tavallisilla asuinalueilla ja tavallisissa taloissa.
Hallituksen pitää varmistaa, että rakennetaan koteja, ei laitoksia.

Hallituksen pitää turvata puhevammaisten ihmisten oikeudet. Pitää selvittää, kuinka paljon puhevammaisia ihmisiä on Suomessa ja millaista heidän elämänsä on.

Pitää turvata lailla, että vammaiset ihmiset saavat vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin ja määrätä omasta elämästään. 

Tarvitaan lisää työntekijöitä, joiden työ on tukea ja auttaa kehitysvammaisia ihmisiä. Tällä hetkellä työntekijöistä on pulaa. Tarvitaan siis lisää ihmisiä, jotka opiskelevat kehitysvamma-alan työntekijöiksi. Tarvitaan uusi koulutus, joka houkuttelee nuoria opiskelemaan vammaisten ihmisten avustajaksi.

Vammaiset ihmiset tarvitsevat monenlaisia palveluja, esimerkiksi kuljetuspalvelua työtoimintaan. Näiden palveluiden pitää olla ilmaisia vammaisille ihmisille.

Hyvinvointialueista ja niiden palveluista pitää kertoa selkokielellä ja kuvin tuettuna.

3. Köyhyyden vähentäminen

Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole paljon rahaa. Suurin osa saa vain työkyvyttömyyseläkettä, hoitotukea ja asumistukea.

Vain hyvin harva kehitysvammainen ihminen on palkkatyössä. Moni saa palkan lisäksi myös eläkettä. Jos ihminen on palkkatyössä ja saa eläkettä, hän voi tehdä töitä vain vähän viikossa. Jos tekee paljon töitä, palkka vaikuttaa eläkkeeseen ja eläke otetaan pois. Silloin saa pelkän palkan, ja se voi olla vähemmän rahaa kuin palkka ja eläke ovat yhteensä.

Kehitysvammaliiton mielestä eläkettä ei saisi ottaa kokonaan pois. Eläkettä voitaisiin maksaa vähitellen vähemmän, jos henkilö saa paljon palkkaa. Silloin työnteko kannattaisi aina rahallisesti.

Palkkatyötä voi olla vaikea saada. Siksi tarvitaan lisää työhönvalmentajia, jotka auttavat työpaikan saamisessa.

Pitää tehdä laki työtoiminnasta ja työhönvalmennuksesta ja kaikista keinoista, jotka auttavat osallistumaan työelämään.

Eri palvelujen ja hoidon maksut eivät saa nousta. Jos maksut nousevat, moni voi jättää hoidon tai palvelun kokonaan käyttämättä.

Perusturvan eli esimerkiksi eläkkeiden määrää pitää korottaa.

4. Selkokielen käytön edistäminen

Viranomaisten täytyy osata kirjoittaa ja puhua selkokieltä.

Selkokieli täytyy saada mukaan lakiin, jossa määrätään verkkopalveluiden saavutettavuudesta.

Täytyy selvittää tarkemmin, mitä hyötyä selkokielestä on.

Koulutamme

Nainen kouluttaa opiskelijoita.
Kuva: Pekka Elomaa

Kehitysvammaliitto järjestää koulutuksia esimerkiksi itsemääräämisen vahvistamisesta, vuorovaikutuksesta ja selkokielestä. Suurin osa koulutuksista on tarkoitettu ammattilaisille, jotka tekevät työtä vammaisten ihmisten kanssa.

Kehitämme palveluja

Mies kantaa muuttolaatikkoa.
Kuva: Pekka Elomaa

Kehitämme parempia palveluja ja tukea vammaisille henkilöille.

Esimerkkejä kehittämisestä:

Selkeästi meille

Selkeästi meille -hankkeen tavoite oli, että kehitysvammaisille ihmisille tärkeistä verkkopalveluista tulisi saavutettavampia. Saavutettavia palveluja on helppo käyttää ja ymmärtää.

#kotimatkalla

Moni nuori asuu ryhmäkodissa tai vanhempiensa kanssa, vaikka pärjäisi omassa kodissa, jos saisi asumiseen riittävästi tukea. Kotimatkalla-hankkeessa etsittiin keinoja siihen, miten apua ja tukea voidaan tuoda jokaisen omaan kotiin.

Somettamalla uutta kohtaamista

”Somettamalla uutta kohtaamista” oli hanke, jonka tavoitteena oli yksinäisyyden vähentäminen. Hankkeessa rohkaistiin yksinäisiä nuoria ja aikuisia tutustumaan toisiinsa ja olemaan yhteydessä muihin ihmisiin sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media tarkoittaa palveluita, joilla voi olla yhteydessä muihin ihmisiin internetin kautta. Tunnettuja sosiaalisen median palveluita ovat Facebook ja Twitter.

Hankkeessa luotiin uusi helppokäyttöinen ja turvallinen sosiaalisen median palvelu. Sen nimi on Kohdataan.

Jaamme tietoa

Lehtiä ja verkkosivustoja.

Selkosanomat-lehti kertoo ajankohtaisista asioista selkokielellä. Selkosanomia julkaisee Kehitysvammaliiton Selkokeskus.

Selkosanomat

Kehitysvammaliitto julkaisee myös Ketju-lehteä, joka on tarkoitettu erityisesti vammaisten ihmisten kanssa työtä tekeville ammattilaisille.

Kehitysvammaliiton selkokieliset verkkopalvelut:

Papunet.net

Papunet.net on verkkosivusto, jossa on tietoa puhevammaisuudesta.

Siellä on myös kuvia ja muuta materiaalia, joita voi käyttää apuna puhevammaisten ihmisten kanssa.

Lisäksi siellä on tietoa selkokielellä, pelejä ja tarinoita.

Papunetissa on kuvasivut. Siellä asiat on kerrottu kuvilla.

Papunetissa on myös pelisivut. Siellä on helppokäyttöisiä pelejä. Siellä on myös ohjelmia, joilla voi esimerkiksi piirtää tai lähettää sähköisen postikortin.

Pelisivujen kautta löytyy myös maalauksia ja piirroksia, jotka ovat osallistuneet Papunetin kuvataidekilpailuun.

Lisäksi Papunetissa on paljon valokuvia ja piirroskuvia. Niitä saa käyttää, jos esimerkiksi haluaa itse kertoa asioista kuvilla.

Verneri.net/selko

Verneri.net/selko on helppokäyttöinen sivusto kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.

Sivuston tekstit on kirjoitettu selkokielellä.

Tietoa on monesta eri aiheesta, esimerkiksi asumisesta, työstä ja ihmissuhteista.

Verkko-Kerttu on neuvontapalsta, jossa voi kysyä mieltä askarruttavista asioista.

Vernerissä julkaistaan myös kehitysvammaisten ihmisten omia kirjoituksia, runoja ja valokuvia sekä kirjeenvaihtoilmoituksia. Siellä on myös blogeja.

Kohdataan

Kohdataan on helppokäyttöinen ja turvallinen sosiaalisen median palvelu. Siellä voi tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella muiden kanssa.

Julkaisemme kirjoja

Kirjojen kansikuvia.

Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus Opike julkaisee oppikirjoja ja selkokielistä kirjallisuutta lapsille, nuorille ja aikuisille. Kirjoja voi ostaa Opike-kaupasta. Fyysinen kauppa on toistaiseksi kiinni. Tilauksia voi tehdä Opikkeen verkkokaupassa.

Teemme tutkimusta

Mies työskentelee ravintolan keittiössä.
Kuva: Pekka Elomaa

Kehitysvammaliitto tutkii kehitysvammaisten ihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista. Tutkimus nostaa esiin asioita, joita pitää kehittää.

Tutkimus selvittää epäkohtien taustalla olevia syitä. Sen jälkeen on helpompi keksiä niihin ratkaisuja. Tutkittu tieto auttaa parantamaan lakeja ja palveluja.

Kehitysvammaliiton tutkijat selvittävät esimerkiksi sitä, mitkä asiat estävät kehitysvammaisia ihmisiä saamasta palkkatyötä. He tutkivat myös sitä, miten vammaisten ihmisten palvelut muuttuvat, kun he muuttavat laitoksista asumaan muualle.

Kehitämme keinoja vuorovaikutukseen

Kaksi ihmistä käyttää tablettitietokonetta.
Kuva: Pekka Elomaa

Kaikki eivät pysty kertomaan asioistaan puhumalla. Kaikki eivät myöskään ymmärrä puhetta. Puhevammaiset ihmiset tarvitsevat jonkin muun keinon keskustelemiseen ja muuhun vuorovaikutukseen. On olemassa monenlaisia apuvälineitä, joiden avulla voi keskustella muiden kanssa. Apuna voi myös käyttää esimerkiksi kuvia.

Kehitysvammaliiton Tikoteekki auttaa löytämään keinoja vuorovaikutukseen silloin, kun ei voida puhua. Tikoteekki jakaa tietoa, neuvoo ja kouluttaa.

Autamme kehitysmaiden vammaisia ihmisiä

Miehet työskentelevät Sansibarissa.
Kuva: Sisko Rauhala

Teemme kehitysyhteistyötä Sansibarissa, Afrikassa, yhdessä FDUV:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton kanssa.

Tavoitteena on, että Sansibarin kehitysvammaiset nuoret pääsevät opiskelemaan ja saavat ammatin.