Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa – Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta

Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa (2021-2023) kehitetyt toimintamallit tukevat vammaisten ja maahan muuttaneiden ihmisten tarpeiden huomioimista poikkeus- ja häiriötilanteissa sekä niihin liittyvässä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Hanke toteutettiin Kehitysvammaliiton, Kuntaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Kehitysvammaliitto koordinoi hanketta.

Hankkeen lopputuotos

Julkaisu on suunnattu varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastaaville henkilöille yhteistoiminta-alueilla, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Julkaisua voivat hyödyntää myös esimerkiksi sosiaalityön, terveysalan ja viestinnän ammattilaiset eri toimintaympäristöissään.

Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen myönsi sosiaali- ja terveysministeriö. 

Euroopan sosiaalirahasto -tunnus ja Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -tunnus.

Hankkeessa

  • tuotimme tietoa koronaepidemian vaikutuksista vammaisten ja maahan muuttaneiden ihmisten elämään ja palveluihin
  • kehitimme toimintamalleja ja ohjeita, jotta vammaisten ja maahan muuttaneiden ihmisten tarpeet voidaan huomioida paremmin tulevaisuuden häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ja niihin varautumisessa.

Kehittämistyötä tehtiin yhdessä vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä ja maahan muuttaneiden ihmisten sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja järjestöjen kanssa verkostoissa, kehittämisryhmissä ja työpajoissa sekä pyöreän pöydän tapaamisissa. Tuloksia ja tuotoksia levitetään varautumis- ja valmiustyön ammattilaisille hyvinvointialueilla.

Hanke päättyi heinäkuussa 2023.

Turvallisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa -video:

Tuloksia ja tuotoksia

Yhteistyökumppaneiden sivut:

KUNTALIITTO / HYVIL OY

THL

Lisätietoa

  • Susanna Rieppo, asiantuntija, Kehitysvammaliitto, p. 050 329 0511, susanna.rieppo (ät) kvl.fi
  • Maria Valtokari, kehittämispäällikkö, Vammaisuus yhteiskunnassa / THL, p. 029 524 8203, maria.valtokari (ät) thl.fi
  • Päivi Sainio, erikoistutkija, Väestönterveys/THL, p. 029 524 8767, paivi.sainio (ät) thl.fi
  • Natalia Skogberg, tutkimuspäällikkö, Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus / THL, p. 029 524 7916, natalia.skogberg (ät) thl.fi
  • Elina Lindström, hanketyöntekijä, Kuntaliitto, p. 09 771 2150, elina.lindström (ät) kuntaliitto.fi

Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen kehittämishanke

EMO-hankkeen tunnuksessa on hymyilevät kasvot.

Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen käyttöä vahvistetaan Suomessa Kehitysvammaliiton kaksivuotisella hankkeella. Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen kehittämishankkeessa on mukana kuusi erityishuollon toimijaa: KTO, Rinnekoti, Eskoo, Eteva, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Heidän henkilökuntaansa koulutetaan arviointivälineen käytössä. Osaajista muodostuu kattava EMO-verkosto, joka edelleen kouluttaa organisaationsa ammattilaisia sekä ylläpitää arvioinnissa tarvittavaa osaamista. Hankkeessa tehdään arviointivälineen käyttöä tukeva käyttöopas sekä tuotetaan SEO-R2 emotionaalisen kehityksen asteikko kirjamuotoon.

Arviointitieto auttaa tuen suunnittelussa

Hankkeessa saadaan arviointitietoa kehitysvammaisten henkilöiden tuen suunnitteluun siten, että heidän emotionaaliset perustarpeensa huomioidaan paremmin. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun henkilön käyttäytymisessä on erilaisia haasteita. Arviointitietoa kerätään haastattelemalla lähityöntekijöitä ja/tai omaisia. Tieto lisää ymmärrystä kehitysvammaisen henkilön käyttäytymisen taustatekijöistä sekä auttaa alan ammattilaisia sovittamaan tuen asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Arviointiväline helpottaa henkilökuntaa suunnittelemaan arkista toimintaansa esimerkiksi kommunikaation, rutiinien ja rajojen tai läheisyyden osoittamisen osalta.

Emotionaalisen kehityksen arviointi -video:

Arvioinnin vaikutuksia

Emotionaalisen kehitystason huomioiminen toiminnassa vähentää mm. haastavaksi katsottua käyttäytymistä sekä lisää henkilöiden elämänlaatua. Vaikutukset organisaatiotasolla voivat olla positiiviset ja näkyä myös työyhteisön viihtyvyyden ja työntekijöiden jaksamisen lisääntymisenä. Arvioinnilla on todettu tutkimusten perusteella voitavan vähentää myös psyykenlääkkeiden käyttöä erityisesti käyttäytymishaasteiden osalta.

Lisätietoa

Selkeästi meille

Selkeästi meille oli Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kehitysvammaliiton yhteishanke. Se keräsi kokemuksia sekä tuotti tietoa ja materiaalia kognitiivisesta saavutettavuudesta vuosien 2020-2022 aikana ja jatkoi kehittämis- ja vaikuttamistyötä vuoden 2023 ajan.

Selkeästi meille -hanke edisti sähköisten palvelujen ja itsepalvelupäätteiden kognitiivista saavutettavuutta eli helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä, jotta yhä useamman ihmisen on mahdollista osallistua ja toimia itsenäisemmin digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Selkeästi meille -logo.

Hankkeen tehtävänä oli

  • lisätä sähköisten palveluiden tekijöiden ja sisällöntuottajien ymmärrystä kognitiivisesta saavutettavuudesta ja testaamista käyttäjillä
  • levittää tietoa kognitiivisesta saavutettavuudesta päättäjille ja viranomaisille
  • arvioida eri verkkopalvelujen kognitiivista saavutettavuutta
  • tukea kehitysvammaisten ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia saavutettavamman yhteiskunnan puolesta.

Kehitysvammaiset ihmiset olivat hankkeessa keskeisiä toimijoita niin kokemusasiantuntijoina kuin kansalaisvaikuttajina.

Lue lisää hankkeesta osoitteessa selkeästimeille.fi.

Lisätietoa

All Inclusive – Overcoming Barriers to Participation

Kehitysvammaliitto oli kumppanina Erasmus+ -hankkeessa (2020 – 2022), jossa kehitettiin malleja ja keinoja siihen, miten vammaiset henkilöt, joilla on haasteita matkustamisessa, voisivat osallistua Erasmus+ -nuorisovaihtoprojekteihin.

Hankkeessa oli mukana kuusi kumppania Suomesta, Italiasta ja Pohjois-Makedoniasta. Hanketta koordinoi Nuorten Ystävät.

All Inclusive – Overcoming Barriers to Participation -hankkeen esittelyvideo:

All Inclusive -logo ja Erasmus+ -tunnus.

Lisätietoa