Vaalitavoitteet

Hyvinvointialuevaalit 2022:

Ehdokas, olet vastuunkantaja – älä unohda minua

1. Kaikilla on oikeus sote-keskuksista saataviin peruspalveluihin

Kehitys- ja puhevammaiset sekä autismikirjon henkilöt tarvitsevat läpi elämän palveluja arjessa selviytymiseen ja osallistumiseen. Heidän tarpeitaan ei saa unohtaa, kun hyvinvointialueita valmistellaan. Peruspalvelujen osaamista tulee kasvattaa ja kehittää.

2. Erityispalvelut on turvattava jokaisella hyvinvointialueella

Monilla kehitys- ja puhevammaisilla sekä autismikirjon henkilöillä on tarpeita, joihin yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät vastaa. Tarvitaan vahvaa moniammatillista osaamista, jolla tuetaan ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia asua ja elää lähiyhteisöissä. Palvelujen jatkuvuus on turvattava siirtymävaiheessa.

3. Kehitys- ja puhevammaiset sekä autismikirjon ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita

Heidän osallisuutensa on turvattava tulevissa päätöksenteon ja hallinnon elimissä. Heidän tulee olla mukana työryhmissä, palvelujen suunnittelussa ja vammaisneuvostoissa.

4. Työntekijöiden saatavuus tulee turvata

On arvioitava ja varmistettava riittävät henkilöstöresurssit ja osaaminen perus- ja erityispalveluita järjestettäessä. Koulutukseen ja työelämään pääsyä on joustavoitettava ja varattava resurssit täsmäkoulutukseen. Lisäksi koronapandemian aikana syntyneisiin palveluvajeisiin on vastattava lisäresursseilla.

5. Saavutettavuus ja selkokieli on otettava huomioon viestinnässä

Helppokäyttöisillä verkkopalveluilla ja selkokielisellä viestinnällä parannetaan ihmisten yhdenvertaisuutta. Kaikilla on oikeus saada tietoa ymmärrettävällä tavalla.

6. Järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyölle on luotava rakenteet

Alueilla tulee hyödyntää järjestöjen osaamista ja alueille on nimettävä järjestökoordinaattori, joka vastaa yhteistyöstä järjestöjen kanssa.

7. Monituottajamalli on turvattava palvelujen järjestämisessä

Hyvinvointialueilla on varmistettava myös pienten ja keskisuurten tuottajien mahdollisuudet tarjota palveluitaan. Palveluseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja on käytettävä nykyistä enemmän niin ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi kuin palveluntuottajien mahdollisuuksien parantamiseksi.

Lisätietoa: toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179

Kuntavaalit 2021:

Ei jätetä ketään yksin – järjestöt kuntien tukena

Kuntavaaleissa 2021 on tärkeää valita päättäjiä, jotka haluavat pysäyttää syrjäytymiskehityksen ja taata palvelut yhdenvertaisesti kaikille kuntalaisille. Tässä järjestöt voivat olla kuntapäättäjien tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Korona-aikana monet palvelut ovat jääneet toteuttamatta, ja tulevien kuntapäättäjien tärkein tehtävä on paikata nopeasti syntynyttä palveluvajetta. Lainmukaisia vammaispalveluja on jäänyt saamatta, esimerkiksi vammaisten henkilöiden palvelupäätösten teko on useilla paikkakunnilla viivästynyt. Jotkut vammaisten lasten vanhemmat ovat joutuneet jäämään pois töistä hoitamaan kotona vammaista perheenjäsentään, kun palveluja ei ole ollut tai niiden laatu ei koronarajoitusten keskellä ole vastannut tarpeita. Kunta on säästänyt väärästä asiasta, kun se on näin menettänyt työssä käyviä veronmaksajia ja heikentänyt ostovoimaa kunnassa. Koronasta ovat kärsineet erityisesti ne, jotka olivat jo ennen koronaa haavoittuvassa asemassa. Lisäksi korona on lisännyt sote-alan henkilöstön kuormitusta myös vammaisalalla.

Seuraavan kuntavaalikauden aikana osa kuntien palveluista siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Silti sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille jää paljon tehtäviä, ja kaikki ne vaikuttavat merkittävästi vammaisten ihmisten asemaan kuntalaisina.

Kehitysvammaliitto toivoo kuntavaaliehdokkaiden sitoutuvan seitsemään tärkeään teemaan:

1. Palveluiden saatavuudesta ja laadusta ei tingitä 

Palveluiden saatavuudesta ja laadusta ei saa tinkiä. Piirroskuvassa palvelusuunnitelmapaperi

Vaikka kuntataloudessa on koronan jälkeisessä ajassa haasteita monissa kunnissa, lakisääteiset palvelut on turvattava. Säästäminen väärissä asioissa koituu kustannuksiksi toisaalla.

Kuntakyselyn mukaan (THL, 2019) 21%:lla kunnista oli vaikeuksia tehdä palvelupäätöksiä määräajassa jo ennen koronapandemiaa. Palvelutarpeen selvittämisessä oli vaikeuksia 43%:lla kunnista. Palvelupäätösten puuttuminen tai niiden viivästyminen merkitsevät monenlaisia ongelmia sekä vammaiselle henkilölle itselleen että hänen läheisilleen.

Valinnanmahdollisuuden toteutuminen edellyttää, että kunnassa on käytössä monipuolisia palveluiden toteuttamistapoja ja että palveluja järjestetään joustavasti ja yksilöllisesti. Palvelujen tuottamiseen on kehitettävä aktiivisesti uudenlaisia tapoja, kuten henkilökohtaista budjetointia.

Kokemusasiantuntijat kannattaa ottaa mukaan arvioimaan palvelujen laatua. Vammaisten ihmisten osallisuus palveluiden kehittämisessä on myös YK:n vammaissopimuksen asettaman velvoitteen mukaista. Vammaisneuvostojen roolia on vahvistettava.

2. Vammaisten lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen turvattava

Äiti ja lapsi
Kuva: iStockphoto

Vammaisilla lapsilla on oikeus tavalliseen lapsuuteen. Tämä tarkoittaa mm. mahdollisuutta osallistua toimintaan, johon muutkin saman ikäryhmän lapset osallistuvat. Jokaiselle lapselle tulisi taata vähintään yksi harrastus.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja muun varhaisen tuen resurssit on turvattava. Perheiden pitää saada tarpeen mukaisesti tilapäispalveluja, kuten kotiin saatavia perhepalveluita ja tilapäishoitoa.
Perhepalvelukeskuksien tulee pystyä palvelemaan myös vammaisten lasten perheitä. Niiden pitää olla esteettömiä ja saavutettavia. Saavutettavuudessa tulee huomioida myös ymmärtämisen ja kommunikoinnin haasteet.

Koronakriisin vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee seurata tiiviisti. Lapsistrategian koronatyöryhmän raportti kertoo, että korona-aika on ollut erityisen kuormittavaa vammaisten lasten perheille mm. palvelujen ja tuen heikon saatavuuden sekä koronasta johtuvien taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Kaikissa kunnan palveluissa tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon yhteydessä.

3. Koulusta valmiudet elämään kaikille lapsille ja nuorille – erityispedagoginen osaaminen turvattava

Erityispedagoginen osaaminen turvattava

Erityisopetusta tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan, joten on huolehdittava, että resurssit kasvavat vastaavasti. Vuonna 2019 erityisopetuksen piirissä oli 8,5 % perusopetuksen oppilaista. Ammatillisen koulutuksen puolella erityisopetuksessa oli 10,2 prosenttia oppilaista vuonna 2018. Jos mukaan lasketaan vain nuorten ammatillinen koulutus, erityistä tukea tarvitsevia on peräti 20 %.

On turvattava riittävästi erityispedagogista osaamista omaavaa henkilökuntaa, jotta koulu pystyy tarjoamaan tarpeen mukaisesti lähiopetusta, kanssatekemistä ja oikea-aikaista tukea kaikille oppilaille. Tämä edellyttää paitsi riittäviä opetustoimen resursseja, myös toimivaa oppilashuoltoa, avustajaresursseja ja saavutettavia oppimisympäristöjä. Riittävä tuki varmistaa terveen minäkuvan kehittymistä, ja ehkäisee mm. mielenterveyden haasteita.

Laajennettu oppivelvollisuus on merkittävä mahdollisuus esimerkiksi kehitysvammaisille oppilaille, joilla oppimisen valmiuksien kypsyminen usein kestää muita pidempään. Laajennetussa oppivelvollisuudessa ja maksuttoman toisen asteen myötä on varmistettava edelleen laadukas ja oppilaalle soveltuva oppimateriaali – oli se sitten sähköistä tai painettua.

Nivelvaiheisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa, että tieto nuoren valmiuksista ja tuen tarpeesta siirtyy toiseen asteen oppilaitokseen ja myöhemmin työelämään. Tämä lisää kiinnittymistä opintoihin ja vähentää osaltaan syrjäytymisen riskiä.

Oppilaiden psyykkisen tuen tarve kasvoi koronapandemian aikana. Opiskeluhuollossa on mahdollista tunnistaa tuen tarve varhain sekä tarjota tukea ja apua oikea-aikaisesti. Näin voidaan ehkäistä erityispalvelujen tarvetta. Opiskeluhuoltopalveluiden helppo saatavuus sekä tuen ja seurannan jatkuminen poikkeus- ja kriisitilanteessa ja sen jälkeen on varmistettava.

Lue Ketju-lehdestä juttu Hirvikosken yhtenäiskoulusta Loimaalta, jossa inklusiivisesta opetuksesta on saatu erittäin hyviä kokemuksia:

Inklusiivinen kouluopetus tuo pitkällä aikavälillä säästöjä

Lue Ketju-lehdestä juttu Metsokankaan koulusta, jossa luokanopettaja ja erityisluokanopettaja luotsaavat yhdessä inklusiivista Tähtiluokkaa:

Luokka täynnä tähtiä

4. Yhdenvertaista asumista kehitysvammaisille ihmisille – ei isoja ryhmäkoteja kauas palveluista

Yhdenvertaista asumista kehitysvammaisille ihmisille

Kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia valita, miten ja missä he haluavat asua. Tavallisen asumisen periaatteen tulisi ohjata myös kehitysvammaisten ihmisten asumista. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että vammaisten ihmisten asuminen tulee ottaa osaksi normaalia kaavoitus- ja asuntopolitiikkaa.

Tarvitaan monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja – lisää tukiasuntoja ja vaihtoehtoisia tapoja kotiin saatavien palvelujen järjestämiseen. Vammaiset ihmiset tarvitsevat apua osallistumiseen ja kuntalaisille tarkoitettujen toimintojen ja palvelujen käyttämiseen. Tässä tärkeä rooli on kuntien osallisuuskoordinaattoreilla, joita on jo osassa kunnista. Kun opitaan käyttämään yleisiä palveluja, erityispalvelujen tarve vähenee. Tämä säästää järkevällä tavalla kustannuksia.

Hyvinvointipalvelujen merkitys kasvaa, kun kehitysvammaiset ihmiset asuvat omissa kodeissaan. On tärkeää, että vammaiset ihmiset otetaan mukaan vaikkapa kunnan liikunta-, kulttuuri- ja harrastustoimintaan ja ne ovat esteettömiä ja saavutettavia.

Monituottajamalli palveluiden järjestämisessä on turvattava. Monet järjestöt ovat merkittäviä asumispalvelujen tuottajia. Kuntien kannattaa hyödyntää yhteistyötä myös järjestöjen vapaaehtoistoiminnan kanssa.

Yksipuolinen palvelurakenne – esimerkiksi se, että kehitysvammaisten ihmisten asumisessa nojataan ns. Y-tonteille rakennettujen 15-paikkaisten ympärivuorokautisten ryhmäkotien varaan – on raskas ja kallis malli. Tämä malli on vallalla vielä monissa kunnissa. Tutkimusten mukaan oma asunto tai pieni ryhmäkoko on asukkaiden elämänlaadun kannalta paras. Kun koti on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja hyvinvointi- ja terveyspalvelut ottavat vammaiset kuntalaiset tasavertaisesti palveluiden piiriin, voidaan vähentää raskaita palveluita.

Tarvitaan lisää tukiasuntoja ja kotiin saatavia palveluja -infografia.

5. Palkkatyö tavoitteeksi myös kehitysvammaisille ihmisille – työhönvalmennusta jokaiseen kuntaan

Palkkatyö tavoitteeksi - työhönvalmennusta jokaiseen kuntaan

Suomen noin 30 000 työikäisestä kehitysvammaisesta henkilöstä vain noin 500 – 600 on palkkatyössä. Arvioiden mukaan potentiaalisia työllistyjiä on kuitenkin moninkertainen määrä, noin 3000 – 6000 henkilöä.

Kehitysvammaset ihmiset tarvitsevat työllistymiseen tuekseen työhönvalmentajan. Jokaisessa kunnassa pitäisi olla työhönvalmennusta. Palkkatyö on kuntataloudelle aina paras vaihtoehto. Jokainen työhönvalmennukseen sijoitettu euro tulee takaisin 1,34-kertaisena.

Nuori nainen asettelee limonadipulloja pöydälle.
Kuva: Pekka Elomaa

Kunnat voivat edistää palkkatyöllistymistä myös laittamalla tavarahankinnoissaan hankintaehdoksi, että valittava yritys työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Kuntien tulisi itsekin työllistää kehitysvammaisia ihmisiä palkkatyöhön ja huomioida kunnan rekrytointiohjeissa mahdollisuus käyttää positiivista erityiskohtelua vammaisten ihmisten työllistämisessä.

6. Selkokieli käyttöön jokaisessa Suomen kunnassa

Jokaisella kuntalaisella on oikeus saada ymmärrettävää tietoa ja osallistua yhteisiin asioihin esimerkiksi äänestämällä. Tiedon ymmärrettävyys on elintärkeää ihmisten terveydelle ja yhteiskunnan toimivuudelle erityisesti poikkeustilanteessa.

Kaikki kuntalaiset eivät ymmärrä tavallista yleiskielistä viestintää, vaan he tarvitsevat ymmärtämisen tueksi selkokieltä, joka on helpompaa suomen tai ruotsin kieltä. Selkokieltä tarvitsee Suomessa jopa 14 % väestöstä. Tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Selkokieltä tarvitaan siis jokaisessa Suomen kunnassa.

Kuntien täytyy jatkossa pitää huolta siitä, että niillä on riittävää osaamista ja resursseja selkokieliseen viestintään. Keskeisistä palveluista on tärkeää tarjota tietoa selkokielellä sekä kuntien verkkosivuilla että kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Selkokielen käyttö edistää kuntien saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Selkokieli on keskeinen keino varmistaa, että mahdollisimman moni kuntalainen saa tietoa ja pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä liittyviin asioihin.

7. Järjestöt voimavara kunnalle. Järjestöjen toimintamahdollisuudet turvattava

Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava

Järjestöt ovat kuntien tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat neuvontaa, vertaistukea ja matalan kynnyksen palveluja. Järjestöjen rahoitus on turvattava, sillä tämän järjestelmän romuttuminen huonontaisi entisestään heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten tilannetta.

Monet kunnat ovat Kehitysvammaliiton jäseniä. Kehitysvammaliitto on mielellään kuntien tukena, kun ne haluavat kehittää saavutettavuutta ja saavutettavaa tiedonvälitystä tai lisätä kehitysvammaisten kuntalaisten osallisuutta ja uudistaa palveluita.

Eduskuntavaalit 2019

Kehitysvammaliitto toivoo tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta sitoutumista yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Kehitysvammaliitto nostaa esiin erityisesti seuraavat kuusi teemaa:

1. Selkokieli lakiin

Jopa 750 000 ihmistä Suomessa hyötyy selkokielestä
Jopa 750 000 ihmistä Suomessa hyötyy selkokielestä. Määrä vastaa esimerkiksi Lapin, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan yhteenlaskettua asukasmäärää.

  • Kaikille tarkoitetut julkishallinnon sähköiset peruspalvelut on tuotettava selkokielellä.
  • Viranomaisille on taattava riittävät resurssit ja osaamista tuottaa helposti ymmärrettäviä sisältöjä.
  • Selkokielen asema on turvattava lainsäädännöllä. Selkokieli lisää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäisee syrjäytymistä.
  • Lue lisää selkokielestä (selkokeskus.fi)

2. Koulupolulta työelämään

tilastotietoa kehitysvammaisten työllistymisestä

Suomessa on noin 30000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Vain noin 500-600 tekee työsuhteista palkkatyötä. On arvioitu, että 3000 henkilöä voisi työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön.

Noin 9000 kehitysvammaista ihmistä osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan. Noin 2300 on avotyötoiminnassa. Päivätoiminnassa on noin 5000 – 6000 kehitysvammaista henkilöä.

  • Vammaisten nuorten koulutusvaihtoehtoja tulee laajentaa ja erityistä huomiota tulee kiinnittää siirtymävaiheisiin.
  • Opinto-ohjaukseen tulee taata riittävät resurssit, jotta eri jatko-opintovaihtoehdot tulevat kartoitetuksi huolella ja opiskelijan toiveet kuulluksi.
  • Opinto-ohjaajien ja opettajien perus- ja täydennyskoulutusta on kehitettävä ja opintoihin tulee lisätä erityispedagogiikan opintoja ja vaativan erityisen tuen osaamista.
  • Lainsäädäntöä tulee muuttaa niin, että uusia avotyösopimuksia ei ole mahdollista enää tehdä.
  • Työn ja eläkkeen yhteensovittamista tulee helpottaa. Työnteon tulee aina olla kannattavaa, oli kyse sitten koko- tai osa-aikaisesta työstä. Täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen tulee ottaa käyttöön lineaarinen malli.
  • Kasvupalvelu-uudistuksessa tulee varmistaa, että tarjolla on laadukasta työhönvalmennusta sitä tarvitseville, myös kehitysvammaisille henkilöille.
  • Lue lisää työstä
  • Lue lisää oppimisesta

3. Valinnanvapaus ja tuettu päätöksenteko

Kaksi iloista ihmistä katsoo toisiaan
Kuva: Pekka Elomaa

  • Jokaiselle tulee taata mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tuetun päätöksenteon palvelua tulee olla saatavilla kaikissa maakunnissa.
  • Tuetun päätöksenteon oikeudesta tulee säätää tulevassa asiakas- ja potilaslaissa. Lain toimeenpanoon ja henkilökunnan koulutukseen tulee varata määrärahoja.
  • Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman tulee olla velvoittavia. Lisäksi tulee laatia yhtenevät valtakunnalliset kriteerit.

4. Vammaisten lasten oikeudet turvattava

  • Vammaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä kuulemisen velvoitteisuutta tulee lisätä ja valvontaa vahvistaa vammaisten lasten palveluissa.
  • Hallituksen tulee selvittää erilaisissa laitoksissa olevien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten tilanne ja tuen tarve.
  • Hallituksen tulee käynnistää ensitiedon käypä hoito -suositusten laatiminen.
  • Seuraavan eduskunnan tulee turvata jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus.
  • Lue lisää lapsista ja nuorista

5. Hankinnoissa asiakasosallisuus ja laatu edellä

Määräily saa riittää! -kyltti

  • Kilpailuttamisessa esiin nousseet ongelmat ratkaistaan uudistamalla lainsäädäntöä vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen osalta siten, että YK:n vammaissopimuksen mukaiset ihmisoikeusvelvoitteet, osallisuus ja oikeussuoja toteutuvat.

6. Yksilöllinen asuminen mahdollistettava

  • Hallituksen tulee turvata rahoitus tuetun asumisen kehittämiseen ja asuntojen hankintaan normaalista asuntokannasta.
  • Hallituksen tulee taata ohjauksella, että erityisryhmien asumisessa noudatetaan tavallisen asumisen laadun kriteereitä eikä uuslaitoksia synny.
  • Lue lisää asumisesta

Eduskuntavaalit 2019: Selkokielinen vaalikeskustelu