Opiskelijoille

Opiskelijoille

Perustietoa kommunikoinnin tukikeinoista

Tikoteekki julkaisee tällä sivulla erityisesti opiskelijoille suunnattuja videoita, joissa esitellään lyhyesti erilaisia kommunikoinnin tukikeinoja. Lisää videoita on suunnitteilla julkaistavaksi vuonna 2021. Videot voi katsoa myös suoraan YouTubesta omalta soittolistaltaan.

Lyhyesti puhevammaisuudesta

Millaista olisi, jos et pystyisi puhumaan? Videolla kerrotaan mitä puhevammaisuudella tarkoitetaan, ja esitellään kommunikoinnin apuvälinepalveluita ja apuvälineiden käyttöä. Videolla kerrotaan myös puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Kommunikointia voidaan tukea myös piirtämällä ja vuorovaikutuksessa vaikeasti kehitys- tai puhevammaisten ihmisten kanssa voidaan käyttää apuna eleitä, kosketusta, ääntelyä tai viittomia. Videossa esitellään Tikoteekin kehittämä LOVIT-muistisääntö, joka auttaa olemaan osaava kommunikointikumppani.

Tukiviittomat tutuksi

Tukiviittomat ovat viittomakielestä lainattuja viittomia, joita käytetään aina puheen rinnalla ja puhutun kielen mukaisessa sanajärjestyksessä. Tukiviittominen vahvistaa puheen ja kielen kehittymistä ja tarjoaa keinon kommunikoida. Jos puhe ei kehity odotetulla tavalla, viittomista voi tulla pysyvä kommunikointikeino. Tällöin ne voivat olla osa henkilön kommunikointia eleilmaisun, yksittäisten sanojen tai kuvien rinnalla. Lapsen kommunikoinnin kehittymisen kannalta on tärkeää, että viittovia aikuisia on niin kotona, päiväkodissa kuin koulussakin. Videolla Tikoteekin AAC-asiantuntija Virpi Yiannakou kertoo tukiviittomista ja niiden käytöstä. Lisätietoa Papunetin sivuilla

Kommunikointikansioita erilaisiin tarpeisiin

Kommunikointikansioita ovat erilaiset sana-, lause- ja kuvakansiot. Kommunikointikansion sisältöä päivitetään puhevammaisen henkilön tarpeen mukaan esimerkiksi lisäämällä uusia ajankohtaisia sanoja. Kansio voidaan rakentaa kuvapankkien kuvilla, piirroskuvilla, valokuvilla tai bliss-symboleilla. Kuvien yhteyteen liitetään vastaava sana kirjoitettuna. Kuvilla rakennetut kansiot soveltuvat henkilöille, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Videolla asiantuntija, puheterapeutti Kaisa Laine esittelee erityyppisiä kommunikointikansioita. Lisätietoa Papunetin sivuilla

Kommunikointilaitteet

Kommunikointilaitteessa voi olla viestipainikkeita tai -ruutuja, joita valitsemalla laitteeseen äänitetyt viestit kuuluvat puheena. Viestiä kuvaava merkki voidaan esittää kuvalla, graafisella symbolilla tai esineellä. Näppäimistöllä varustetulla kommunikointilaitteella voidaan kirjoittaa viestejä, jolloin teksti näkyy laitteen näytöllä ja tarvittaessa puhesyntetisaattori lukee viestin ääneen. Videolla asiantuntija, puheterapeutti Annakaisa Ojanen esittelee erilaisia kommunikointilaitteita. Lisätietoa Papunetin sivuilla

Kommunikointiohjelmat

Kommunikointiohjelma on tietokoneessa, älypuhelimessa tai tabletissa toimiva alusta, johon on rakennettu puhevammaiselle henkilölle toimiva kommunikoinnin kokonaisuus. Käyttäjä muodostaa merkeistä (kuvista, bliss-symboleista, sanoista) viestejä ja valitut merkit siirtyvät näkyviin viestiriville. Puhesyntetisaattori lukee tehdyn viestin ääneen. Kommunikointiohjelman käyttäminen edellyttää toimivaa laitteen ohjaintapaa sekä riittäviä kognitiivisia taitoja hallita ja käyttää ohjelmaa. Videolla asiantuntija, puheterapeutti Annakaisa Ojanen näyttää muutamia esimerkkejä kommunikointiohjelmista. Lisätietoa Papunetin sivuilla

Tikoteekin Apuvälineenä ihminen -toimintamallit

Vaikeasti kehitys- tai puhevammaisten ihmisten tärkein apuväline on toinen ihminen. Videolla Tikoteekin asiantuntijat Katja Burakoff ja Kaisa Martikainen kertovat, miksi Tikoteekki on kehittänyt ja tuonut Suomeen vuorovaikutusta vahvistavia toimintamalleja (HYP, Voimauttava vuorovaikutus ja OIVA). Lisätietoa toimintamalleista

Huomioivan yhdessäolon malli HYP

Tutkimusten mukaan vaikeasti kehitys- tai puhevammaisten ihmisten arjessa on vain vähän hetkiä, joiden ainoa tarkoitus on vuorovaikutus ja jossa kumppani ei suorita hoitotoimenpidettä tai muuta tehtävää. Jokaisella paljon tukea tarvitsevalla ihmiselläkin on kuitenkin oikeus yhdessäoloon ja vuorovaikutukseen ilman muita tavoitteita. HYP on asenne ja tapa olla vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että päivittäin on riittävästi aikaa mukavalle, henkilön aloitteesta lähtevälle yhdessäololle. Videolla Tikoteekin asiantuntijat Katja Burakoff ja Kaisa Martikainen kertovat HYP-mallin taustasta, toimintaperiaatteista ja materiaaleista. Lisätietoa HYP-mallista

OIVA-vuorovaikutusmallin® taustasta ja periaatteista

OIVA on video-ohjaukseen perustuva työskentelymalli puhevammaisten ihmisten vuorovaikutuskumppaneille. Siinä hyödynnetään arkiympäristössä videoituja vuorovaikutustilanteita, joiden pohjalta puhevammaisten ihmisen vuorovaikutuskumppanit ja OIVA-ohjaaja kokoontuvat keskustelemaan, ideoimaan ja sopimaan kokeiluja arjen vuorovaikutustilanteisiin. Tavoitteena on vahvistaa lähi-ihmisten taitoja olla vuorovaikutuksessa puhevammaisten ihmisten kanssa. Videolla Tikoteekin asiantuntijat Katja Burakoff ja Kaisa Martikainen kertovat OIVA:n taustasta, toimintaperiaatteista ja materiaaleista. Lisätietoa OIVA:sta

Voimauttavan vuorovaikutuksen taustasta ja periaatteista

Voimauttava vuorovaikutus (Intensive Interaction) on kehityksellinen toimintamalli. Siinä käytetään varhaisen vuorovaikutuksen keinoja vaikeasti kehitysvammaisten tai autismikirjon henkilöiden kanssa kommunikointiin. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutussuhdetta ja harjoitella yhdessä kommunikoinnin perustan taitoja kuten huomion suuntaamista toiseen, yhdessä olemista, vuorottelua sekä ilmeiden ja eleiden ymmärtämistä ja käyttämistä vuorovaikutuksessa. Nämä ovat taitoja, jotka muodostavat pohjan muulle oppimiselle ja kehitykselle. Videolla Tikoteekin asiantuntijat Katja Burakoff ja Kaisa Martikainen kertovat Voimauttavan vuorovaikutuksen taustasta, toimintaperiaatteista ja materiaaleista. Lisätietoa toimintamallista

Tutustu kaikkiin Tikoteekin tuottamiin videoihin