Puhevammaisuuden kirjo

Ihmisiä, joilla on pulmia puheen ymmärtämisessä tai tuottamisessa, on Suomessa noin 65 000. Tämän lisäksi on ihmisiä, joilla on suuria vaikeuksia olla sosiaalisessa kanssakäymisessä läheistensä kanssa. Puhevammaisuus koskettaakin tästä syystä huomattavasti laajempaa ihmisjoukkoa kuin ajatellaan.

Puhevammaisuus ei ole yksittäinen diagnoosi vaan puhevammaisuuden kirjon ihmisillä voi olla eri syistä johtuvia vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin haasteita. Nämä voivat olla synnynnäisiä, kehityksellisiä tai johtua vammautumisesta tai sairastumisesta.

Kommunikoinnin onnistumisen kannalta lähipiiri on ratkaisevassa asemassa. Kun läheisillä on osaamista ja taitoa, puhevammainen ihminen tulee kohdatuksi ja ymmärretyksi.

Jokaisella on oikeus kommunikointiin

Jokaisella on oikeus ymmärtää ja ilmaista itseään. Vuorovaikutus ja kommunikointi ympäristön ihmisten kanssa kuuluvat ihmisoikeuksiimme ja ovat siksi loukkaamattomia.

Jos puhuminen ei suju, on mahdollista löytää kommunikointikeinoja, jotka tukevat tai korvaavat puhetta. Näiden avulla on mahdollista tukea myös puheen ymmärtämistä. On tärkeää, että muut ihmiset käyttävät itse ja rohkaisevat puhevammaista ihmistä hyödyntämään kaikkia kommunikointikeinojaan.

Yhdessä löydetään kommunikointia tukevia tapoja

Kommunikoinnin kuntoutus on yksilön ja ympäristön välinen muutosprosessi. Toimintatavat valitaan puhevammaisen ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaan siten, että huomioidaan myös läheisten voimavarat ja muutostoiveet. 

Puhevammainen ihminen, hänen läheisensä ja ammattilainen suunnittelevat yhdessä, miten kommunikointi saadaan sujumaan arjessa. Kuntoutus etenee yksilön ja hänen lähipiirinsä tahdissa. Siinä hyödynnetään heille luontaisia toimintatapoja sekä vahvistetaan heidän käsitystään omasta osaamisestaan. Parhaimmillaan kuntoutus on ammattilaisen, lähipiirin ja ihmisen tasa-arvoinen yhteistyösuhde, johon jokainen tuo oman panoksensa. 

Kuntoutuksen painopisteitä ja yhteistyön tapoja suunniteltaessa voi hyödyntää Kehittyvän kommunikoinnin kerrokset -jäsennystä. Kuntoutus voi painottua kommunikoinnin perustan vahvistamiseen, kommunikointikeinojen käyttöön arjessa tai yhä monipuolisempaan ja itsenäisempään viestimiseen erilaisissa tilanteissa. Aiemmin opitut taidot muodostavat pohjan myöhemmälle oppimiselle. 

Kehittyvän kommunikoinnin kerrokset -esite (pdf)

Jokaisella on oikeus päättää omista asioistaan

Itsemääräämisoikeus on keskeinen ihmisoikeus ja kaikkia ihmisiä koskeva perusoikeus. YK:n vammaissopimuksen ja Suomen lainsäädännön mukaan myös kaikkein vaikeimmin puhevammaisilla ja kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus tulla kuulluksi ja päättää itseään koskevista asioista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017; Suomen YK-liitto 2015; perustuslaki 1999/731; laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta 2000/812; laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519).

Puhevamman tai kehitysvamman ei siis pitäisi rajoittaa itsemääräämistä, mutta käytännössä henkilöllä voi olla vammansa takia vaikeuksia ilmaista mielipidettään tai muut ihmiset eivät syystä tai toisesta ymmärrä riittävän hyvin hänen kommunikointiaan ja tahdonilmauksiaan. Mitä vaikeammin vammaisesta ihmisestä on kyse, sitä enemmän hän on riippuvainen muista ihmisistä ja heiltä saamastaan tuesta, myös omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa.

Lue lisää itsemääräämisoikeudesta Verneri.netin sivuilta

Itsemääräämisoikeutta tukevia käytäntöjä tulee kehittää

Puhe- ja kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus tunnustetaan nykyään laajasti, ja käytännötkin ovat edistyneet. YK:n vammaissopimus myös edellyttää jäsenvaltioitaan kehittämään tuetun päätöksenteon järjestelmiään ja toimintakäytäntöjään sekä varmistamaan lainsäädännöllä, ettei minkään ihmisryhmän itsemääräämisoikeutta loukata tai rajoiteta kohtuuttomasti. Vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset, jotka kommunikoivat pääosin olemuksellaan, eli ilmeillä, eleillä, ääntelemällä ja liikkeillä, ovat kuitenkin väliinputoajaryhmä, joka usein sivuutetaan sekä omaa elämää koskevassa päätöksenteossa että päätöksentekoa tukevia käytäntöjä kehitettäessä.  Tarvitaan tuetun päätöksenteon toimintatapoja, jotka ottavat huomioon myös heidän tarpeensa.

Tikoteekki kehittää yhdessä läheisten, ammattilaisten ja palveluista vastaavien tahojen kanssa vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämistä tukevia toimintatapoja.

Lue lisää Apuvälineenä ihminen -toimintamalleista.

Lue lisää päätöksenteon tukemisesta Verneri.netin sivuilta