Tutkimushankkeet

Harkittua vammaissosiaalityötä: HaraVa

Harkittua vammaissosiaalityötä -tutkimushankkeessa (HaraVa 2022-2023) tarkastellaan harkintaa ja harkintavaltaa asiakkaiden ja vammaissosiaalityön erilaisissa ja monimutkaisissa tilanteissa: elämänkulun nivelvaiheissa, tuen tarpeiden risteymissä, kollegiaalista konsultaatiota edellyttävissä tilanteissa, korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten valossa, itsemääräämisen rajapinnoilla, erityisen tuen tarpeiden asiakkaiden näkökulmasta ja vaativissa palveluohjausprosesseissa. Vammaissosiaalityön harkintaa tarkastellaan sekä sosiaalityöntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta.

Kehitysvammaliiton tutkimusosuudessa tarkastellaan vammaisten ihmisten kokemuksia sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen asiakkaina. Erityisesti keskiössä on se, millaiseksi vammaiset ihmiset kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä

  • Lapin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Kehitysvammaliitto.

Harkittua vammaissosiaalityötä -tutkimushanke (www.ulapland.fi)

Lisätietoa Kehitysvammaliiton tutkimuksesta:

  • Tutkija Pilvikki Heinonen, pilvikki.heinonen (ät) kvl.fi, p. 050 453 4642
  • Tutkija Hannu T. Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Tuettu osuuskunta

Tuettu osuuskunta -hankkeen (2021-2023) tarkoituksena on luoda uudenlainen Tuetun osuuskunnan malli julkisen sektorin työtoiminnan yhteyteen. Tavoitteena on, että kehitysvammaisten henkilöiden ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat tuetun osuuskuntamallin kehittyessä ja mahdollisimman moni kehitysvammainen henkilö saisi osan toimeentulostaan tuotteiden tai palvelujen myyntitulona.

Kehitysvammaliitto toteuttaa hankkeeseen liittyvän arviointitutkimuksen, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa

  1. osuustoiminnan käynnistämis- ja kokeiluprosessista: millaisia haasteita tai ongelmia kohdataan ja miten nämä ratkaistaan? Millaiset seikat tai tekijät edesauttavat tai tukevat toimintaa? Miten yhteistyö osuustoimintaan osallistuvien tahojen ja myös muiden yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kesken sujui? Tätä tietoa voidaan jatkossa hyödyntää, kun vastaavaa osuustoimintaa halutaan käynnistää muualla.
  2. toiminnan merkityksestä ja vaikutuksista toimintaan osallistuville kehitysvammaisille henkilöille. Tätä tarkastellaan sekä objektiivisesta että subjektiivisesta näkökulmasta. Saako hän omia tuotteitaan tai työpanostaan osuuskunnan kautta myytyä (tai tuotteilleen / työpanokselleen vastinetta)? Millaisin odotuksin jäsenet ovat lähteneet mukaan toimintaan ja onko toiminta vastannut odotuksia? Onko toiminta ollut mielekästä ja tukenut/vahvistanut omaa urakehitystä.

Rahoittaja on Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020.

Euroopan sosiaalirahasto -tunnus ja Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -tunnus.

Hankkeen toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kehitysvammaliitto, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry sekä Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry.

Yhteistyökumppaneina toimivat Jyväskylän kaupunki, työvalmennuspalvelu Kätevä; Äänekosken Toimintakeskus Mintake; Viitasaaren toimintakeskus Kaisla sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Lisätietoa Kehitysvammaliiton tutkimuksesta:

Laitoksesta yhteiskuntaan

Tutkimus työn ja organisaation muutoksesta kehitysvammapalveluissa 2010-luvulla

Suomen kehitysvammahuollossa on käynnissä mittava rakennemuutos. Laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen toteutetaan Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta sekä muutoksen vaikutuksista tarvitaan valtakunnallisella tasolla tutkittua tietoa. Myös alueellinen näkökulma kiinnostaa.

Kehitysvammaisten ihmisten palveluita on kehitetty maan eri alueilla osittain eri tavoin painottuvin ratkaisuin jo pitkään. Näkyvätkö nämä erot myös siinä, miten organisaatiot, henkilökunta tai palveluiden käyttäjät kohtaavat meneillään olevan muutoksen?

Kehitysvammaliitto on tehnyt laitosasumisen lakkauttamisen prosessiin kohdistuvaa tutkimusta jo Eteva kuntayhtymässä Pääjärven yksiköiden sulkemiseen liittyen ja aloittanut vastaavan tutkimuksen Helsingin ASU-hankkeessa. Kehitysvammaliitto tarjoaa myös muille erityishuollon kuntayhtymille mahdollisuutta tulla tähän tutkimukseen mukaan.

Laitoksesta yhteiskuntaan -tutkimuksessa tarkastellaan laitoshoidon lakkauttamista kolmen tason kautta:

  1. Laitoksessa asuville kehitysvammaisille henkilöille kyseessä on suuri elämänmuutos, ja tämän muutoksen toteuttamistavalla on merkitystä heidän hyvinvoinnilleen.
  2. Palvelujen tuottamisen tasolla tutkimus kohdistuu niihin työkäytäntöihin, joilla asumista tukevia palveluja annetaan kehitysvammaisille asukkaille. Lähityöntekijöiden arvot ja asenteet, toimintatavat ristiriitaisissa valintatilanteissa sekä käsitys omista ammattirooleista ja edellytyksistä selviytyä omista tehtävistä ovat tämän tutkimuksen näkökulmia.
  3. Organisaatiotason muutosta tarkastellaan hyödyntämällä lakkauttamisprosessiin liittyviä asiakirja-aineistoja, joiden avulla etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten laitoksen lakkauttaminen argumentoidaan/perustellaan? Mitä muutoksia laitoksen lakkauttaminen edellyttää? Mitkä ovat laitoksen lakkauttamisen toteuttamisen konkreettiset toimenpiteet?

Julkaisuja

Lisätietoa

  • Ts. tutkimuspäällikkö Sonja Miettinen, sonja.miettinen (ät) kvl.fi, matkap. 050 365 9153
  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Kehitysvammaiset ihmiset töihin – Syrjäytymisestä osallisuuteen

Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edistäviä tekijöitä sekä työllistymisen esteitä. Vuonna 2013 alkanutta hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Tutkimusosuus koostuu kolmesta osatutkimuksesta:

1. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymistilanne 2013 – 2014

Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia koko maata kattavaa, ajantasaista tietoa työsuhteessa olevien kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärästä, työsuhteen luonteesta, työtehtävistä ja työnantajista sekä työttöminä työnhakijoina olevien kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten lukumääristä. Tutkimustietoa näistä asioista on viimeksi kerätty yli 10 vuotta sitten.

Tutkimusosuus mahdollistaa myös alueellisen vertailun (Kymenlaakso vs. muut alueet) ja palvelee siten projektin toteutusta. Aineiston keruu toteutettiin lomakekyselynä. Mukaan tutkimukseen pyydettiin vammaisten työllistämistoimintaan sisältyviä palveluja tuottavia organisaatioita (kunta, kuntayhtymä, säätiö ym.). Tutkimukseen osallistuneita organisaatioita oli yhteensä 13 ja näistä saatiin yhteensä 1038 kehitysvammaisen henkilön tiedot.

Tulosten perusteella voidaan arvioida, että tällä hetkellä Suomessa on noin 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä palkkatyössä, runsas 2000 avotyötoiminnassa ja runsas 6000 työtoiminnassa työkeskuksissa. Palkkatyöhön sijoittumisessa havaittiin suuria alueellisia ja organisaatioiden välisiä eroja siten, että suurin osa oli pääkaupunkiseudulla. Palkkatyöhön sijoittuneet olivat nuorempia, heillä oli useammin jonkin ammatillinen koulutus ja he asuivat itsenäisemmin.

Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika. 2015. Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014 (pdf, 4 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 9.

2. Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia kehitysvammaisten ihmisten työllistämisestä

Miten työnantajat näkevät kehitysvammaiset ihmiset työntekijöinä? Suoriutuvatko he tehtävistään siinä kuin muutkin työntekijät? Miten kehitysvammaiset ihmiset vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja organisaation imagoon? Ovatko työnantajat halukkaita työllistämään kehitysvammaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia.

Tutkimusaineisto on kerätty kyselyllä keväällä 2014. Kyselylomake lähetettiin kaikille niille työnantajaorganisaatioille, joilla oli joko avotyötoiminnassa tai palkkatyössä kehitysvammaisia henkilöitä, jotka olivat asiakkaina aiempaan ”Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014” -tutkimukseen osallistuneissa vammaisten työllisyyspalveluja tuottavissa organisaatioissa (katso Vesala, Klem & Ahlstén 2015).

Vesala Hannu T., Klem Simo, Ala-Kauhaluoma Mika & Harkko Jaakko. 2016. Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä (pdf, 1,1 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 11. Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta (opike.fi).

3. Työllistymistarinoita

Tutkimuksessa tarkastellaan muutaman kehitysvammaisille suunnattujen työllistämispalveluiden käyttäjän henkilökohtaista elämänhistoriaa ja työllistymisprosessia yhdessä heidän kanssaan. Tutkimus kohdistuu työllistymistä edesauttaviin ja mahdollistaviin tekijöihin sekä työllistymisen esteisiin nimenomaan työllistymispalveluiden käyttäjien näkökulmista.

Julkaisut

Lisätietoa

  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Tutkimusjulkaisut

Kehitysvammaliitto julkaisee Kehitysvammaliiton tutkimuksia -sarjaa ja Kehitysvammaliiton selvityksiä -sarjaa. Tutustu tutkimusjulkaisuihimme.

Lisää aiheesta