Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi verkkopalvelujen saavutettavuudesta antaa hyvän pohjan sille, miten tehdään esteetöntä verkkopalvelua, mutta se ei kata kognitiivisen eli tiedon saavutettavuuden aluetta kovinkaan laajasti. Vaarana on, että osallistavien digipalveluiden sijaan kehittyykin eriarvoisuutta lisäävää toimintaa, kun verkkopalveluiden toiminnot ja niissä käytetty kieli ovat vaikeasti ymmärrettävissä.

Selkokielen neuvottelukunta nostaa kannanotossaan esille esimerkkejä, joissa julkishallinnon tulisi tuottaa selkokielistä viestintää ja palvelua. Sama koskee myös kaupallisia toimijoita silloin, kun ne hoitavat julkisia hallinto- ja palvelutehtäviä:

1. Kaikkien kansalaisten palvelut selkokielisiksi.

Digitaaliset kansalaispalvelut on toteutettava selkokielisinä tai niistä on tehtävä selkokielinen versio, jos palvelu on tarkoitettu jokaisen suomalaisen käyttöön. Tällaisia kaikille yhteisiä palveluita ovat esimerkiksi terveyspalvelut ja tuleva suomi.fi-palvelu. Lisäksi laajennus pankkisektorin toimijoihin on tärkeä, sillä niiden tuottamat palvelut (tili, tunnistautuminen) ovat nyky-yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeitä, ja niiden ulkopuolelle jääminen eriarvoistavaa.

2. Erityisryhmille suunnatut palvelut selkokielisiksi.

Verkkopalvelusta on tehtävä selkokielinen, jos se on suunnattu ihmisille, jotka tarvitsevat selkokieltä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi vanhusryhmille, vammaisille henkilöille ja maahanmuuttajille suunnatut digitaaliset palvelut.

3. Selkokielellä palvelut, joita tarjotaan vain sähköisessä muodossa.

Verkkopalvelu on toteutettava selkokielisenä tai siitä on tarjottava myös selkokielinen versio, jos sitä ei jatkossa voi saada muussa muodossa kuin digitaalisesti.

Sähköisten palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on varmistettava helppokäyttöisyys ja erilaisten käyttäjien tarpeet testaamalla palveluita jo suunnitteluvaiheessa myös erityisryhmien kanssa. Selkokielen neuvottelukunta toivoo erillistä kirjausta liittyen ymmärrettävyyteen ja kielelliseen saavutettavuuteen sekä näiden asioiden varmistamiseen, koska Verkkosisällön saavutettavuusohjeistus 2.0 (WCAG 2.0) direktiivin vaatimalla tasolla (AA) ei ota näihin kantaa eikä velvoita toimenpiteisiin.

Kannanoton saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta Suomessa allekirjoitti 45 tahoa, jotka kuuluvat Selkokielen neuvottelukuntaan. Neuvottelukunnassa on edustettuina esimerkiksi järjestöjä, oppilaitoksia ja viranomaisia, joiden toiminnassa ja kohderyhmissä selkokieli on mukana.

Kannanotto kokonaisuudessaan Selkokeskuksen sivuilla:

http://selkokeskus.fi/selkokeskus/kannanotot/

Lisätietoa:
Kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä, Selkokeskus/Kehitysvammaliitto, leealaura.leskela(at)kvl.fi