Tulkkauspalvelun tavoitteena on, että puhevammainen henkilö voi olla kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa ja tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Tulkkausta voi tarvita työssä, opiskelussa, harrastamisessa, asioimisessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai muussa arjen toiminnassa.

Puhevammainen henkilö voi hakea oikeutta tulkkauspalveluun Kelalta. Lähi-ihmiset, kuten omaiset, avustaja tai terapeutti voivat auttaa hakulomakkeen täyttämisessä Kelan sivuilla. Palvelun käyttö edellyttää, että henkilöllä on jokin toimiva kommunikointikeino ja hän pystyy ilmaisemaan itseään ja omaa tahtoaan tulkkauksen avulla. Palvelun käytöllä ei ole ala- eikä yläikärajaa.

Tulkkauspalvelu on aivan liian vähän käytetty mahdollisuus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu. Vain pieni osa puhevammaisista ihmisistä on hakenut palvelua ja vielä pienempi osa heistä käyttää palvelua. Jo vuosia palvelun asiakkailla on ollut mahdollisuus saada perehdytystä ja opastusta palvelun käyttöön. Perehdytyksessä voi olla mukana henkilön lähiomaiset, avustajat ja terapeutit. Perehdytys antaa tietoa tulkkauspalvelun käyttöön liittyvistä asioista, kuten siitä, mitä on tulkkauspalvelu, mikä on tulkin rooli ja vastuu ja miten asiakastietoja voi tarkistaa ja muuttaa, jos tilanne tai tarpeet muuttuvat. Perehdytyksen tarkoituksena on helpottaa kynnystä aloittaa tulkkauspalvelun käyttö.

Puhevammaisten tulkkaus on ainutlaatuinen järjestelmä koko maailmassa. Samanlaista lakisääteistä palvelua ei ole missään muualla.

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Papunetissa

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Kelan verkkosivuilla

Kelan selvitys puhevammaisten tulkkauspalvelun haasteista ja mahdollisuuksista vuosina 2011–2014

Puhevammaisten tulkit

Puhevammaisen henkilön tulkkina toimii koulutettu puhetulkki, joka on perehtynyt puhevammaisen henkilön kommunikointitapaan. Tulkit avustavat kommunikoinnissa ja ymmärtämisessä. He myös auttavat kommunikoinnin apuvälineiden käytössä. Tulkkaus voi olla esimerkiksi epäselvän puheen selventämistä ja kuvilla tai yksittäisillä viittomilla tai muilla merkeillä tuotettujen viestien tulkkaamista puheeksi. Tulkki voi myös selventää kommunikointikumppaneiden viestejä puhevammaiselle henkilölle ymmärrettävämpään muotoon. Lisäksi tulkkaus voi tarkoittaa avustamista kirjeiden, hakemusten ja lomakkeiden sisällön selventämisessä ja laatimisessa yhdessä puhevammaisen henkilön kanssa. Tulkki ei toimi henkilön yleisenä avustajana.

Kun Kela on myöntänyt puhevammaiselle henkilölle oikeuden tulkkauspalveluun, laaditaan lista tulkeista, jotka henkilö haluaa toimivan hänen tulkkeinaan. Nämä tulkit ovat perehtyneet hänen tapaansa kommunikoida, mikä on tärkeää toimivan tulkkauksen toteuttamiseksi.

Puhetulkkeja koulutetaan ammattiopistoissa ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakouluissa.