Videot

Tikoteekin tuottamat videot Youtuben Paputuubi-kanavalla

Oikeus kommunikointiin

Suomessa on noin 65 000 puhevammaista ihmistä. Kuitenkin meillä kaikilla, niin puhekykyisillä kuin puhumattomilla, on samanlainen tarve viestiä toistemme kanssa. Puhumattoman ihmisen kohdalla tämä oikeus kommunikointiin toteutuu vain toimivalla kommunikointikeinolla, tarvittavilla apuvälineillä ja lähi-ihmisten avulla.

Katso myös:

How could you survive without speech? (2:05) Englanninkielinen versio ”Puhumaton ei ole olematon -vidosta”
Jokaiselle löytyy keino kommunikoida (2:25)
Lyhyesti puhevammaisuudesta (14:37)

Puhevammaisuuden arkea

Niilo ohjaa tietokonetta katseohjauksella ja kirjoittaa viestejä, jotka puhesynteesi puhuu ääneen. Videolla Niilo kertoo opiskelustaan, mielenkiinnon kohteistaan ja puhelaitteensa yksilöllisestä äänestä, sekä räppää.

Lisää videoita aiheesta:

Miten sanoisit, jos et voisi puhua – Vernellä on puheenkehityksen viivästymä (4:03)
Hetkiä Vernen arjessa (6:49)
Hetkiä Eemelin arjessa (6:12)
Hetkiä Katin arjessa (8:33)
Hetkiä Elinan arjessa (5:19)
Hetkiä Liisan arjessa (5:54)
Miten sanoisit, jos et voisi puhua – Sanna kertoo kommunikointikansiolla (5:04)
Miten sanoisit, jos et voisi puhua – ALS vei Marjan puhekyvyn (4:12)
Kuvista kirjaimiin (1:34)
Katseohjaus on mahdollisuus isolla ämmällä (9:30)

Päiväkodin arkea

Yhteistä kieltä etsimässä viittomin, kuvin ja sanoin -videossa Eemeli osallistuu päiväkodissa leikkeihin ja muuhun kanssakäymiseen kavereiden kanssa monella eri tavalla, vaikka hän ei puhu.

Koulun arkea

Tarinoita on hauska kuunnella, mutta vieläkin hauskempaa on, kun pääsee tarinan kertomiseen itse mukaan. Miten tarinoita rakennetaan yhdessä? Millaista on osallistua kuvien ja kommunikointiohjelman tuella?

Lisää videoita aiheesta:

Tutustutaan! (5:43)
Leikitäänkö? – vapaata leikkiä välitunnilla (5:14)
Jätkät heittää läppää (3:43)
Sinua varten (18:20)
Sinua varten II (9:33)
Sinua varten III (8:15)
Muutoshanke koulussa (8:17)

Kommunikoinnin tukikeinoja

Kommunikointikansioita ovat erilaiset sana-, lause- ja kuvakansiot. Kommunikointikansion sisältöä päivitetään puhevammaisen henkilön tarpeen mukaan esimerkiksi lisäämällä uusia ajankohtaisia sanoja. Kansio voidaan rakentaa kuvapankkien kuvilla, piirroskuvilla, valokuvilla tai bliss-symboleilla. Kuvien yhteyteen liitetään vastaava sana kirjoitettuna. Kuvilla rakennetut kansiot soveltuvat henkilöille, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Videolla asiantuntija, puheterapeutti Kaisa Laine esittelee erityyppisiä kommunikointikansioita.

Lisää videoita aiheesta:

Tukiviittomat tutuksi (5:30)
Kommunikointilaitteet (4:39)
Kommunikointiohjelmat (3:23)
Tietotekniset apuvälineet (2:06)
Tietoteknisten apuvälineiden kokeilua (18:58)
Lause irtokuvin (0:53)
Viikonlopun suunnittelu keskustelumaton avulla (4:16)
Itsearviointia toimintakyvystä (8:17)
Asiointikäynnin suunnittelu – kuvat keskustelun tukena (3:34)
Keskustelu kansion avulla (1:20)
Minä kerron – juttelua kommunikointiohjelman tuella (4:45)
Tilannekuvaston käyttö (0:39)
Pikapiirros (7:02)
Kyllä/ei -vastaukset (0:53)
Katsekehikon käyttö (1:36)
Aakkostaulun käyttö (0:49)
Digitaalinen kommunikointipassi – iMovie-sovellus (7:53)
Digitaalinen kommunikointipassi GoVisual-sovelluksessa (4:15)
Kosketusviestit, haptiisit kahviautomaatilla (2:28)
Esteetön leikki kuvilla ja laitteilla tuettuna (10:51) Videossa näytetään, miten esimerkiksi Papunetin kuvatyökalulla tehtyjä kuvatauluja tai erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä voidaan käyttää leikin tukena.

Tikoteekin tuote-esittelyt

TAIKE-taulusto on tietokoneen kommunikointiohjelmassa toimiva kommunikointitaulujen kokonaisuus. TAIKE:n avulla puhevammainen käyttäjä voi muodostaa viestin joko valmiiden ilmausten avulla, kirjoittamalla tai sana sanalta, jolloin kielellinen taivutin muokkaa ilmauksen kieliopillisesti sujuvaksi suomeksi. TAIKE on toteutettu Kehitysvammaliiton Tikoteekissa. Puhevammainen henkilö voi saada yksilöllisen TAIKE-tauluston ja sen toimintaan liittyvät ohjelmat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.

Lisää videoita aiheesta:

SähköSANOMA (5:24)
SANOMA-kommunikointikansiot (2:30)
ALKU-kommunikointikansio (3:41)
Miten käytän POLKU-kommunikointikansiota (12:32)
Asioimiskansion kokoamisohje (2:32)

Palvelut

Oikeus tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta arjen kommunikointitilanteissa. Tulkkauspalvelua voi käyttää työssä käymiseen, opiskeluun, asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistäytymiseen. Tulkkauspalvelun jäjestämisestä vastaa Kela.

Lisää videoita aiheesta:

Tulkin päivä (14:02)
Millainen on hyvä puhevammaisten tulkki? (5:16)
Etätulkkaus (10:38)
Kommunikoinnin apuvälinepalvelut: case Matias (2:16)
Kommunikoinnin apuvälinepalvelut: case Mikko (3:53)

Perustietoa kommunikoinnin tukikeinoista opiskelijoille

Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kuntoutuksessa kuntouttajan yhteistyökumppaneita ovat tukea tarvitsevan ihmisen lisäksi hänen läheisensä. Läheisiä voivat olla perheenjäsenet ja ammattilaiset. Videolla esitellään tapoja, joilla kuntouttaja ohjaa yhteisöä ja tekee yhteistyötä asiakas- ja voimavaralähtöisesti.

Lisää videoita aiheesta:

Vanhempien ohjaus vuorovaikutuksen kuntoutuksessa (10:23) Läheisten ohjaaminen ja hyvä yhteistyö ovat ratkaisevan tärkeitä silloin, kun lapsella on puheeseen ja kieleen liittyvien pulmien lisäksi haasteita muiden ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa. Videolla seuraamme ammattilaisen ja vanhempien välistä yhteistyö- ja ohjausprosessia, joka tapahtuu verkon välityksellä. Ohjauksessa hyödynnetään kotona kuvattuja videoita, joissa vanhempi on lapsensa kanssa.
Ohjaaja on LOVIT – Vanhempien ohjaus vuorovaikutuksen kuntoutuksessa (3:50)
Vuorovaikutuksen kuntoutus väylänä monipuoliseen kommunikointiin (10:03) Videolla Leona Aaltonen ja hänen läheisensä kertovat, kuinka he pääsivät vuorovaikutuksen haasteista toimivaan kommunikointiin

Apuvälineenä ihminen

Myös vaikeasti kehitys- tai puhevammaisen henkilön kanssa voi jutustella eli olla vuorovaikutuksessa tavalla, jonka päätavoitteena on olla yhdessä, koska se on molemmille mukavaa. Tällainen jutustelu tapahtuu kaikilla niillä vuorovaikutustavoilla, joita kyseisellä henkilöllä jo on käytössään, esimerkiksi eleillä, kosketuksella ja ääntelyllä tai vaikkapa viittomalla tai kuvia käyttämällä. Vuorovaikutussuhdetta ja läheisen taitoja sekä puhevammaisen ihmisen aloitteellisuutta ja osallisuutta vuorovaikutuksessa voidaan tukea Apuvälineenä ihminen -toimintamalleilla: HYP, Voimauttava vuorovaikutus ja OIVA-vuorovaikutusmalli.

LOVIT- hyvää mieltä kohtaamisiin -videossa esitellään Tikoteekin kehittämän muistisäännön elementit, joiden avulla voit olla osaava kommunikointikumppani.

Katso myös:

The FIRST mnemonic (2:36) Englanninkielinen versio LOVIT-muistisäännöstä.
Tikoteekin Apuvälineenä ihminen -toimintamallit (1:34)
Kerron kosketuksella – Sointu-laite virittää vuorovaikutukseen (3:18)
Sointu-laitteen käyttöohje (4:05)

HYP-yhdessäolomalli

HYP Huomioivan yhdessäolon malli HYP on tapa olla ihmisten kanssa, joille vuorovaikutus ei ole helppoa. HYP antaa sysäyksen yhdessäoloon. Sen avulla voi varmistaa, että kukaan ei jää yksin. HYP-mallia voi käyttää muun muassa asumis- ja päivätoimintayksiköissä, päiväkodeissa ja kouluissa. Tikoteekin Suomeen tuoman ja kääntämän toimintamallin on kehittänyt australialainen puheterapeutti ja tutkija Sheridan Forster. Malli on englanniksi Hanging Out Program HOP. Tällä videolla kerrotaan, mikä HYP on, miksi HYP on tärkeää ja miten HYP-hetkiä toteutetaan.

Lisää videoita aiheesta:

HYP- yhdessäolomallin esittely (2:49)
Saako tulla? Yksinäisyydestä yhdessäoloon (25:10) Videolla kerrotaan Timon tarina. Työntekijät halusivat luoda paremman kontaktin Timoon ja käynnistivät päivittäiset HYP-hetket hänen kanssaan. Tämän seurauksena Timo alkoi nauttia yhdessäolosta toisten kanssa. Video sisältää HYP-tilanteissa kuvattuja videoita ja työntekijöiden ajatuksia.
HYP-hetkiä syntymästään kuurosokean ihmisen kanssa (7:34) Videolla näemme HYP-hetkiä syntymästään kuurosokean ihmisen kanssa ja kuulemme ryhmäkodin työntekijöiden kokemuksia HYP-hetkistä ja siitä, mitä vaikutusta niillä on ollut vuorovaikutukseen ja elämänlaatuun. Video on tuotettu Viitasaaren kaupungin ryhmäkoti Wiitalinnan, Suomen Kuurosokeat ry:n ja Kehitysvammaliiton Tikoteekin yhteistyönä.

Vuorovaikutus syntymästään kuurosokean ihmisen kanssa

Ideoita kommunikointiin syntymästään kuurosokean ihmisen kanssa -videolla (4:58) ryhmäkoti Wiitalinnan työntekijät kertovat ja näyttävät, miten he kommunikoivat syntymästään kuurosokean asiakkaansa kanssa ja mikä auttaa häntä hahmottamaan ympäristöään. Video on tuotettu Viitasaaren kaupungin ryhmäkoti Wiitalinnan, Suomen Kuurosokeat ry:n ja Kehitysvammaliiton Tikoteekin yhteistyönä.

Voimauttava vuorovaikutus -toimintamalli

Videolla esitellään Voimauttavaa vuorovaikutusta lapsen kanssa. Voimauttava vuorovaikutus on aitoa yhdessäoloa, jossa aikuinen on lempeä, leikkisä ja läsnä lapsen kanssa. Aikuinen reagoi lapsen aloitteisiin ja liittyy mukaan häntä kiinnostaviin asioihin ja tekemiseen. Aikuinen kuuntelee lasta ja antaa hänen ohjata leikkiä. Videolla korostetaan myös Voimauttavan vuorovaikutuksen hyötyjä, kuten lapsen sosiaalisten taitojen, keskittymiskyvyn, itseluottamuksen ja tunnetaitojen vahvistumista. Voimauttavassa vuorovaikutuksessa lapsi oppii jakamaan asioita toisen kanssa ja ilmaisemaan itseään omilla keinoillaan. Näitä taitoja tarvitaan puheen ja kommunikoinnin kehittymiseen. Voimauttava vuorovaikutus on spontaania yhdessäoloa, josta on hyötyä ja iloa sekä lapselle että aikuiselle.

Lisää videoita aiheesta:

Voimauttava vuorovaikutus 1/3: Voimauttavan vuorovaikutuksen esittely (1:24)
Voimauttava vuorovaikutus 2/3: Mihin voimauttavalla vuorovaikutuksella pyritään (2:05)
Voimauttava vuorovaikutus 3/3: Miten voimauttavaa vuorovaikutusta tehdään (3:15)
Voimauttava vuorovaikutus – mitä, miksi ja miten (51:58)
Mitä voimauttava vuorovaikutus on? (13:36)
Voimauttavan vuorovaikutuksen taustasta ja periaatteista (4:11)
Kommunikoinnin perustan taidot (2:17)
Kumppanin voimauttavat vuorovaikutustavat (2:11)

Videolla AAC-ohjaaja Janette Kotonen Valteri-koulu Ruskikselta kertoo, miten hän on saanut Voimauttavasta vuorovaikutuksesta työvälineen ja uutta näkökulmaa työhönsä.

Lisää videoita aiheesta:

Ajatuksia Voimauttavan vuorovaikutuksen syventävästä koulutuksesta (1:23)
Käsileikkejä – kokemuksia Voimauttavasta vuorovaikutuksesta (9:19)
Poika, joka alkoi nauttia yhdessäolosta (1:57)

OIVA-vuorovaikutusmalli ^®

Kehitysvammaliiton Tikoteekin kehittämän OIVA-vuorovaikutusmallin® työmuotoja ovat OIVA-prosessi, OIVA-klinikka ja OIVA-ohjaajakoulutus. Videolla OIVA-ohjaajat Kati Malvila, Susanna Lillia-Hämäläinen, Sanna Pesonen ja Satu Mustonen-Eskelinen kertovat, miten OIVA lisää lähi-ihmisten tietoisuutta hyvistä vuorovaikutustavoista. OIVA on voimauttava tapa ohjata yhteisöjä, vahvistaa puhevammaisen ihmisen aloitteellisuutta ja tuo vuorovaikutukseen lisää iloa.

Lisää videoita aiheesta:

OIVA Interaction Model (4:15)
OIVA-vuorovaikutusmallin® taustasta ja periaatteista (4:05)
OIVA-prosessi^® (6:41)
OIVA-ohjaajakoulutus (7:17)
OIVA-ohjaajakoulutuksen lopputyö (8:15)
OIVA-klinikka (9:17)
Kokemuksia OIVA-klinikan valmentajakoulutuksesta (1:52)

Rohkaisin

Minulla on mielipide, ja haluan kertoa sen sinulle. Kommunikoin eleillä, ilmeillä, koskettaen, äänensävyillä ja asennoilla. Tällä videolla haluamme nostaa esiin olemuskieliset ihmiset tasa-arvoisina viestijöinä. Heillä on oikeus saada äänensä kuuluviin. Tämä onnistuu läheisten tuella.

Lisää videoita aiheesta:

Jag behöver dig för att kunna berätta (1:45)
I need you support for expressing myself (1:45)
Vain luovuus on rajana (0:50)
Rohkaisin – tätä lisää (2:37)
Rohkaisin -helppoa toteuttaa arjessa (2:09)
Rohkaisin – tätä vähemmän (2:22)
Bara kreativiteten som gräns (0:50)
Rohkaisin – Mera av det här (2:37)
Rohkaisin – Lätt att förverkliga i vardagen (2:09)
Rohkaisin – Mindre av det här (2:22)

ITSE

Videolla esitellään ITSE-malli, jonka avulla uudet toimintatavat voidaan ottaa sujuvasti, motivoivasti ja pysyvästi käyttöön yhteisössä. Malli etenee neljässä vaiheessa: Innosta, Toteuta, Seuraa ja Edistä. Video kuvaa, miten johtoa ja tiimejä voi innostaa ja kannustaa ITSE-mallin eri vaiheissa. ITSE perustuu käytännön kokemukseen, voimavaralähtöiseen työotteeseen ja sisäisen motivaation teoriaan.

Vauvan vuorovaikutuksen tyypillinen kehitys

Videoissa seurataan, miten vauvan ja vanhemman vuorovaikutus etenee ja muuttuu vauvan ensimmäisen vuoden aikana. Videoilla tehdään näkyväksi vuorovaikutustaitoja, joita vauva oppii ennen sanoja. Videoilla tarkastellaan myös, miten vanhempi tukee omalla toiminnallaan vuorovaikutusta, vauvan aktiivisuutta ja aloitteellisuutta ja miten molemmat nauttivat yhdessäolosta.

Trailerivideolla seurataan, miten vauvan ja vanhemman vuorovaikutus etenee ja muuttuu vauvan ensimmäisen vuoden aikana. Traileri antaa esimakua tulossa olevalle, Tikoteekin tuottamalle videosarjalle, jossa tätä varhaista vuorovaikutusta esitellään tarkemmin eri näkökulmista. Videoilla tehdään näkyväksi vuorovaikutustaitoja, joita vauva oppii ennen sanoja. Videoilla tarkastellaan myös, miten vanhempi tukee omalla toiminnallaan vuorovaikutusta, vauvan aktiivisuutta ja aloitteellisuutta ja miten molemmat nauttivat yhdessäolosta.

Lisää videoita aiheesta:

Vauvan vuosi – vuorotellen (5:06)
Vauvan vuosi – leikkien (5:42)
Vauvan vuosi – yhdessä kokien (4:59)

Tyypillinen kielen kehitys toisella ikävuodella

Toisena ikävuotena tyypillisesti kehittyvällä lapsella alkaa kielen kehityksen pyrähdys. Videolla seurataan, miten taapero ilmaisee itseään eleillä, ääntelyllä ja sanoilla. Lapselle on tärkeää saada kokemuksia siitä, että läheiset huomaavat hänen eri tavoin tuottamansa ilmaukset, tulkitsevat ja vastaavat niihin sekä tarkistavat lapsen reaktioista, osuiko tulkintaehdotus oikeaan.

Toisena ikävuotena tyypillisesti kehittyvällä lapsella alkaa kielen kehityksen pyrähdys. Taaperon ilmauksissa toiminta, eleet, ilmeet, ääntely ja sanatapailut kulkevat pitkään rinnakkain ja hän käyttää näitä ilmaisukeinojaan monipuolisesti. Videolla seurataan, miten taapero voi myöntää, ehdottaa, pyytää, epäröidä, iloita, hassutella jne. muutamilla eleillä, ääntelyllä ja sanoilla. Lapselle on tärkeää saada kokemuksia siitä, että läheiset huomaavat hänen eri tavoin tuottamansa ilmaukset, tulkitsevat ja vastaavat niihin sekä tarkistavat lapsen reaktioista, osuiko tulkintaehdotus oikeaan. Näin taapero innostuu ilmaisemaan itseään yhä enemmän.

Lisää videoita aiheesta:

Taaperon vuosi – Vanhempi on LOVIT (3:33)
Taaperon vuosi – LOVIT leikeissä (5:45)
Puuhailua – vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta (6:27)

Ohjevideot Tikotuubissa

Videolla esitellään GoTalk NOW -kommunikointiohjelma.

Tikoteekki on myös tehnyt kymmeniä lyhyitä ohjevideoita kommunikointisisältöjen muokkaukseen eri ohjelmissa. Nämä ohjevideot löytyvät alla olevasta linkistä Youtubesta Tikotuubi-kanavalta.

 

 

Ohjevideot Grid 3, SDP-, C5-, Boardmaker-, WidgitGo- muokkauksiin (Youtube/Tikotuubi)