Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle
Kehittämishankkeet
Kuva: Katja Tähjä

Kehittämishankkeet

Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa – Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta

Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa (2021-2023) kehitettävät toimintamallit tukevat vammaisten ja maahan muuttaneiden ihmisten tarpeiden huomioimista poikkeus- ja häiriötilanteissa sekä niihin liittyvässä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Hanketta toteutetaan Kehitysvammaliiton, Kuntaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Kehitysvammaliitto koordinoi hanketta.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen on myöntänyt sosiaali- ja terveysministeriö. 

Euroopan sosiaalirahasto -tunnus ja Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -tunnus.

Hankkeessa

  • tuotamme tietoa koronaepidemian vaikutuksista vammaisten ja maahan muuttaneiden ihmisten elämään ja palveluihin
  • kehitämme toimintamalleja ja ohjeita, jotta vammaisten ja maahan muuttaneiden ihmisten tarpeet voidaan huomioida paremmin tulevaisuuden häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ja niihin varautumisessa.

Kehittämistyötä tehdään yhdessä vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä ja maahan muuttaneiden ihmisten sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja järjestöjen kanssa verkostoissa, kehittämisryhmissä ja työpajoissa sekä pyöreän pöydän tapaamisissa. Tuloksia ja tuotoksia levitetään varautumis- ja valmiustyön ammattilaisille hyvinvointialueilla.

Hanke päättyy heinäkuussa 2023.

Turvallisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa -video:

Tuloksia ja tuotoksia

Tiedotteet

Yhteistyökumppaneiden sivut:

Kuntaliitto

THL

Lisätietoa

  • Susanna Rieppo, projektipäällikkö, Kehitysvammaliitto, p. 050 329 0511, susanna.rieppo (ät) kvl.fi
  • Maria Valtokari, kehittämispäällikkö, Vammaisuus yhteiskunnassa / THL, p. 029 524 8203, maria.valtokari (ät) thl.fi
  • Päivi Sainio, erikoistutkija, Väestönterveys/THL, p. 029 524 8767, paivi.sainio (ät) thl.fi
  • Natalia Skogberg, tutkimuspäällikkö, Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus / THL, p. 029 524 7916, natalia.skogberg (ät) thl.fi
  • Elina Lindström, hanketyöntekijä, Kuntaliitto, p. 09 771 2150, elina.lindström (ät) kuntaliitto.fi

Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen kehittämishanke

EMO-hankkeen tunnuksessa on hymyilevät kasvot.

Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen käyttöä vahvistetaan Suomessa Kehitysvammaliiton kaksivuotisella hankkeella. Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen kehittämishankkeessa on mukana kuusi erityishuollon toimijaa: KTO, Rinnekoti, Eskoo, Eteva, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Heidän henkilökuntaansa koulutetaan arviointivälineen käytössä. Osaajista muodostuu kattava EMO-verkosto, joka edelleen kouluttaa organisaationsa ammattilaisia sekä ylläpitää arvioinnissa tarvittavaa osaamista. Hankkeessa tehdään arviointivälineen käyttöä tukeva käyttöopas sekä tuotetaan SEO-R2 emotionaalisen kehityksen asteikko kirjamuotoon.

Arviointitieto auttaa tuen suunnittelussa

Hankkeessa saadaan arviointitietoa kehitysvammaisten henkilöiden tuen suunnitteluun siten, että heidän emotionaaliset perustarpeensa huomioidaan paremmin. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun henkilön käyttäytymisessä on erilaisia haasteita. Arviointitietoa kerätään haastattelemalla lähityöntekijöitä ja/tai omaisia. Tieto lisää ymmärrystä kehitysvammaisen henkilön käyttäytymisen taustatekijöistä sekä auttaa alan ammattilaisia sovittamaan tuen asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Arviointiväline helpottaa henkilökuntaa suunnittelemaan arkista toimintaansa esimerkiksi kommunikaation, rutiinien ja rajojen tai läheisyyden osoittamisen osalta.

Emotionaalisen kehityksen arviointi -video:

Arvioinnin vaikutuksia

Emotionaalisen kehitystason huomioiminen toiminnassa vähentää mm. haastavaksi katsottua käyttäytymistä sekä lisää henkilöiden elämänlaatua. Vaikutukset organisaatiotasolla voivat olla positiiviset ja näkyä myös työyhteisön viihtyvyyden ja työntekijöiden jaksamisen lisääntymisenä. Arvioinnilla on todettu tutkimusten perusteella voitavan vähentää myös psyykenlääkkeiden käyttöä erityisesti käyttäytymishaasteiden osalta.

Lisätietoa

  • Asiantuntija Tea Kairi, Kehitysvammaliitto, p. 050 537 0196
  • Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-Aho, KTO, p. 040 172 6874
  • Tunteet tutuksi uudella menetelmällä (ketju-lehti.fi)

All Inclusive – Overcoming Barriers to Participation

Kehitysvammaliitto on kumppanina Erasmus+ -hankkeessa (2020 – 2022), jossa kehitetään malleja ja keinoja siihen, miten vammaiset henkilöt, joilla on haasteita matkustamisessa, voisivat osallistua Erasmus+ -nuorisovaihtoprojekteihin.

Hankkeessa on mukana kuusi kumppania Suomesta, Italiasta ja Pohjois-Makedoniasta. Hanketta koordinoi Nuorten Ystävät.

All Inclusive – Overcoming Barriers to Participation -hankkeen esittelyvideo:

All Inclusive -logo ja Erasmus+ -tunnus.

Lisätietoa

Selkeästi meille

Selkeästi meille on Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kehitysvammaliiton yhteishanke. Se on kerännyt kokemuksia sekä tuottanut tietoa ja materiaalia kognitiivisesta saavutettavuudesta vuosien 2020-2022 aikana ja jatkaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä vuoden 2023 ajan.

Selkeästi meille -hanke edistää sähköisten palvelujen ja itsepalvelupäätteiden kognitiivista saavutettavuutta eli helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä, jotta yhä useamman ihmisen on mahdollista osallistua ja toimia itsenäisemmin digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Selkeästi meille -logo.

Hankkeen tehtävänä on

  • lisätä sähköisten palveluiden tekijöiden ja sisällöntuottajien ymmärrystä kognitiivisesta saavutettavuudesta ja testaamista käyttäjillä
  • levittää tietoa kognitiivisesta saavutettavuudesta päättäjille ja viranomaisille
  • arvioida eri verkkopalvelujen kognitiivista saavutettavuutta
  • tukea kehitysvammaisten ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia saavutettavamman yhteiskunnan puolesta.

Kehitysvammaiset ihmiset ovat hankkeessa keskeisiä toimijoita niin kokemusasiantuntijoina kuin kansalaisvaikuttajina.

Lue lisää hankkeesta osoitteessa selkeästimeille.fi.

Lisätietoa

SELVIS

Mietteliäs nuori mies.

SELVIS-hankkeessa (2018 – 2021) kehitettiin itsenäistyville kehitysvammaisille nuorille kohdennettua ennalta ehkäisevää päihde- ja pelikasvatustyötä. Tarkoituksena oli luoda ehkäisevän päihde- ja pelikasvatustyön selkokielinen toimintamenetelmä, rakentaa tukiverkostoja nuorten päihde- ja pelikysymysten käsittelyn tueksi ja vahvistaa erityisoppilaitosten ja nuorten toimintaympäristöissä toimivien ammattilaisten osaamista ehkäisevässä päihde- ja pelikasvatuksessa.

Kehittämistyötä tehtiin yhdessä kehitysvammaisten nuorten ja heidän parissaan toimivien ammattilaisten kanssa. Hanke oli valtakunnallinen. EHYT ry toteutti hankkeen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. SELVIS on osa eriarvoisuuden vähentämisen Arvokas-avustusohjelmaa, jota koordinoi Setlementtiliitto. Hankkeen rahoittajana oli STEA.

Lisätietoa

Porukoissa – Oma koti ja asumisen sosiaalisuus

Porukoissa-hankkeen tunnuskuva.

Oma koti ja tavallista elämää tukevat sosiaaliset verkostot ovat keskeisiä hyvinvoinnin lähteitä. Sosiaaliset suhteet ja niihin liittyvä vastavuoroisuus edistävät arjen sujumista ja tarjoavat mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksille. Kodin lähiympäristöissä koettu yhteisöllisyys ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta.

Oma koti yhteisöllisessä kerrostalossa -video:

Porukoissa-hankkeessa (2018-2020) kehitettiin toimintamalleja ja materiaaleja, jotka tukevat asumista ja osallistumista muiden kuntalaisten tavoin. Valtakunnallisen hankkeen pilottikumppaneina olivat Savas-Säätiö, Eksote ja Setlementtiasunnot. Hanketta rahoitti STEA. Kehittämistyön tuloksina syntyi erilaisia polkuja osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen oman kodin lähiympäristöissä.

Porukka-hautomo auttaa asunnosta yhteisöön

Porukka-hautomo on toiminnallinen menetelmä, joka lisää kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta palveluissa ja lähiympäristöissä. Hautomossa asukkaat saavat mahdollisuuden osallistumista koskevien toiveiden jakamiseen ja mahdollisuuksien tutkimiseen sekä yhteistyöhön paikallisten ihmisten kanssa.

Tuettu vapaaehtoistyö -video:

Porukka-hautomon toimintamalli on kehitetty kehitysvammaisten ihmisten kanssa, mutta se soveltuu käytettäväksi myös muiden selkeästä kielestä hyötyvien ihmisten kanssa. Malli soveltuu osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan kehittämiseen sosiaalipalveluissa, järjestö- ja yhdistystoiminnassa sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä työssä.

Lisätietoa

#kotimatkalla

#kotimatkalla-logo

Oma yksilöllinen koti ei ole kaikille itsestäänselvyys. Moni erityistä tukea tarvitseva nuori asuu ryhmäkodissa tai asumisyksikössä, vaikka pärjäisi riittävän tuen turvin omillaan.

Vuosina 2017-2019 ARA rahoitti ja oli yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa mukana toteuttamassa #kotimatkalla-hanketta, jossa luotiin uudenlaisia asumisen ja palveluiden verkostoja, joiden ansiosta nuoret voivat asua tavallisissa asunnoissa omillaan ja saada tarvitsemansa tuen ja avun omaan kotiin.

Hankkeessa haluttiin nostaa esille, että yksilölliset asumisratkaisut eivät suinkaan ole kalliimpia kuin keskitetyt asumisratkaisut. Ryhmämuotoisissa asumisyksiköissä asukkaan saama tuki on toisinaan liian suurta tarpeeseen nähden. Kun luovutaan liian raskaasti tuetusta asumisesta, säästyy resursseja, jotka voidaan hyödyntää yksilöllisen asumisratkaisun toteuttamiseen.

Mallia Skotlannista

Projektiin otettiin mukaan pilottikunnista 18-29-vuotiaita erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Nuorten nykyistä elämäntilannetta ja tulevaisuuden tarpeita ja toiveita kartoitettiin nuorten, heidän läheistensä, kunnissa koulutettavien lähityöntekijöiden sekä muiden sidosryhmien voimin. Nuorten asumisen nykytilaa ja siinä tapahtuvaa muutosta arvioitiin mm. Skotlannissa kehitettyjen työvälineiden avulla.

#kotimatkalla-hanke pyrki vaikuttamaan nuorten elämään ja antamaan heille suuremman vapauden ja vastuun omasta asumisestaan. Hankkeen peruslähtökohtana oli YK:n vammaissopimuksen artikla 19, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat.

ARAn ja Kehitysvammaliiton lisäksi hankkeessa olivat mukana FDUV, Autismi- ja Aspergerliitto, Nuorisoasuntoliitto ry, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisätietoa

Minua kuullaan – vammaiset lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään perhekeskuksia

Perhekeskusten kehittäminen on keskeinen osa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa, joka uudistaa palveluja vastaamaan nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.

Perhekeskuksissa kaikkien perheiden on tarkoitus saada matalan kynnyksen apua ja palveluita.

Vammaisten ja monisairaiden lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen ja palveluiden järjestämiseen tarvitaan kuitenkin monenlaista erityisosaamista. Minua kuullaan -hankkeessa haluttiin varmistaa, että vammaiset ja monisairaat lapset ja perheet huomioidaan perhekeskusten kehittämisessä ja järjestöjen toiminta ja tuki on kaikkien perheiden saavutettavissa. Hanke oli valtakunnallinen, mutta teki tiiviimpää yhteiskehittämistä Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla kahdessa pilottiperhekeskuksessa.

Minua kuullaan -hankkeen nuorten työpajassa kehitettiin Unelmakaupunki-lautapeli:

Vammaisten lasten ja heidän perheidensä ääni palveluiden kehittämiseen

Hanke perustui ajatukseen yhteiskehittämisestä, johon kaikki osapuolet pääsevät mukaan: perhekeskusten työntekijät, vammaiset lapset, nuoret, heidän perheensä ja läheisensä, järjestöt ja muut yhteistyöverkostot. Jotta myös vammaisen lapsen oma tahto tulee kuulluksi perhekeskuksen palveluiden suunnittelussa, tarjosimme menetelmiä eri tavoin kommunikoivien lasten kuulemiseen ja mielipiteen ilmaisun tukemiseen.

Hankkeen aikana tuotettiin mm. palvelusuunnittelun laatukriteerit kaikkien perheiden kanssa toimivien tahojen käyttöön. Kokosimme myös jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä perhekeskusten hyödynnettäviksi. Syksyllä 2018 järjestimme ensimmäiset työpajat ja koulutukset.

Hanketta koordinoi Jaatinen ry, vammaisperheiden monitoimikeskus. Mukana perhekeskuksia kehittämässä olivat Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Kehitysvammaliitto. Minua kuullaan -hanke toimi yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton Perheet keskiöön! -koordinaatiohankkeen kanssa. Hanke toimi ajalla 2018 – 2020.

Lisätietoa

Palkkaa mut

Palkkaa mut -hankkeessa (STEA 2017 – 2018) edistettiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatyöhön. Hankkeen työhönvalmennuksen verkostossa koulutettiin kumppaneina olleiden 11 kuntaorganisaation vammaispalveluiden työntekijöitä ja ohjattiin heitä palkkatyöhön suuntaavaan valmennukselliseen työskentelytapaan. Hankkeen vertaisryhmissä kehitysvammaiset työnhakijat saivat tietoa ja tukea työllistymiseensä sekä rohkaistuivat työn hakemiseen, ja alueellisilla yrityskierroksilla heille löydettiin todellisia työllistymismahdollisuuksia.

Hankkeen myötä työhönvalmentajan toimi saatiin vakiinnutettua useassa kunnassa, ja muualla toimen vakiinnuttaminen asetettiin päämääräksi. Tuetun työllistymisen työhönvalmennusta kehitysvammaisille ihmisille alettiin tarjota mm. Tuusulassa, Järvenpäässä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Ylöjärvellä.

Työhönvalmennuksen verkoston osallistujat saivat uutta tietoa kehitysvammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksista sekä näkymiä alan tilanteeseen valtakunnallisesti. Myös uusista työtavoista, tuloksellisesta työhönvalmennuksesta, kehitysvammaisten työnhakijoiden vertaisryhmätoiminnasta ja työnantajien kontaktoinnista saatiin tietoa. Niistä myös innostuttiin, niiden toteuttamiseen saatiin rohkeutta, ja niitä alettiin soveltaa käytäntöön omissa toimintaympäristöissä. Myös verkostoituminen itsessään koettiin hyödylliseksi. Muiden paikkakuntien kokemuksista opittiin uutta, ja omaa osaamista jaettiin muille. Verkosto toi myös uusia yhteistyökumppaneita ja työnantajakontakteja.

Hankepaikkakuntien yrityskierroksilla rohkaistiin ja innostettiin alueiden työntekijöitä työnantajien kontaktointiin ja työtavan ottamiseen jatkuvaksi käytännöksi. Suurten yritysten ja yritysketjujen kontaktoinnin tuloksena työllistyi useita kehitysvammaisia henkilöitä, ja yrityksille päästiin kertomaan kehitysvammaisten ihmisten työvoimapotentiaalista ja palkkaamisen mahdollisuuksista. Hankkeen aikana otettiin yhteyttä lähes 400 yritykseen, yhdistykseen ja muuhun työnantajaan.

Hankkeen toimintaan osallistuneista 170 kehitysvammaisesta henkilöstä 51 sai hankkeen aikana työsuhteisen työn. Työntekoa harjoittelu- tai työkokeilujaksoissa pääsi kokeilemaan 67 kehitysvammaista henkilöä.

Palkkaa mut -hankkeessa kehitetyt mallinnukset jatkuvat Kehitysvammaliitossa STEAn kohdennetulla avustuksella toteutettavassa Palkkaamossa.

Loppuraportti

Hakala Katariina, Klem Simo & Koskinen Pekka. 2019. Palkkaa mut! Palkkaa mut -hankkeen loppuraportti (pdf, 2 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 14.

Tietoa työstä, toimeentulosta ja koulutuksesta -opas

Erika Sirénin kirjoittama selkokielinen opas: Tietoa työstä, toimeentulosta ja koulutuksesta (pdf, 3 Mt).

Palkkaa mut -uutiskirjeet

Lisätietoa

Opitaan työhön yhdessä

kaksi henkilöä keskustelee kaupassa

Kehitysvammaliitto oli mukana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Opitaan työhön yhdessä -hankkeessa (OPTY, 2018–2020). Hankkeessa kehitettiin, mallinnettiin ja tutkittiin erityistä tukea tarvitsevien toisen asteen opiskelijoiden kouluttautumista ja työelämään siirtymistä tukevia palveluita. Hanketta koordinoi Invalidisäätiö ja hankekumppaneita olivat Kehitysvammaliiton lisäksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulu ja Vates-säätiö.

Kehitysvammaliiton erityistehtäviä hankkeessa olivat pienimuotoisen ryhmämuotoista työhönvalmennusta koskevan tutkimuksen toteuttamnien ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja sosiaalista asemaa koskevan taustatiedon kokoaminen sekä hanketoimenpiteiden edistymisen arviointi.

Lisätietoa:

Oikeisiin töihin oppimisvaikeuksista huolimatta!

Neljä kuvaa nuoresta miehestä ja naisesta eri työtilanteissa.
Kuva: Manu Eloaho

Oikeisiin töihin oppimisvaikeuksista huolimatta! (OPI-TYÖ) -hanke tuki oppimisvaikeuksia omaavia nuoria työllistymään avoimille työmarkkinoille.

Hanke toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Kehitysvammaliiton yhteishankkeena vuoden 2017 aikana, ja sitä rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

Hankkeella tuettiin oppimisvaikeuksia omaavia nuoria työllistymään avoimille työmarkkinoille. Palvelujärjestelmässä koetaan, ettei oppimisvaikeuksia omaaville nuorille ole tarjolla riittäviä välineitä työllistymisen tukemiseksi ja monet nuoret kokevat, etteivät he saa riittävästi tukea työpaikan löytämiseksi.

Palvelujärjestelmässä on tarvetta kehittää työkaluja, käytäntöjä ja asiakastyön muotoja, joiden avulla tuetaan nuorten työllistymispyrkimyksiä. Hanke vastasi osaltaan näihin haasteisiin.

Työhönvalmennus avuksi nuorten työllistämiseen

Hankkeessa kokeiltiin ohjaavan työhönvalmennuksen mallia, jonka avulla nuorta tuettiin työllistymään. Mallia kokeiltiin yhteistoiminnallisesti nuorten, työnantajien ja työhönvalmentajan kesken. Mallissa on keskeistä tuen tarpeen tunnistaminen työelämään liittyvissä prosesseissa ja yksilökohtaisen tuen räätälöinti nuorta varten. Toimintamallin puitteissa myös haettiin työpaikkoja Etelä-Savon alueelta oppimisvaikeuksia omaaville nuorille.

Hankkeessa siis mahdollistettiin nuorten ja työnantajien suora kohtaaminen, jolloin ennakkoluulot oppimisvaikeuksista hälvenevät, nuoren sosiaaliset taidot karttuvat ja tietoisuus toisen osapuolen odotuksista lisääntyy.

Video: hankkeen tuloksia kokoava paneelikeskustelu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Hankkeen toimintaa tukivat maakunnan työllisyys-, koulutus- ja nuorisopalvelut ja työpajat sekä pk-yrityksiä ja sosiaalisia yrityksiä Etelä-Savon seudulta.

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätietoa

Yhdessä-toiminta

Mies lukee kirjaa ikäihmiselle.
Kuva: Kaisa Kaatra

Ikäihmiset ja maahanmuuttajat yhdessä -toiminta (2017 – 2019) toi yhteen paikallisia vanhus- ja monikulttuurisuusalan toimijoita. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä toimintaa, jossa ikäihmiset ja maahanmuuttajat kohtaavat.

Yhdessä-toiminnan tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien ja ikäihmisten sosiaalista vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Toiminnan avulla maahanmuuttajat tutustuivat ikäihmisiin, harjoittelivat suomen kieltä ja saivat kokemusta vapaaehtoistoiminnasta. Ikäihmiset puolestaan pääsivät jakamaan elämänkokemustaan, saivat uusia tuttavuuksia ja mielekästä sisältöä arkeensa.

Toimintaa toteutettiin yhteistyössä vanhustyön järjestöjen sekä maahanmuuttajajärjestöjen ja -koulutusten kanssa. Yhtenä toimintamuotona olivat selkokieliset lukuhetket. Selkokeskuksen Minä luen sinulle -kampanja toteutettiin vuosittain osana hanketta.

Hanke tuki paikallistoimijoita yhteistyön käynnistämisessä ja kehittämisessä sekä toiminnan suunnittelussa. Hankkeen aikana tuotettiin toiminnan tueksi selkokielisiä materiaaleja sekä jaettiin hyviä käytäntöjä.

Ikäihmiset ja maahanmuuttajat yhdessä -toiminnasta vastasi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry. Kehitysvammaliiton Selkokeskus toimi hankkeen yhteistyökumppanina. Valtakunnallista hanketta rahoitti STEA.

Iloa selkokirjasta

Iloa selkokirjasta oli kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena oli edistää selkokirjallisuuden julkaisemista vuosina 2016-2017. Hanketta rahoitti Suomen kulttuurirahasto. Hanke lisäsi merkittävästi Suomessa julkaistavien selkokirjojen määrää ja edisti selkokieltä tarvitsevien ihmisten lukemisen mahdollisuuksia.

Somettamalla uutta kohtaamista

Nuori mies nojaa seinään ja käyttää matkapuhelinta.

Papunetin Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeessa (2017-2020) rohkaistaan ja tuetaan yksinäisiä nuoria ja aikuisia sosiaaliseen kanssakäymiseen sosiaalisen median keinoin. Tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen.

Hankkeessa luotiin Kohdataan-some. Kohdataan on helppokäyttöinen sosiaalisen median palvelu, jossa voi viestiä muiden käyttäjien kanssa ja harjoitella turvallisesti vuorovaikus- ja sosiaalisia taitoja. Palvelussa voi tutustua uusiin ihmisiin, siellä voi etsiä itselleen ystävää, keskustelu- tai seurustelukumppania tai sopivaa seuraa erilaisiin harrastuksiin.

Toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen ja erityistä tukea tarvitseviin käyttäjiin.

Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeesta vastaa Kehitysvammaliitto, ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Rahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA osana Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitusta.

Lisätietoa

Musiikki kuuluu kaikille

Musiikki kuuluu kaikille – musiikkitapahtumiin saavutettavuutta kuvilla ja selkokielellä -hankkeen (2017) tavoitteena oli kehittää musiikkitapahtumien tiedollista saavutettavuutta. Hankkeessa tuotettiin kommunikoinnin tueksi tapahtumista materiaalia kuvasymboleilla ja selkokielellä.

Materiaalit suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä kuvia ja selkokieltä kommunikoinnin tukena käyttävien nuorten ja aikuisten kanssa. Materiaaleja testattiin musiikkitapahtumissa yhdessä käyttäjien kanssa.

Materiaaleista hyötyvät erityisesti puhe- ja kehitysvammaiset sekä autistiset nuoret ja aikuiset, jotka käyttävät kuvia tai selkokieltä kommunikoinnin tukena. Materiaalit soveltuvat myös muille kuvista ja selkokielestä kommunikoinnissaan hyötyville, kuten nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, ikäihmisille, muistisairaille ihmisille sekä maahanmuuttajille.

Hankkeen jälkeen materiaalit ovat vapaasti ja maksuttomasti käytössä Papunet.net-sivustolla ja yhteistyötahojen sivuilla.

Musiikki kuuluu kaikille -hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin Musiikkitalon ja Turun Ruisrockin kanssa. Ruisrockin materiaalien suunnittelussa ja testauksessa oli mukana Aistitalon nuoria.

Hankkeesta vastasi Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalvelu yhdessä tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin ja Selkokeskuksen kanssa.

Rahoittajana toimi Taiteen edistämiskeskus.

Saattohoito-hanke

Yhteisvastuukeräyksen kotimainen erityiskohde vuonna 2014 oli valtakunnallinen Saattohoito-hanke, jolla toteutettavaan Saattohoito-hankkeeseen myös Kehitysvammaliitto osallistuu yhteistyökumppanina.

Hankkeella halutaan lisätä tietoisuutta saattohoidosta ja nostaa kuoleman kysymykset yleiseen keskusteluun. Tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus saada korkeatasoista saattohoitoa.

Kehitysvammaliitto osallistuu hankkeeseen kokoamalla kehitysvammaisten ihmisten saattohoidon parissa työskenteleviä ammattilaisia, asiantuntijoita ja muita aihepiiristä kiinnostuneita keskustelemaan saattohoidon kysymyksistä. Tavoitteena on koota kehitysvamma-alan valtakunnallinen saattohoidon yhteistyöverkosto, joka mm. jakaa tietoa ja kokemuksia saattohoidon hyvistä käytännöistä.

Koulutusta saattohoidosta koulutuskalenterissamme.