Asuminen
Kuva: Pekka Elomaa

Jokaisella on oikeus omaan kotiin. Tämä oikeus turvataan mm. Suomen perustuslaissa ja YK:n vammaisia ihmisiä koskevassa ihmisoikeussopimuksessa. Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen asumisen kehittäminen on Kehitysvammaliiton toiminnan painopistealueita.

Suurin osa palveluissa olevista kehitysvammaista henkilöistä asuu ryhmämuotoisesti siitä huolimatta, että heidän toiveenaan on oma koti. Erityisryhmien asumisesta tehtyjen tutkimusten, selvitysten ja kehittämishankkeiden mukaan suurin osa erityisryhmiin kuuluvista asukkaista haluaa asua kuten muutkin. Oma asunto ja mahdollisimman itsenäinen elämä on useimpien kehitysvammaisten toiveena.

Suomalaisista yli 18-vuotiaista kehitysvammaisista henkilöistä 12 000 asuu asumispalveluissa. Heidän lisäkseen noin 9000 asuu omaisten luona ja sama määrä itsenäisesti. Vanhustenpalveluissa ja terveyskeskuksissa asuu todennäköisesti noin tuhat ihmistä. Kaiken kaikkiaan täysi-ikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä on noin 31 000.   

Kehitysvammaisten asuminen on perinteisesti jaoteltu autettuun, ohjattuun ja tuettuun asumiseen. Autettu asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paljon apua ja tukea elämäänsä. Autetussa asumisessa henkilökunta on vuorokauden ympäri paikalla.

Ohjatussa asumisessa henkilö saa apua ja tukea päivittäin, mutta yövalvontaa ei ole. Tuetussa asumisessa henkilöllä on oma koti ja hän saa tukea kotiinsa. Autettu ja ohjattu asuminen on ryhmämuotoista. Henkilöllä on oma huone ja kylpyhuone, mutta muut tilat ovat yhteisiä.  

Kunta on vastuussa asumispalveluiden järjestämisestä kehitysvammaisille henkilöille.

Kehitysvammaliiton näkökulmia asumisen haasteisiin

1. Laitos ei ole kenenkään koti

Kehitysvammaliitto seuraa Kehas-ohjelman (kehitysvammaisten asumisohjelma) toteutumista. Sen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä vanhoissa kehitysvammalaitoksissa ei asu enää kukaan. Laitosasumisen vähentäminen onkin lähtenyt hyvin käyntiin kaikkialla Suomessa, mutta siihen on pyritty liian yksipuolisilla ratkaisuilla. Asuntojen rakentaminen on ollut pääasiassa 15-paikkaisten tai isompien ryhmäkotien rakentamista.

Uusien asuntojen rakentamisen lisäksi tarvitaan entistä enemmän asuntoja kehitysvammaisille henkilöille normalista asuntokannasta.

2. Tarvitaan monipuolisia asumisen vaihtoehtoja

Kuntien tulee tarjota erilaisia asumisen vaihtoehtoja, ei vain ryhmämuotoista asumista. Sama asumismuoto ei sovi kaikille, vaan tarvitaan  yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioonottavia vaihtoehtoja. Kehitysvammaisen henkilön tarvitseman tuen järjestämiseen on löydettävissä uudenlaisia keinoja.

Tarvitaan lisää tukiasuntoja ja kotiin saatavia palveluja. Ryhmämuotoisten asumispalvelujen määrä on kasvanut viime vuosina. Samalla laitosasuminen on vähentynyt ja kotiin saatavien palvelujen määrä lisääntynyt. Vuonna 2017 ryhmämuotoisten asumispalvelujen osuus oli 79,5 % ja laitosasumisen osuus 6 %. Kotiin saatavien palvelujen varassa oli 14,5 %.

Lue esimerkiksi juttu sosiaalisesta isännöinnistä:

Enemmän kuin isännöitsijä (ketju-lehti.fi)

Infografiikkaa kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluista vuonna 2021.

3. Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus tehdä valintoja ja päätöksiä

Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus tehdä aitoja valintoja ja päätöksiä asumisen, tuen, ja asuinkumppaneiden suhteen. Heillä on oikeus myös vaikuttaa henkilökunnan valintaan. YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus päättää, missä ja kenen kanssa hän asuu.

Asunnon ja siihen liittyvien palvelujen valinnassa lähtökohtana tulee olla kunkin henkilön yksilölliset tarpeet. Asunnon ja asuinympäristön lisäksi tärkeitä ovat asumiseen liittyvä yksilöllinen tuki ja palvelut, joiden tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle oman näköisensä elämä.

Kehitysvammaliitto tukee yksilöllisiä asumisratkaisuja

  • Tarjoamme tietoa ja tukea asumisen kysymyksissä.
  • Kehitämme yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia tapoja järjestää asuminen ja palvelut.
  • Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon sekä lainsäädännön valmisteluun.
  • Koulutamme alan työntekijöitä ja esimiehiä asumisen kysymyksistä.

Porukoissa-hanke

Porukoissa-hankkeessa loimme tukea asumisessaan tarvitsevien henkilöiden kanssa tapoja, joiden avulla omassa kodissa asuminen ja yhteisöön liittyminen on mahdollista. Toiminnalla pyrimme tavoittamaan erityisesti henkilöitä, joiden sosiaaliset verkostot ovat ohuet tai jotka toivoisivat uusia yhteisöjä, toimintoja tai kohtaamisia elämäänsä.

Asumisen tekoja

Nuori nainen, jolla on pieni koira sylissään.
Kuva: Liisa Huima

Kehitysvamma-alan järjestöt, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ARA, Valvira ja THL toteuttivat asumisen kumppanuushankkeen Asumisen tekoja, jonka tavoitteena oli tukea ja sitouttaa kuntia, maakuntia, asumisen ja palvelujen tuottajia ja rakennuttajia yhteisiin toimiin tekemään parempia vaihtoehtoja vammaisten ihmisten asumiseen ja muuhun elämään.

Lähtökohtana oli YK:n vammaissopimuksen artikla 19, jossa mm. todetaan, että vammaisille henkilöille tulee varmistaa mahdollisuus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Koti tehdään itse, mutta vammaiset ihmiset tarvitsevat siihen usein muiden tukea.

Asumisen tekoja -verkkosivut

#kotimatkalla-hanke ARAn kanssa

Vuosina 2017-2019 ARA rahoitti ja oli yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa mukana toteuttamassa #kotimatkalla-hanketta, jossa luotiin uudenlaisia asumisen ja palveluiden verkostoja, joiden ansiosta nuoret voivat asua tavallisissa asunnoissa omillaan ja saada tarvitsemansa tuen ja avun omaan kotiin.

Monipuolisia asumisratkaisuja kehittämässä -hanke Eksoten ja ympäristöministeriön kanssa

Ympäristöministeriö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja Kehitysvammaliitto toteuttivat asumisen kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli luoda yksilöllisiä asumisvaihtoehtoja kehitysvammaisille ihmisille. Nykyisten 15-paikkaisten ryhmäkotien sijaan kehitysvammaisille tarjotaan asumista tavallisissa asunnoissa. Eksoten alue toimi pilottina, ja sieltä saatuja kokemuksia levitetään valtakunnallisesti.

Asuntoja etsittiin tavallisesta asuntokannasta ja tarvittavaa tukea järjestettiin esimerkiksi asuinalueella olevasta tukipisteestä. Hankkeessa selvitettiin ryhmäkodeista, laitoshoidosta ja lapsuudenkodeistaan muuttavien kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeet ja valmiudet itsenäiseen asumiseen.

Edellytyksiä itsenäiseen asumiseen vahvistettiin asumisharjoittelulla ja henkilökohtaisella asumisen budjetilla. Kehitysvammaiset henkilöt ovat olleet itse keskeisesti mukana ratkaisemassa asumiskysymyksiään. Asunnot ja ryhmämuotoiset ratkaisut integroidaan normaaliin asuntokantaan, eikä niistä muodosteta erityisryhmäkeskittymiä.

Hankkeen loppuraportti:

Monipuolista asumista kehittämässä (urn.fi)

Lisätietoa

Ketju-lehti kertoo asumisesta

Hymyilevä nainen katsoo kameraan.
”Tulemme puolitiehen vastaan”-juttu Ketju-lehdessä.

Lisää aiheesta

Muuta aiheeseen liittyvää