SELVIS
SELVIS-hankkeessa (2018 – 2021) kehitettiin itsenaistyville kehitysvammaisille nuorille kohdennettua ennalta ehkaisevaa paihde- ja pelikasvatustyota. Tarkoituksena oli luoda ehkaisevan paihde- ja pelikasvatustyon selkokielinen toimintamenetelma, rakentaa tukiverkostoja nuorten paihde- ja pelikysymysten kasittelyn tueksi ja vahvistaa erityisoppilaitosten ja nuorten toimintaymparistoissa toimivien ammattilaisten osaamista ehkaisevassa paihde- ja pelikasvatuksessa.
Kehittamistyota tehtiin yhdessa kehitysvammaisten nuorten ja heidan parissaan toimivien ammattilaisten kanssa. Hanke oli valtakunnallinen. EHYT ry toteutti hankkeen yhteistyossa Kehitysvammaliiton kanssa. SELVIS on osa eriarvoisuuden vahentamisen Arvokas-avustusohjelmaa, jota koordinoi Setlementtiliitto. Hankkeen rahoittajana oli STEA.
Lisatietoa
Porukoissa – Oma koti ja asumisen sosiaalisuus
Oma koti ja tavallista elämää tukevat sosiaaliset verkostot ovat keskeisiä hyvinvoinnin lähteitä. Sosiaaliset suhteet ja niihin liittyvä vastavuoroisuus edistävät arjen sujumista ja tarjoavat mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksille. Kodin lähiympäristöissä koettu yhteisöllisyys ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta.
Oma koti yhteisöllisessä kerrostalossa -video:
Porukoissa-hankkeessa (2018-2020) kehitettiin toimintamalleja ja materiaaleja, jotka tukevat asumista ja osallistumista muiden kuntalaisten tavoin. Valtakunnallisen hankkeen pilottikumppaneina olivat Savas-Säätiö, Eksote ja Setlementtiasunnot. Hanketta rahoitti STEA. Kehittämistyön tuloksina syntyi erilaisia polkuja osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen oman kodin lähiympäristöissä.
Porukka-hautomo auttaa asunnosta yhteisöön
Porukka-hautomo on toiminnallinen menetelmä, joka lisää kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta palveluissa ja lähiympäristöissä. Hautomossa asukkaat saavat mahdollisuuden osallistumista koskevien toiveiden jakamiseen ja mahdollisuuksien tutkimiseen sekä yhteistyöhön paikallisten ihmisten kanssa.
Tuettu vapaaehtoistyö -video:
Porukka-hautomon toimintamalli on kehitetty kehitysvammaisten ihmisten kanssa, mutta se soveltuu käytettäväksi myös muiden selkeästä kielestä hyötyvien ihmisten kanssa. Malli soveltuu osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan kehittämiseen sosiaalipalveluissa, järjestö- ja yhdistystoiminnassa sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä työssä.
Lisätietoa
#kotimatkalla
Oma yksilöllinen koti ei ole kaikille itsestäänselvyys. Moni erityistä tukea tarvitseva nuori asuu ryhmäkodissa tai asumisyksikössä, vaikka pärjäisi riittävän tuen turvin omillaan.
Vuosina 2017-2019 ARA rahoitti ja oli yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa mukana toteuttamassa #kotimatkalla-hanketta, jossa luotiin uudenlaisia asumisen ja palveluiden verkostoja, joiden ansiosta nuoret voivat asua tavallisissa asunnoissa omillaan ja saada tarvitsemansa tuen ja avun omaan kotiin.
Hankkeessa haluttiin nostaa esille, että yksilölliset asumisratkaisut eivät suinkaan ole kalliimpia kuin keskitetyt asumisratkaisut. Ryhmämuotoisissa asumisyksiköissä asukkaan saama tuki on toisinaan liian suurta tarpeeseen nähden. Kun luovutaan liian raskaasti tuetusta asumisesta, säästyy resursseja, jotka voidaan hyödyntää yksilöllisen asumisratkaisun toteuttamiseen.
Mallia Skotlannista
Projektiin otettiin mukaan pilottikunnista 18-29-vuotiaita erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Nuorten nykyistä elämäntilannetta ja tulevaisuuden tarpeita ja toiveita kartoitettiin nuorten, heidän läheistensä, kunnissa koulutettavien lähityöntekijöiden sekä muiden sidosryhmien voimin. Nuorten asumisen nykytilaa ja siinä tapahtuvaa muutosta arvioitiin mm. Skotlannissa kehitettyjen työvälineiden avulla.
#kotimatkalla-hanke pyrki vaikuttamaan nuorten elämään ja antamaan heille suuremman vapauden ja vastuun omasta asumisestaan. Hankkeen peruslähtökohtana oli YK:n vammaissopimuksen artikla 19, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat.
ARAn ja Kehitysvammaliiton lisäksi hankkeessa olivat mukana FDUV, Autismi- ja Aspergerliitto, Nuorisoasuntoliitto ry, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoa
Minua kuullaan – vammaiset lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään perhekeskuksia
Perhekeskusten kehittäminen on keskeinen osa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa, joka uudistaa palveluja vastaamaan nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.
Perhekeskuksissa kaikkien perheiden on tarkoitus saada matalan kynnyksen apua ja palveluita.
Vammaisten ja monisairaiden lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen ja palveluiden järjestämiseen tarvitaan kuitenkin monenlaista erityisosaamista. Minua kuullaan -hankkeessa haluttiin varmistaa, että vammaiset ja monisairaat lapset ja perheet huomioidaan perhekeskusten kehittämisessä ja järjestöjen toiminta ja tuki on kaikkien perheiden saavutettavissa. Hanke oli valtakunnallinen, mutta teki tiiviimpää yhteiskehittämistä Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla kahdessa pilottiperhekeskuksessa.
Minua kuullaan -hankkeen nuorten työpajassa kehitettiin Unelmakaupunki-lautapeli:
Vammaisten lasten ja heidän perheidensä ääni palveluiden kehittämiseen
Hanke perustui ajatukseen yhteiskehittämisestä, johon kaikki osapuolet pääsevät mukaan: perhekeskusten työntekijät, vammaiset lapset, nuoret, heidän perheensä ja läheisensä, järjestöt ja muut yhteistyöverkostot. Jotta myös vammaisen lapsen oma tahto tulee kuulluksi perhekeskuksen palveluiden suunnittelussa, tarjosimme menetelmiä eri tavoin kommunikoivien lasten kuulemiseen ja mielipiteen ilmaisun tukemiseen.
Hankkeen aikana tuotettiin mm. palvelusuunnittelun laatukriteerit kaikkien perheiden kanssa toimivien tahojen käyttöön. Kokosimme myös jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä perhekeskusten hyödynnettäviksi. Syksyllä 2018 järjestimme ensimmäiset työpajat ja koulutukset.
Hanketta koordinoi Jaatinen ry, vammaisperheiden monitoimikeskus. Mukana perhekeskuksia kehittämässä olivat Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Kehitysvammaliitto. Minua kuullaan -hanke toimi yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton Perheet keskiöön! -koordinaatiohankkeen kanssa. Hanke toimi ajalla 2018 – 2020.
Lisätietoa
Palkkaa mut
VIDEO
Palkkaa mut -hankkeessa (STEA 2017 – 2018) edistettiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatyöhön. Hankkeen työhönvalmennuksen verkostossa koulutettiin kumppaneina olleiden 11 kuntaorganisaation vammaispalveluiden työntekijöitä ja ohjattiin heitä palkkatyöhön suuntaavaan valmennukselliseen työskentelytapaan. Hankkeen vertaisryhmissä kehitysvammaiset työnhakijat saivat tietoa ja tukea työllistymiseensä sekä rohkaistuivat työn hakemiseen, ja alueellisilla yrityskierroksilla heille löydettiin todellisia työllistymismahdollisuuksia.
VIDEO
Hankkeen myötä työhönvalmentajan toimi saatiin vakiinnutettua useassa kunnassa, ja muualla toimen vakiinnuttaminen asetettiin päämääräksi. Tuetun työllistymisen työhönvalmennusta kehitysvammaisille ihmisille alettiin tarjota mm. Tuusulassa, Järvenpäässä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Ylöjärvellä.
Työhönvalmennuksen verkoston osallistujat saivat uutta tietoa kehitysvammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksista sekä näkymiä alan tilanteeseen valtakunnallisesti. Myös uusista työtavoista, tuloksellisesta työhönvalmennuksesta, kehitysvammaisten työnhakijoiden vertaisryhmätoiminnasta ja työnantajien kontaktoinnista saatiin tietoa. Niistä myös innostuttiin, niiden toteuttamiseen saatiin rohkeutta, ja niitä alettiin soveltaa käytäntöön omissa toimintaympäristöissä. Myös verkostoituminen itsessään koettiin hyödylliseksi. Muiden paikkakuntien kokemuksista opittiin uutta, ja omaa osaamista jaettiin muille. Verkosto toi myös uusia yhteistyökumppaneita ja työnantajakontakteja.
Hankepaikkakuntien yrityskierroksilla rohkaistiin ja innostettiin alueiden työntekijöitä työnantajien kontaktointiin ja työtavan ottamiseen jatkuvaksi käytännöksi. Suurten yritysten ja yritysketjujen kontaktoinnin tuloksena työllistyi useita kehitysvammaisia henkilöitä, ja yrityksille päästiin kertomaan kehitysvammaisten ihmisten työvoimapotentiaalista ja palkkaamisen mahdollisuuksista. Hankkeen aikana otettiin yhteyttä lähes 400 yritykseen, yhdistykseen ja muuhun työnantajaan.
Hankkeen toimintaan osallistuneista 170 kehitysvammaisesta henkilöstä 51 sai hankkeen aikana työsuhteisen työn. Työntekoa harjoittelu- tai työkokeilujaksoissa pääsi kokeilemaan 67 kehitysvammaista henkilöä.
Palkkaa mut -hankkeessa kehitetyt mallinnukset jatkuvat Kehitysvammaliitossa STEAn kohdennetulla avustuksella toteutettavassa Palkkaamossa .
Loppuraportti
Hakala Katariina, Klem Simo & Koskinen Pekka. 2019. Palkkaa mut! Palkkaa mut -hankkeen loppuraportti (pdf, 2 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 14.
Tietoa työstä, toimeentulosta ja koulutuksesta -opas
Erika Sirénin kirjoittama selkokielinen opas: Tietoa työstä, toimeentulosta ja koulutuksesta (pdf, 3 Mt).
Palkkaa mut -uutiskirjeet
Lisätietoa
Kehitysvammaliitto oli mukana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Opitaan työhön yhdessä -hankkeessa (OPTY, 2018–2020). Hankkeessa kehitettiin, mallinnettiin ja tutkittiin erityistä tukea tarvitsevien toisen asteen opiskelijoiden kouluttautumista ja työelämään siirtymistä tukevia palveluita. Hanketta koordinoi Invalidisäätiö ja hankekumppaneita olivat Kehitysvammaliiton lisäksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulu ja Vates-säätiö.
Kehitysvammaliiton erityistehtäviä hankkeessa olivat pienimuotoisen ryhmämuotoista työhönvalmennusta koskevan tutkimuksen toteuttamnien ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja sosiaalista asemaa koskevan taustatiedon kokoaminen sekä hanketoimenpiteiden edistymisen arviointi.
Lisätietoa:
Kuva: Manu Eloaho
Oikeisiin töihin oppimisvaikeuksista huolimatta! (OPI-TYö) -hanke tuki oppimisvaikeuksia omaavia nuoria työllistymään avoimille työmarkkinoille.
Hanke toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Kehitysvammaliiton yhteishankkeena vuoden 2017 aikana, ja sitä rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.
Hankkeella tuettiin oppimisvaikeuksia omaavia nuoria työllistymään avoimille työmarkkinoille. Palvelujärjestelmässä koetaan, ettei oppimisvaikeuksia omaaville nuorille ole tarjolla riittäviä välineitä työllistymisen tukemiseksi ja monet nuoret kokevat, etteivät he saa riittävästi tukea työpaikan löytämiseksi.
Palvelujärjestelmässä on tarvetta kehittää työkaluja, käytäntöjä ja asiakastyön muotoja, joiden avulla tuetaan nuorten työllistymispyrkimyksiä. Hanke vastasi osaltaan näihin haasteisiin.
Työhönvalmennus avuksi nuorten työllistämiseen
Hankkeessa kokeiltiin ohjaavan työhönvalmennuksen mallia, jonka avulla nuorta tuettiin työllistymään. Mallia kokeiltiin yhteistoiminnallisesti nuorten, työnantajien ja työhönvalmentajan kesken. Mallissa on keskeistä tuen tarpeen tunnistaminen työelämään liittyvissä prosesseissa ja yksilökohtaisen tuen räätälöinti nuorta varten. Toimintamallin puitteissa myös haettiin työpaikkoja Etelä-Savon alueelta oppimisvaikeuksia omaaville nuorille.
Hankkeessa siis mahdollistettiin nuorten ja työnantajien suora kohtaaminen, jolloin ennakkoluulot oppimisvaikeuksista hälvenevät, nuoren sosiaaliset taidot karttuvat ja tietoisuus toisen osapuolen odotuksista lisääntyy.
VIDEO
Video: hankkeen tuloksia kokoava paneelikeskustelu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Hankkeen toimintaa tukivat maakunnan työllisyys-, koulutus- ja nuorisopalvelut ja työpajat sekä pk-yrityksiä ja sosiaalisia yrityksiä Etelä-Savon seudulta.
Rahoittaja ja päärahoituslähde: Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.
Lisätietoa
Kuva: Kaisa Kaatra
Ikäihmiset ja maahanmuuttajat yhdessä -toiminta (2017 – 2019) toi yhteen paikallisia vanhus- ja monikulttuurisuusalan toimijoita. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä toimintaa, jossa ikäihmiset ja maahanmuuttajat kohtaavat.
Yhdessä-toiminnan tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien ja ikäihmisten sosiaalista vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Toiminnan avulla maahanmuuttajat tutustuivat ikäihmisiin, harjoittelivat suomen kieltä ja saivat kokemusta vapaaehtoistoiminnasta. Ikäihmiset puolestaan pääsivät jakamaan elämänkokemustaan, saivat uusia tuttavuuksia ja mielekästä sisältöä arkeensa.
Toimintaa toteutettiin yhteistyössä vanhustyön järjestöjen sekä maahanmuuttajajärjestöjen ja -koulutusten kanssa. Yhtenä toimintamuotona olivat selkokieliset lukuhetket. Selkokeskuksen Minä luen sinulle -kampanja toteutettiin vuosittain osana hanketta.
Hanke tuki paikallistoimijoita yhteistyön käynnistämisessä ja kehittämisessä sekä toiminnan suunnittelussa. Hankkeen aikana tuotettiin toiminnan tueksi selkokielisiä materiaaleja sekä jaettiin hyviä käytäntöjä.
Ikäihmiset ja maahanmuuttajat yhdessä -toiminnasta vastasi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry. Kehitysvammaliiton Selkokeskus toimi hankkeen yhteistyökumppanina. Valtakunnallista hanketta rahoitti STEA.
Iloa selkokirjasta oli kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena oli edistää selkokirjallisuuden julkaisemista vuosina 2016-2017. Hanketta rahoitti Suomen kulttuurirahasto. Hanke lisäsi merkittävästi Suomessa julkaistavien selkokirjojen määrää ja edisti selkokieltä tarvitsevien ihmisten lukemisen mahdollisuuksia.
Papunetin Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeessa (2017-2020) rohkaistaan ja tuetaan yksinäisiä nuoria ja aikuisia sosiaaliseen kanssakäymiseen sosiaalisen median keinoin. Tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen.
Hankkeessa luotiin Kohdataan-some. Kohdataan on helppokäyttöinen sosiaalisen median palvelu, jossa voi viestiä muiden käyttäjien kanssa ja harjoitella turvallisesti vuorovaikus- ja sosiaalisia taitoja. Palvelussa voi tutustua uusiin ihmisiin, siellä voi etsiä itselleen ystävää, keskustelu- tai seurustelukumppania tai sopivaa seuraa erilaisiin harrastuksiin.
Toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen ja erityistä tukea tarvitseviin käyttäjiin.
Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeesta vastaa Kehitysvammaliitto, ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Rahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA osana Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitusta.
Lisätietoa
Musiikki kuuluu kaikille
Musiikki kuuluu kaikille – musiikkitapahtumiin saavutettavuutta kuvilla ja selkokielellä -hankkeen (2017) tavoitteena oli kehittää musiikkitapahtumien tiedollista saavutettavuutta. Hankkeessa tuotettiin kommunikoinnin tueksi tapahtumista materiaalia kuvasymboleilla ja selkokielellä.
Materiaalit suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä kuvia ja selkokieltä kommunikoinnin tukena käyttävien nuorten ja aikuisten kanssa. Materiaaleja testattiin musiikkitapahtumissa yhdessä käyttäjien kanssa.
Materiaaleista hyötyvät erityisesti puhe- ja kehitysvammaiset sekä autistiset nuoret ja aikuiset, jotka käyttävät kuvia tai selkokieltä kommunikoinnin tukena. Materiaalit soveltuvat myös muille kuvista ja selkokielestä kommunikoinnissaan hyötyville, kuten nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, ikäihmisille, muistisairaille ihmisille sekä maahanmuuttajille.
Hankkeen jälkeen materiaalit ovat vapaasti ja maksuttomasti käytössä Papunet.net-sivustolla ja yhteistyötahojen sivuilla.
Musiikki kuuluu kaikille -hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin Musiikkitalon ja Turun Ruisrockin kanssa. Ruisrockin materiaalien suunnittelussa ja testauksessa oli mukana Aistitalon nuoria.
Hankkeesta vastasi Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalvelu yhdessä tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin ja Selkokeskuksen kanssa.
Rahoittajana toimi Taiteen edistämiskeskus.
Saattohoito-hanke
Yhteisvastuukeräyksen kotimainen erityiskohde vuonna 2014 oli valtakunnallinen Saattohoito-hanke, jolla toteutettavaan Saattohoito-hankkeeseen myös Kehitysvammaliitto osallistuu yhteistyökumppanina.
Hankkeella halutaan lisätä tietoisuutta saattohoidosta ja nostaa kuoleman kysymykset yleiseen keskusteluun. Tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus saada korkeatasoista saattohoitoa.
Kehitysvammaliitto osallistuu hankkeeseen kokoamalla kehitysvammaisten ihmisten saattohoidon parissa työskenteleviä ammattilaisia, asiantuntijoita ja muita aihepiiristä kiinnostuneita keskustelemaan saattohoidon kysymyksistä. Tavoitteena on koota kehitysvamma-alan valtakunnallinen saattohoidon yhteistyöverkosto, joka mm. jakaa tietoa ja kokemuksia saattohoidon hyvistä käytännöistä.
Koulutusta saattohoidosta koulutuskalenterissamme .
Kehitysvammaiset ihmiset töihin -projektin (2013 – 2016) päätavoitteena oli ottaa käyttöön ja soveltaa näyttöön perustuva työhönvalmennuksen toimintamalli kehitysvammaisille henkilöille. Tavoitteena on, että yhä useammalla työtoiminnassa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä työsopimussuhteiseen työhön avoimille työmarkkinoille.
Projekti toteutettiin Kymenlaaksossa yhteistyössä Carea-kuntayhtymän, Parik-säätiön, Sotek-säätiön, Ravimäkiyhdistyksen sekä Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupunkien kanssa. Myös Kaakkois-Suomen TE-toimisto oli projektissa mukana.
Rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys.
Projektissa työskenneltiin monella tasolla:
Työtoimintaan osallistuvien kehitysvammaisten ihmisten kanssa pidettiin vertaisryhmiä, joissa käsitellään heidän vahvuuksiaan, työllistymiseen liittyviä toiveitaan ja suunnitelmiaan.
Järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia työtoimintaan osallistuville kehitysvammaisille ihmisille ja heidän lähipiirilleen.
Alueen työnvalmentajille järjestettiin koulutusta ja valmennusta näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen ja yksilökeskeisen toiminnan pääperiaatteista. Työpaikkojen etsintä ja työhönvalmennus toteutetaan projektiin osallistuvien organisaatioiden omin voimin.
Järjestettiin tuetun työllistymisen strategiaryhmiä, joissa pohditaan miten kunnassa voitaisiin ottaa tavoitteeksi ja edistää näyttöön perustuvaa työhönvalmennusta sekä tehostaa työhönvalmennukseen käytettävissä olevia voimavaroja.
Projektin tutkimuksen tavoitteena oli 1) tuottaa ajantasaista tietoa kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanteesta ja 2) nostaa esiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edesauttavia ja mahdollistavia tekijöitä sekä työllistymisen esteitä.
Uutiskirjeet
Yleiskielellä
Selkokielellä
Lisätietoa
Tea Kairi, tea.kairi (ät) kvl.fi, matkap. 050 537 0196
Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255 (tutkimus)
Tuloksellinen työhönvalmennus (www.verneri.net)Hakala Katariina. 2017. Työllistymistarinoita (pdf, 645 kt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 13. Osta Työllistymistarinoita Opike-kaupasta (www.opike.fi).
Kairi Tea. 2017. Kehitysvammaiset ihmiset töihin – Syrjäytymisestä osallisuuteen -projektin (2013 – 2016) loppuraportti (pdf, 1,6 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 12.Vesala Hannu T., Klem Simo, Ala-Kauhaluoma Mika & Harkko Jaakko. 2016. Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä (pdf, 1,1 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 11. Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta (www.opike.fi).
Harkko Jaakko. 2015. KIT-projekti: toimintaympäristökartoituksen tulokset (pdf, 1 Mt)
Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika. 2015. Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014 (pdf, 4 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 9.
Kehitysvammaiset ihmiset töihin -hankkeen tutkimus
Selkoilmaisu arjen tukena
Kuva: Tanja Räsänen
Hankkeessa (2013 – 2016) tuotettiin ohjeistus siitä, miten uutta teknologiaa voidaan käyttää selkotiedotuksessa. Ohjeistus laadittiin selkokielisten videoiden, animaatioiden, kuvasarjojen ym. uusilla tekniikoilla toteutettujen kuvallisten selkoaineistojen tekemiseen. Ohjeistus koskee ensisijaisesti verkkoympäristössä toimivia aineistoja. Ohjeissa kuvataan yleisiä lainalaisuuksia, eli ne eivät anna laite- tai ohjelmakohtaisia neuvoja.
Hankkeessa tuotettiin lisäksi terveyteen, turvallisuuteen ja rahankäyttöön liittyvää selkoaineistoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Aineistoilla pyritään lisäämään selkokieltä tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaan elämäänsä antamalla tietoa yhteiskunnasta helposti ymmärrettävällä tavalla, uutta teknologiaa hyödyntäen.
Valmiit aineistot on julkaistu Papunetin selkosivuilla. Osasta materiaaleista tuotettiin myös painettu esite.
OHJEITA SELKOILMAISUUN
Lisätietoa
Saavutettavuusyksikön johtaja Sami älli, sami.alli (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9386
Lukutuki
Jokaisella on oikeus lukuelämyksiin! Selkokeskuksen Lukutuki – Läsombud -hankkeen (2013 – 2015) tavoitteena oli edistää lukemisen saavutettavuutta henkilöille, jotka eivät kykene itsenäiseen lukemiseen. Hanke toteutettiin yhteistyössä FDUV:n LL-Centerin kanssa. Hankkeen aikana levitettiin lukutuki-mallia suomenkielisiin vanhus- ja vammaishuollon yksiköihin Pohjanmaan ja Satakunnan alueella.
Lukutuki tarkoittaa vanhus- tai vammaishuollon työntekijää, jonka yhtenä työtehtävänä on auttaa asiakkaita lukemisessa. Lukutuki mahdollistaa kirjojen, lehtien ja tiedon saavutettavuuden henkilöille, jotka eivät kykene lukemaan itsenäisesti tai joilla on vaikeuksia lukemisessa. Lukutukea saattaa tarvita esimerkiksi kehitysvammainen tai muistisairas henkilö sekä henkilö, joka ei korkean ikänsä vuoksi enää jaksa lukea itsenäisesti. Lukutuki voi olla myös vapaaehtoistyötä tekevä henkilö. Tällöin lukutuesta käytetään nimitystä vapaaehtoinen ääneenlukija.
Lukutuki-idean alkuperä on Ruotsissa, missä lukutukia on koulutettu hoiva-alalle runsaan 20 vuoden ajan. Nykyinen Lukutuki-hanke pohjautuu LL-Centerin vuosina 2010 – 2012 toteuttamaan Läsombud i Svenskfinland -projektiin, jonka aikana koulutettiin yhteensä 40 vanhus- ja vammaishuollon ruotsinkielisissä yksiköissä työskentelevää lukutukea Pohjanmaan ja Etelä-Suomen alueella. Hankkeen rahoittajana toimi RAY.
Onnistuneita valintoja – Yksilöllisiä ratkaisuja etsimässä
Vammaisille henkilöille suunnatut tuki- ja palvelumuodot elävät murrosaikaa. Suunta on kohti yksilöllisesti räätälöityjä palveluja ja tukimuotoja, jotka mahdollistavat yksilölle paitsi omannäköisen elämän myös entistä aktiivisemman roolin yhteiskunnassa ja omassa lähiyhteisössään.
Muutoksen mahdollistamiseksi tarvitsemme yhteisiä ponnistuksia palvelujen käyttäjien ja niiden järjestäjien välillä. Kaiken suunnittelun lähtökohtana on tieto siitä, mitä palvelujen käyttäjät elämältään haluavat ja millaista tukea he arjessaan tarvitsevat.
Onnistuneita valintoja -hankkeessa (2011 – 2015) halusimme edistää vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista. Lähtökohtanamme oli, että jokaisella on oikeus omannäköiseen elämään, yhdenvertaiseen osallistumiseen sekä henkilökohtaiseen tukeen.
Kehitimme sosiaalityön ja palveluohjauksen käytäntöjä. Edistimme kehitysvammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia, heidän liittymistään omiin lähiyhteisöihinsä ja yhteiskunnan toimintaan.
Työskentelimme Lahdessa ja Turussa yhdessä kehitysvammaisten henkilöiden, heidän perheidensä ja läheistensä sekä eri ammattiryhmien edustajien kanssa – uskoen ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä heidän omaan asiantuntijuuteensa.
Hankkeemme perusta oli yksilökeskeisessä lähestymistavassa. Hyödynsimme yksilökeskeisen elämänsuunnittelun (PCP, person centred planning) periaatteita ja työvälineitä.
Tavoitteina oli
vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden vaikuttamismahdollisuuksia niin omassa elämässä kuin palvelujen suunnittelussakin
kehittää ja kokeilla uusia tekemisen tapoja sosiaalityössä, palveluohjauksessa ja palvelujen suunnittelussa
tutkia lähiyhteisöjä ja niihin liittymistä sekä palveluja yhdessä kehitysvammaisten henkilöiden kanssa.
Kotimaisia yhteistyökumppaneitamme olivat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV ja Jaatinen ry. Kansainväliset yhteistyökumppanimme olivat englantilaiset organisaatiot Key Ring, MacIntyre Charity ja Centre for Welfare Reform. Hanke toteutettiin RAY:n tuella.
Hyvän elämän palapeli
Onnistuneita valintoja -hankkeessa tuotettiin Hyvän elämän palapeli -työväline, joka tarjoaa vammaisten lasten perheille tukea palvelusuunnitteluun. Hyvän elämän palapeli on kehitetty yhteistyönä Jaatinen ry:n kanssa. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä vammaisten lasten perheiden kanssa. Huom! Palapelistä julkaistiin vuonna 2021 uudistettu painos. Alla olevat linkit on päivitetty osoittamaan uuteen versioon.
Julkaisut
Hyvän elämän palapeli: saatavissa painettuna Opikkeen verkkokaupasta suomeksi ja selkosuomeksi .
Lisäksi on saatavilla verkko-pdf yhteensä seitsemällä kielellä:
Hyvän elämän palapeli 2.0 suomeksi (pdf, 3,9 Mt)Hyvän elämän palapeli 2.0 selkokielellä (pdf, 3,6 Mt)Hyvän elämän palapeli 2.0 ruotsiksi (pdf, 4 Mt)Hyvän elämän palapeli 2.0 englanniksi (pdf, 3,7 Mt)Hyvän elämän palapeli 2.0 venäjäksi (pdf, 3,9 Mt)Hyvän elämän palapeli 2.0 somaliksi (pdf, 4 Mt)Hyvän elämän palapeli 2.0 arabiaksi (pdf, 4 Mt)
Harjajärvi Minna (toim.), Burakoff Katja, Hakala Katariina & Somer Sari. 2015. Onnistuneita valintoja yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Onnistuneita valintoja -hankkeen loppuraportti (pdf, 3,8 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 10.
Lisätietoa
Kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää, niina.sillanpaa (ät) kvl.fi, matkap. 040 775 1411
Arjen keskiössä
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja Kehitysvammaliiton yhteistyönä toteutettu Arjen keskiössä – Uusia tapoja erityistä tukea tarvitsevien asumiseen ja elämään -hanke oli osa kehitysvammaisten asumisohjelmaa, jonka tavoitteena on laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen Suomessa.
Laitoksesta kohti omaa kotia: Sepon tarina -video. Seppo asui laitosalueella. Hän muutti vuonna 2016 omaan kotiin. Tämä on hänen tarinansa.
Hankkeessa toteutettiin neljä kuntapilottia Seinäjoella, Kotkassa, Lahdessa ja Turussa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Mukana oli myös kolme kuntayhtymää: Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Carea-kuntayhtymä. Vuonna 2012 käynnistynyttä ja kaksivuotista Arjen keskiössä -hanketta rahoittivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja ympäristöministeriö.
Julkaisut
Lisätietoa
Tiedän mitä tahdon!
Tiedän mitä tahdon! -projektissa (2010-2014) kokeiltiin henkilökohtaista budjetointia vammaispalveluissa.
Henkilökohtainen budjetointi on palvelujen järjestämisen tapa, jossa palvelujen käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa oman elämänsä kannalta tarpeellisia, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia palveluja. Kyse on palvelujen käyttäjien toiveille, tarpeille ja tavoitteille perustuvien yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöinnistä.
Projektissa kokeiltiin henkilökohtaista budjetointia kolmenkymmenen vammaispalveluja käyttävän henkilön sekä Vantaan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kanssa.
Palvelujen käyttäjille järjestettiin valmennusta yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta ja omien palvelujen suunnittelusta. Projekti tuki palvelujen käyttäjiä myös yksilöllisellä ohjauksella ja neuvonnalla. Lisäksi järjestettiin vertaisryhmätoimintaa, joka tuki palvelujen käyttäjien keskinäistä pohdintaa ja palvelujen ideointia ja suunnittelua.
Vantaan ja Eksoten työntekijöille järjestettiin valmennusta yksilökeskeisestä työotteesta ja henkilökohtaisesta budjetoinnista. Kuntatoimijoille järjestettiin myös konsultaatiota, jolla tuettiin kuntakumppaneita henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilun toteuttamisessa ja kuntakohtaisten ratkaisujen pohdinnassa ja tekemisessä.
Lisäksi hankkeessa työstettiin työvälineitä ja materiaaleja palveluratkaisujen yksilöllisen räätälöinnin tueksi, viestittiin hankkeen aihepiiristä ja saaduista kokemuksista eri kanavien kautta, toteutettiin vaikuttamistoimintaa kannanottojen ja lausuntojen muodossa sekä jaettiin hankkeessa saatuja kokemuksia ja havaintoja yhteensä 45:ssä eri tilaisuudessa sekä järjestämällä kaksi omaa seminaaria.
Kiinteänä osana projektin kokeilu- ja kehittämistoimintaa oli tutkimus, jossa selvitettiin, miten vammaisen ihmisen asemaa määritellään henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluprosessissa, ja edistääkö prosessi vammaisen palvelunkäyttäjän itsemääräämistä omien palvelujen järjestämisessä.
Projektin toteuttivat yhteistyössä Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Projektin rahoitti Raha-automaattiyhdistys.
Julkaisut
Lisätietoa
Kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää, niina.sillanpaa (ät) kvl.fi, matkap. 040 775 1411
Henkilökohtainen budjetointi (www.verneri.net)
Monenlaisia tuloksentekijöitä
Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton yhteistyössä toteuttama Monenlaisia tuloksentekijöitä -hanke loi 27 uutta työpaikkaa kehitysvammaisille ihmisille K-ryhmän kauppoihin eri puolille maata.
Monenlaisia tuloksentekijöitä oli K-kauppiasliiton yhteiskuntavastuun kärkihanke liiton 100-vuotisjuhlavuonna 2012. K-kauppiasliitto luovutti hankkeeseen Kesko Oy:n ja muiden sidosryhmien juhlavuoden keräykseen lahjoittamat varat. Myöhemmin yhteistyötä jatkettiin vielä vuoden 2013 elokuuhun asti. Kehitysvammaliittoon palkattiin työntekijä, jonka tehtävänä oli saattaa kaupan alan töistä kiinnostuneet kehitysvammaiset ja K-kauppiaat yhteen.
Kauppiaan kiinnostus kehitysvammaisen työntekijän palkkaamiseen ja Kehitysvammaliiton työntekijän tarttuminen asiaan kannusti monella paikkakunnalla työvalmentajia kehittämään työtään ja uudistamaan tavoitteitaan. Kahdeksassa tapauksessa hankkeen myötä työllistynyt oli ensimmäinen palkkatyöhön päässyt kehitysvammainen henkilö omalla paikkakunnallaan. Liiton työntekijä oli hankkeen aikana yhteydessä n. 80 paikalliseen työvalmentajaan tai avotyön ohjaajaan ja antoi näille kannustusta ja tukea.
Monenlaisia tuloksentekijöitä osoitti, että yrityksen pyrkimys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan voi muodostaa hedelmällisen perustan yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteistyölle. K-kauppiasliiton halu tehdä jotakin konkreettista niissä yhteisöissä, missä kauppiaat toimivat, yhdistyi Kehitysvammaliiton näkemykseen ja osaamiseen tavalla, joka edisti kummankin osapuolen arvoja ja tavoitteita ja tuotti hyviä tuloksia.
Monenlaisia tuloksentekijöitä on saanut myös erittäin paljon myönteistä julkisuutta: se on ollut yli sata kertaa esillä eri medioissa, tv:ssä, radiossa, valtakunnallisissa ja maakuntalehdissä sekä aikakauslehdissä.
Hankkeessa tehtiin myös video ”Tuloksentekijöitä työllistämässä” yhteistyössä ammattiopisto Luovin kanssa:
Julkaisut
OIVALLA vuorovaikutukseen
Vuorovaikutusmalli vaikeimmin puhevammaisten ihmisten osallistamiseksi -hanke (2009–2012)
Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVA-hankkeessa (2005–2008) kehitettiin OIVA-vuorovaikutusmalli®, jonka tavoitteena on vahvistaa vaikeasti puhevammaisten ihmisten ja työntekijöiden vuorovaikutustaitoja.
Jotta OIVA-hankkeessa kehitetyt vuorovaikutusta vahvistavat toimintatavat saadaan yhä useampien vaikeimmin puhevammaisten ihmisten yhteisöjen käyttöön, Raha-automaattiyhdistys myönsi hankeavustuksen vuosille 2009–2012.
OIVALLA vuorovaikutukseen -hankkeen tavoitteena oli levittää OIVA-vuorovaikutusmallia valtakunnallisesti sekä kehittää työskentelymallia niin, että sitä voidaan käyttää myös vaikeimmin muistisairaiden ihmisten yhteisöjen ohjaamiseen.
Hankkeessa kehitettiin
valtakunnallinen, yhteisöllinen OIVA-ohjaajien koulutusohjelma, joka mahdollistaa OIVA-vuorovaikutusmallin levittämisen vaikeasti puhevammaisille ihmisille palveluja tarjoaviin yhteisöihin
OIVA-ohjaajien materiaalit ja työvälineet
tukiverkosto OIVA-ohjaajille ja heidän työnantajaorganisaatioilleen.
Lisäksi hankkeessa
kokeiltiin OIVA-vuorovaikutusmallin toimivuutta vaikeasti muistisairaiden ihmisten yhteisöissä
koottiin ja tuotettiin tietoa internetiin muistisairauden vaikutuksista vuorovaikutukseen.
Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Eteva kuntayhtymä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki, Turun kaupunki, Muistiliitto ry ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos.
Lisätietoa
Erityisasiantuntija Kaisa Martikainen, kaisa.martikainen (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9362
Ratkaisuja haastaviin tilanteisiin kehitysvammaisten yksilöllisessä asumisessa (RATTI-hanke)
Kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen liittyviin avun ja tuen tarpeisiin on perinteisesti vastattu rakentamalla voimakkaasti tuettuja ryhmä- ja hoitokoteja. Samaan aikaan kevyemmin tuetun ja itsenäisemmän asumisen muotojen kehittäminen on ollut hyvin vähäistä. Asumisratkaisut ovatkin palvelleet voittopuolisesti vaikeavammaisia henkilöitä, vaikka enemmistö kehitysvammaisista on lievemmin vammaisia. Kuilu nk. autetusta asumisesta nk. ohjattuun tai tuettuun asumiseen on nykyisin liian syvä.
Vaikeimmin vammaisten henkilöiden ryhmäkotiasumisessa korostuvat avustamisen tarpeet käytännön toimissa ja askareissa. Kevyemmin tuetun asumisen piirissä olevien henkilöiden toimintakyky on sen sijaan yleensä melko hyvä ja heillä korostuvatkin mielialaan, psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tuen tarpeet.
Psykososiaalisen avun ja tuen tarpeiden arviointi edellyttää toisenlaista työotetta kuin käytännön elämän toimintakyvyn arviointi. Olennaista on itsenäiseen asumiseen liittyvien riskien näkyväksi tekeminen ja ratkaisujen hakeminen tunnistettujen riskien minimointiin. Näin mahdollistuu avun ja tuen kohdentaminen juuri niihin asioihin, jotka viime kädessä ratkaisevat jokapäiväisessä elämässä selviytymisen.
Psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarpeiden tunnistaminen ja ratkaisumallien etsiminen niihin osana henkilökohtaisen avun järjestelyjä on edellytys sille, että kehitysvammaisten tuettua asumista pystytään toteuttamaan nykyistä laajemmassa mittakaavassa.
Kehitysvammaliiton RATTI-hankkeessa (2009 – 2011) etsittiin ratkaisuja haastaviin tilanteisiin kehitysvammaisten yksilöllisessä asumisessa.
Hankkeen tavoitteena oli
tutkia tuetusti ja ohjatusti asuvien kehitysvammaisten elämänmuotoja tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa, heidän selviytymistään sekä sosiaalisia tukiverkostojaan eri toimintaympäristöissä
kehittää työvälineitä ja menetelmiä tuetusti asuvien kehitysvammaisten psykososiaalisten huolten ja ongelmien sekä haastavien tilanteiden tunnistamiseen, analysointiin ja hoitamiseen
vahvistaa palvelujen käyttäjien omaa osallisuutta heitä koskevien asioiden käsittelyssä ja ratkaisujen etsimisessä heidän kokemiinsa elämänhallinnan pulmiin.
Hanketta rahoitti Raha-automaattiyhdistys.
Lisätietoa
Kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää, niina.sillanpaa (ät) kvl.fi, matkap. 040 775 1411
FASD-projekti
FASD-projektin (2008-2011) tavoitteena oli tuottaa tietoa FASD-ilmiöstä sekä kehittää FASD-lasten ja -nuorten tukimuotoja ja palveluita.
FASD-projektissa
tuotettiin tietoa FASDista eri ikävaiheissa
tutkittiin palvelujärjestelmän mahdollisuuksia vastata FASD-lasten ja -nuorten tarpeisiin
levitettiin tietoa FASD-lasten ja -nuorten auttamiseen sopivista toimintamalleista
järjestettiin monimuotokoulutusta alan työntekijöille ja perhehoitajille.
Paikallisessa kehittämistyössä oli mukana useita yhteistyökuntia. Projekti toteutettiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja Perhehoitoliiton kanssa. Projektia rahoitti Raha-automaattiyhdistys.
Julkaisut
Lisätietoa
Kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää, niina.sillanpaa (ät) kvl.fi, matkap. 040 775 1411
Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu Kaveripiiri
Sosiaalisen median palvelut ovat nousseet tärkeiksi yhteisöllisen toiminnan välineiksi. Erityisesti yhteisöpohjaiset sosiaaliset verkkoympäristöt kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Erityisryhmille suunniteltuja yhteisöpohjaisia sosiaalisia verkkoympäristöjä ei kuitenkaan ole tarjolla.
Vuonna 2009 käynnistyneen Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hankkeen tarkoituksena oli luoda mahdollisuus ja valmiudet yhteisöllisen verkkoympäristön käyttöön henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimisessa, ymmärtämisessä, kommunikoinnissa tai toiminnanohjauksessa. Hankkeessa tuotettiin esteetön yhteisöllinen verkkopalvelu, jonka käyttöliittymä ja ohjeistus on toteutettu selkokielellä. Palvelu suunniteltiin ja sen käytöstä kerättiin tietoa yhdessä loppukäyttäjien kanssa.
Hankkeen yhteydessä tutkittiin myös mahdollisuuksia toteuttaa helppokäyttöinen yhteisöpohjainen valvontajärjestelmä, jossa käyttäjät itse valvovat verkkopalvelun sisältöä.
Hanketta koordinoi Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalveluyksikkö. Rahoittajana toimi Liikenne- ja viestintäministeriö.
Kaveripiiri-palvelu suljettiin vuonna 2020. Sen korvasi Kohdataan.fi , helppokäyttöinen somepalvelu.
Julkaisut
Lisätietoa
Saavutettavuusyksikön johtaja Sami älli, sami.alli (ät) kvl.fi, matkap. 040 837 8348
Työtä tekijöille
Työtä tekijöille -projekti (2008–2010) oli Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Tukiliiton yhteishanke, joka toteutettiin vuoden 2008 Yhteisvastuukeräyksen keräystuotolla.
Projektin päätavoitteena oli lisätä kunnissa kehitysvammaisille henkilöille tarjottavaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelua, jotta nykyistä useammilla kehitysvammaisilla henkilöillä olisi mahdollisuus palkkatyöhön.
Projekti oli vaikuttamis- ja tiedotusprojekti, jonka tärkeimpiä kohderyhmiä olivat kuntien sosiaalipalveluista vastaavien lautakuntien luottamushenkilöt sekä sosiaalitoimen johtavat viranhaltijat. Muita keskeisiä kohderyhmiä olivat työntekijät sekä kehitysvammaiset henkilöt ja heidän läheisensä.
Projektissa toteutettiin seudullinen koulutuskampanja kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemisesta ja haastettiin sosiaalipalveluista vastaavia lautakuntia kehittämään tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisestä ja sen tukemisesta tiedotettiin valtakunnallisesti ja seudullisesti.
Julkaisut
Lisätietoa
Kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää, niina.sillanpaa (ät) kvl.fi, matkap. 040 775 1411
Selkokieli ja vuorovaikutus
Selkokieli ja vuorovaikutus -projektin (2007 – 2010) tavoitteena oli hankkia tietoa selkokielen käytöstä vuorovaikutustilanteissa ja kehittää toimintamalleja näihin tilanteisiin.
Selkokieli on tavallista yleiskieltä helpompaa kieltä. Suullisessa kommunikoinnissa sitä tarvitsevat monet ihmiset, esimerkiksi useat kehitysvammaiset ihmiset, suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat, dementoituneet vanhukset ja osa ihmisistä, joilla on kieli- tai kommunikointihäiriö.
Selkoryhmät on vakiintunut toimintamuoto kehitysvammahuollon toimintayksiköissä ja vanhainkodeissa. Selkoryhmissä luetaan selkomateriaalia ja keskustellaan luetun pohjalta. Ryhmäläiset saavat välineitä jäsentää ajatuksiaan ja tuntemuksiaan. Selkokieli on myös arjen työkalu: kieltä helpottamalla kommunikoidaan asiakkaan tarpeiden mukaan.
Selkokieli ja vuorovaikutus -projektissa selvitettiin, miten selkokieltä pitäisi käyttää, jotta mahdollisimman moni pystyisi olemaan osallisena vuorovaikutuksessa. Selkokielistä vuorovaikutusta tutkittiin sekä selkoryhmissä että kahdenkeskisissä tilanteissa.
Käytännön tietoa ja kokemusta selkokielen puhumisesta on paljon, mutta tutkittua tietoa ei juurikaan. Tähän asti selkokielen kehittäminen ja tutkimus on painottunut kirjalliseen selkokieleen.
Projektissa oli mukana neljä yhteistyötahoa, jotka edustivat eri selkokielen käyttäjiä. Ensimmäistä kertaa selkoryhmätoimintaa kokeiltiin dysfaattisten nuorten ja autismin kirjoon kuuluvien ihmisten yksiköissä. Kehitysvammahuollon ryhmiä oli kolme, joista yksi ryhmä oli ruotsinkielinen. Ryhmien ohjaajat olivat mukana toiminnan kehittämisessä, ja he saivat tukea ja koulutusta Selkokeskuksesta.
Tulokset julkaistiin käytännönläheisenä Selkokieli ja vuorovaikutus -oppaana projektin päätteeksi syksyllä 2009. Koulutusta kaikille selkoryhmän ohjaajille ja ohjaajiksi haluaville järjestettiin syksystä 2008 alkaen.
Projekti toteutettiin yhteistyössä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, Autismisäätiön, Satakunnan erityishuoltopiirin ja FDUV:n kanssa. Projektin rahoitti RAY.
Julkaisut
Selkohaku
Papunet-verkkopalveluyksikössä toteutettiin vuosina 2008 – 2009 Erityisryhmille soveltuvan tiedonhakupalvelun toteuttaminen -projekti.
Päämääränä oli parantaa erityisryhmien tietoyhteiskuntavalmiuksia ja -taitoja kehittämällä tehokas tiedonhaun väline. Päätavoitteina olivat tiedon kerääminen erityisryhmien hakukäyttäytymisestä ja kerätyn tiedon soveltaminen helppokäyttöisen hakukäyttöliittymän toteuttamisessa.
Kohderyhmänä olivat lukutaitoiset puhe- ja kehitysvammaiset ihmiset, joilla oli riittävät tietotekniset taidot.
Tuloksia voivat tulevaisuudessa hyödyntää myös monet muut tiedonhakijat, mm. erilaiset oppijat, ikäihmiset ja maahanmuuttajat. Näissä ryhmissä on selkokielen käyttäjiä tai he hyötyvät selkokielestä. Tästä johtuu projektin työnimi Selkohaku.
Ensimmäisen projektivuoden aikana kartoitettiin taustatietoa aikaisempaa tutkimusmateriaalia vertailemalla ja kerättiin käyttäjätietoa kohderyhmien tiedonhaun tavoista seuraamalla kohderyhmien edustajien toimintaa olemassa olevissa hakupalveluissa, esimerkiksi Googlessa.
Toisen projektivuoden aikana kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin, ja tämän perusteella tehtiin erilaisia käyttöliittymäprototyyppejä. Prototyyppien käytettävyyttä arvioitiin asiantuntija-arvioilla ja käyttäjäryhmien edustajien toimesta suoritetuin käyttäjätestein.
Projektissa kehitettiin helppokäyttöinen tiedonhaun käyttöliittymä. Projektin tuotoksia ja havaintoja on hyödynnetty Selko.fi-sivustolla suomenkielisen internetin selkosivustojen sisällöt kattavassa haussa.
Yhteistyökumppaneina olivat HIIT (Helsinki Institute for Information Technology), Helsingin kauppakorkeakoulun CKIR (Center for Knowledge and Innovation Research), BitLips Oy, Espoon Eestinmetsän koulu, Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Diakoniaopisto, toimintakeskus Cäpsä ja Vallilan työkeskus Valtteri. Rahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys.
Julkaisut
Kommunikointiohjelmat käyttöön
Projektin tavoitteena oli helpottaa kommunikointiohjelmien käyttöönottoa luomalla valmiita taulustoja motorisesti erilaisille ja eri-ikäisille puhevammaisille lapsille sekä nuorille.
Tarkoituksena on, että puhevammainen käyttäjä voi tuottaa mahdollisimman järkeviä suomen kielen mukaisia ilmauksia ja osallistua mahdollisimman tasavertaisena keskusteluun.
ISAAC Suomi Finland ry:n projekti “Kommunikointiohjelmat käyttöön” siirtyi 1.6.2008 Kehitysvammaliittoon, Tikoteekin alaisuuteen. Hanke käynnistyi vuonna 2005 Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja jatkui vuoden 2009 loppuun.
Projektin käynnistys
Syksyn 2005 aikana projektisuunnittelija kartoitti aiheeseen liittyvää koti- ja ulkomaista tutkimustietoa sekä konsultoi eri alojen asiantuntijoita.
Alussa ei ollut selkeää käsitystä siitä, miten laaja kommunikointijärjestelmä kannattaa luoda. Taulustot päätettiin rakentaa niin, että ne tukevat luonnollisen keskustelun ominaispiirteitä ja helpottavat keskustelukumppanin mielenkiinnon herättämistä.
Taulustojen avulla käyttäjä voi ilmaista itseään valmiiden ilmausten tai laajasta sanastosta valikoimiensa symbolien avulla.
Kielellisen taivuttimen kehittäminen
Vuonna 2006 aloitettiin ensimmäisten taulustojen luominen ja erilaisten ratkaisumallien kokeilu.
Positiivinen yllätys oli, että kommunikointiohjelman avulla voi periaatteessa luoda kieliopillisesti melko sujuvia lauseita.
Näinkin laajassa järjestelmässä kieliopillisten taivutusten koodaaminen olisi vienyt kuitenkin paljon aikaa, joten projektissa käynnistettiin tekniset selvitykset ns. kielellisen taivuttimen kehittämiseksi. Tämä tarkoittaa kommunikointiohjelman ja puhesyntetisaattorin välissä toimivaa lisäosaa, joka muuntaa käyttäjän valitseman symbolijonon kieliopillisesti sujuvaksi puheeksi. Käytännössä se tulkitsee symboleille annettuja kieliopillisia koodeja ja symbolien järjestystä, kun ilmaukset on muodostettu perussanajärjestyksen mukaisesti.
Elokuussa 2007 alkoi kielellisen taivuttimen suunnittelu. Työ toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston puhetieteiden ja kieliteknologian laitoksen kanssa. Kielellisen taivuttimen ensimmäinen versio valmistui alkusyksystä 2008, jonka jälkeen alkoi taivuttimen testaus puhuvien aikuisten avulla. Tällä hetkellä on meneillään taivuttimen viimeistely testauksessa saadun palautteen avulla.
Ensimmäisten taulustojen kokeilu
Vuonna 2007 taulustojen ensimmäiset versiot olivat kokeilussa (8,5 kk) kuudella puhevammaisella motorisesti eritasoisella 5–13-vuotiaalla lapsella. Kokeilussa olleissa taulustoissa oli mukana keskustelua tukeva päärakenne sekä valmiiden ilmausten osio.
Sanasto-osuutta ei ollut mukana, koska sitä olisi pitänyt käyttää vielä ilman kielellistä taivutinta. Lokakuun puolivälissä käyttäjät ja heidän lähiympäristönsä aikuiset saivat arvioida tauluston käytettävyyttä kyselylomakkeen ja Talking Mats -menetelmän avulla. Kokeilun aikana kerättiin tietoa myös ns. fiilisvihkon sekä symbolien käyttölaskurin avulla.
Arvioinnin pohjalta on saatu paljon mielenkiintoista tietoa. Päätuloksina voidaan mainita seuraavat:
Kommunikointiohjelma on vaativa kommunikointiväline, ja sitä on vaikea saada aktiiviseen ja arkiseen käyttöön mukaan.
Taulustojen keskustelua tukeva päärakenne sai myönteistä palautetta, vaikkakin käyttö vaatii harjoittelua.
Valmiita ilmauksia pidettiin nopeana ja tehokkaana keinona. Lähes kaikkien vastaajien mielestä kuitenkin erillinen sanasto, jonka avulla voi ilmaista tarkasti haluamiaan asioita, on erittäin tärkeä.
Kommunikointiohjelman avulla on suhteellisen helppo herättää kiinnostusta keskustelukumppanissa. Käyttäjien mielestä musiikin soittaminen ja valokuvien näyttäminen on selkeästi tärkeämpää kuin aikuisten mielestä.
Vuoden 2008 aikana projektissa keskityttiin taulustojen rakentamiseen kokeiluvaiheesta saadun palautteen avulla sekä taivuttimen yhteensovittamiseen taulustojen kanssa.
Valmiiden taulustojen levitys
Alkuvuodesta 2009 tauluston ja taivuttimen kokoonpanolle annettiin nimeksi TAIKE-taulusto. Sen avulla puhevammainen henkilö voi osallistua keskusteluun ja tuottaa kieliopillisesti ymmärrettäviä lauseita.
TAIKE-taulusto leviää Tikoteekki-verkoston kautta niille puhevammaisille asiakkaille, joille se ja siihen liittyvä kommunikointiohjelma soveltuvat. Kommunikointiohjelman käytön tarpeen arviointi, apuvälineen kokeilu ja yksilöllinen rakentaminen toteutetaan erikoissairaanhoidon alaisessa yksikössä, joka useimmiten on Tikoteekki. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät kommunikoinnin apuvälineet ovat asiakkaille maksuttomia.
Ideat jakoon
Projektin lähtökohta on levittää kommunikointiohjelman taulujen suunnitteluun liittyvää tietoa myös yleisemmin, jotta tehty työ ei jää yhden markkinoilla olevan ohjelman varaan.
Taulustojen tekemisessä käytettyjä ideoita voi soveltaa myös muissa kommunikointiohjelmissa. Myös kielellistä taivutinta on tehty periaatteella, että sen edelleen kehitys ei-kaupalliseen tarkoitukseen on mahdollista. Projektin aikana kertynyt tieto ja kokemus kommunikointiohjelman taulujen sisällön suunnittelusta kootaan oppaaksi.
Julkaisut
OIVA – Osallisuuteen vuorovaikutusaloitteilla
Vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kehittäminen -hanke (2005–2008)
Kehitysvammaliiton Tikoteekin toteuttaman ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman hankkeen tavoitteena oli edistää vaikeimmin kehitysvammaisten aikuisten vuorovaikutusta ja kommunikointia arjessa yhdessä lähi-ihmisten kanssa.
Hankeaikana kehitettiin uutta yhteisöllistä työskentelytapaa, jota kokeiltiin projektin yhteistyöyhteisöissä. Syksyn 2005 ja kevään 2007 aikana Honkalampi-keskuksessa, Ylisen kuntoutuskeskuksessa ja Kehitysvammatuki 57:n Oskarinpuistossa kokoontui kolme videohavainnointiryhmää, kukin yhteensä 12 kertaa. Video-ohjaukseen sisältyi ryhmätapaamisia ja itsenäistä, vuorovaikutusta vahvistavaa työskentelyä. Ryhmät videoivat jokaista tapaamista varten arkisen vuorovaikutustilanteen. Lisäksi työntekijät määrittelivät, mistä näkökulmasta he toivoivat videoitua tilannetta tarkasteltavan. Ryhmätapaamisissa työntekijät havainnoivat vuorovaikutusta videolta yhdessä ohjaajan kanssa.
Kehitetty vaikeimmin puhevammaisten ihmisten yhteisöjen vuorovaikutusta vahvistava OIVA-vuorovaikutusmalli tuotteistettiin ja rekisteröitiin Kehitysvammaliitolle. Kehittämistyössä hyödynnettiin kokemuksia, joita oli saatu hankkeen yhteistyötahojen kanssa toteutetuissa video-ohjausprosesseissa.
Hanke tuotti Papunet-sivustoon Vuorovaikutus-osion, joka sisältää tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta ja tekijöistä, jotka edistävät vuorovaikutuksen onnistumista. Vuorovaikutuksen tukeminen -osiossa esitellään vuorovaikutusta vahvistavat LOVIT-elementit, jotka on kiteytetty hankkeessa varhaisen vuorovaikutuksen teorioista. Lisäksi Papunet-sivustoon kerättiin ideapankki virikemateriaalien käyttötavoista.
Hankeaikana tehtiin myös Toimimalla osallisuuteen -esite sekä OIVALLUKSIA-virikemateriaalipaketti, jonka avulla lähi-ihmiset voivat tarjota kehitysvammaisille kumppaneilleen merkityksellisiä aistielämyksiä, uusia vuorovaikutuksen sisältöjä ja kokemuksia itsestä aktiivisena toimijana.
Lisäksi hankkeessa tehtiin tutkimus siitä, miten yhteistyöyhteisöjen ohjauksessa projektiaikana käytetty työskentelytapa vaikutti kommunikointiin.
Julkaisut
Lisätietoa
Erityisasiantuntija Kaisa Martikainen, kaisa.martikainen (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9362
Vuorovaikutuksella tuloksiin
Kehitysvammaliiton ja Suomen Vanhempainliiton Vuorovaikutuksella tuloksiin -hankkeessa (VuoTu) tuotettiin työvälineitä lasten oppimisen tukemiseksi ja oppimisen esteiden vähentämiseksi. Vuosina 2006–2008 toiminut VuoTu oli osa RAY:n rahoittamaa oppimisvaikeusohjelmaa.
Yhteistyökumppaneina olivat Tiistilän ja Postipuun koulut Espoosta sekä Siltamäen ala-aste ja Pitäjänmäen peruskoulu Helsingistä. Mukana olivat koulujen 5. ja 6. luokkien oppilaat, heidän vanhempansa ja opettajat.
Materiaalit
Näin minä opin ja Näin minä ohjaan oppimaan
Näin minä opin -työkirja tukee lapsen oppimista. Julkaisu on tarkoitettu 3.–6. luokille. Työkirjan avulla lapsi tulee tietoiseksi monista asioista, jotka vaikuttavat hänen oppimiseensa. Samalla lapsi ymmärtää, että jokaisella on oma tapansa oppia, ja on mahdollista löytää itselleen sopivia opiskelutapoja.
Näin minä ohjaan oppimaan -opas sopii opettajille ja koulunkäyntiavustajille. Opas neuvoo työkirjan käytössä ja antaa vinkkejä lapsen oppimisen esteiden tunnistamiseen.
Keinu
Keinu on työväline lasten kokemusten ja tunteiden käsittelyyn ja kodin ja koulun yhteistyön lujittamiseen. Keinun avulla lapsi voi tuoda esille omia tuntemuksiaan oppimisympäristöstään ja kertoa mahdollisista huolenaiheistaan.
Opettaja saa Keinun avulla lapsilta arvokasta tietoa luokkayhteisöstä, ja vanhemmille Keinu luo mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan oman lapsen koulukokemuksia.
Keinusta on tulossa myös erityisopetukseen sovellettu versio.
Siirtymä sujumaan alakoulusta yläkouluun
Siirtymä sujumaan alakoulusta yläkouluun on valmis materiaali kolmeen vanhempainiltaan tai vanhempien vertaisryhmien käynnistämiseen. Materiaali tarjoaa selkeitä ohjeita ja vinkkejä iltojen järjestämiseksi. Aihealueita ovat yläkouluun siirtyminen, murrosikäisen elinpiiri ja oppiminen.
Yhteisten iltojen avulla vanhempien on helpompi verkostoitua sekä tukea lasta ala- ja yläkoulun siirtymävaiheessa. Materiaalia voivat käyttää niin opettajat, vanhempainyhdistykset kuin vanhempien ryhmätkin.
Opinnoista työelämään
Vuosina 2001–2004 toteutetun Opinnoista työelämään -projektin tavoitteena oli edistää kehitysvammaisten ammatillisten opiskelijoiden työllistymistä tavallisille työpaikoille tuetun työllistymisen mallin mukaisesti.
Toisena tavoitteena oli kehittää oppilaitoksen ja työ- ja toimintakeskusten välinen kumppanuuskoulutus työ- ja toimintakeskuksissa työskentelevien kehitysvammaisten henkilöiden ammatillisen uudelleensuuntautumisen tueksi.
Projektin kehittämistyö tapahtui Helsingin Diakoniaopistossa.
Lisätietoa
Kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää, niina.sillanpaa (ät) kvl.fi, matkap. 040 775 1411
Voimavarat vaikuttaviksi – laatua kehitysvammaisten ihmisten asumiseen
Voimavarat vaikuttaviksi -projekti alkoi huhtikuussa 2001 ja päättyi vuoden 2003 lopussa. Hankkeen päämääränä oli kehitysvammaisten ihmisten asumisen laadun parantaminen.
Projektissa perustettiin Alli-verkosto, jossa arvioidaan ja kehitetään asumispalvelujen laatua. Lisäksi kehitettiin laadunarviointivälineitä (mm. Keto – toimintakyvyn arviointiasteikko), tuotteistettiin asumispalveluja ja kehitettiin asumispalveluihin kytkeytyvää kustannusten analysointia.
Alli-verkosto jatkaa pysyvänä Kehitysvammaliiton toimintana. Verkostoon voivat liittyä yksittäiset asumisyksiköt, kokonaiset kunnat tai seutukunnat.
Julkaisut
Lisätietoa
Kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää, niina.sillanpaa (ät) kvl.fi, matkap. 040 775 1411
Omin voimin kotona
Kehitysvammaliitto oli mukana vuoden 2000 lopussa päättyneessä Omin voimin kotona -projektissa.
Yhdeksän osahankkeen yhteisenä nimittäjänä olivat ikääntyneet (yli 65-vuotiaat) kotona asuvat henkilöt.
Kehitysvammaliiton osahankkeessa tuettiin iäkkäitä kehitysvammaperheitä Turussa. Projektissa selvitettiin perheiden tilannetta, tukiverkostoja ja niiden toimivuutta, perheiden kokemuksia palveluista ja kehitysvammaisten perheenjäsenten ajatuksia elämästään.
Perheet saivat tukihenkilön, joka pyrki kehittämään perheiden palveluja sekä etsimään ja organisoimaan uusia palvelujen luomisen väyliä yhteistyössä perheiden, aikuisten erityisneuvolan, eri yksiköiden ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien kanssa.
Lisätietoa
Kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää, niina.sillanpaa (ät) kvl.fi, matkap. 040 775 1411
EKA-palveluohjausprojekti
Vuosina 1999–2000 Kehitysvammaliitossa toteutettiin EKA-palveluohjausprojekti, jossa kokeiltiin palveluohjauksen (case management) toimintamallia käytännössä. Palveluohjauksesta saatuja kokemuksia välitetään eteenpäin mm. Kehitysvammaliiton koulutustoiminnan kautta.
EKA-palveluohjausprojektissa yksilöllistä palveluohjausta kehittivät Kajaani, Hämeenlinna, Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta, Naantali, Tuusula sekä Uudenmaan erityishuoltopiirin Länsi-Uudenmaan alue, josta mukana olivat Kirkkonummi, Lohja ja Hanko.
Keskeisiä asiakasryhmiä projektikunnissa olivat mm. perheet, joissa on vammainen lapsi, koulusta aikuiselämään siirtymässä olevat, oppimisessa, ymmärtämisessä, kommunikaatiossa ja sosiaalisessa selviytymisessä tukea tarvitsevat nuoret, lievästi kehitysvammaiset palvelujärjestelmän väliinputoajat sekä iäkkäät kehitysvammaperheet.
