Tutkimushankkeet

Laitoksesta yhteiskuntaan

Tutkimus työn ja organisaation muutoksesta kehitysvammapalveluissa 2010-luvulla

Suomen kehitysvammahuollossa on käynnissä mittava rakennemuutos. Laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen toteutetaan Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta sekä muutoksen vaikutuksista tarvitaan valtakunnallisella tasolla tutkittua tietoa. Myös alueellinen näkökulma kiinnostaa.

Kehitysvammaisten ihmisten palveluita on kehitetty maan eri alueilla osittain eri tavoin painottuvin ratkaisuin jo pitkään. Näkyvätkö nämä erot myös siinä, miten organisaatiot, henkilökunta tai palveluiden käyttäjät kohtaavat meneillään olevan muutoksen?

Kehitysvammaliitto on tehnyt laitosasumisen lakkauttamisen prosessiin kohdistuvaa tutkimusta jo Eteva kuntayhtymässä Pääjärven yksiköiden sulkemiseen liittyen ja aloittanut vastaavan tutkimuksen Helsingin ASU-hankkeessa. Kehitysvammaliitto tarjoaa myös muille erityishuollon kuntayhtymille mahdollisuutta tulla tähän tutkimukseen mukaan.

Laitoksesta yhteiskuntaan -tutkimuksessa tarkastellaan laitoshoidon lakkauttamista kolmen tason kautta:

  1. Laitoksessa asuville kehitysvammaisille henkilöille kyseessä on suuri elämänmuutos, ja tämän muutoksen toteuttamistavalla on merkitystä heidän hyvinvoinnilleen.
  2. Palvelujen tuottamisen tasolla tutkimus kohdistuu niihin työkäytäntöihin, joilla asumista tukevia palveluja annetaan kehitysvammaisille asukkaille. Lähityöntekijöiden arvot ja asenteet, toimintatavat ristiriitaisissa valintatilanteissa sekä käsitys omista ammattirooleista ja edellytyksistä selviytyä omista tehtävistä ovat tämän tutkimuksen näkökulmia.
  3. Organisaatiotason muutosta tarkastellaan hyödyntämällä lakkauttamisprosessiin liittyviä asiakirja-aineistoja, joiden avulla etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten laitoksen lakkauttaminen argumentoidaan/perustellaan? Mitä muutoksia laitoksen lakkauttaminen edellyttää? Mitkä ovat laitoksen lakkauttamisen toteuttamisen konkreettiset toimenpiteet?

Julkaisuja

Lisätietoa

  • Tutkimuspäällikkö Antti Teittinen, antti.teittinen (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9218
  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Kehitysvammaiset ihmiset töihin – Syrjäytymisestä osallisuuteen

Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edistäviä tekijöitä sekä työllistymisen esteitä. Vuonna 2013 alkanutta hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Tutkimusosuus koostuu kolmesta osatutkimuksesta:

1. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymistilanne 2013 – 2014

Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia koko maata kattavaa, ajantasaista tietoa työsuhteessa olevien kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärästä, työsuhteen luonteesta, työtehtävistä ja työnantajista sekä työttöminä työnhakijoina olevien kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten lukumääristä. Tutkimustietoa näistä asioista on viimeksi kerätty yli 10 vuotta sitten.

Tutkimusosuus mahdollistaa myös alueellisen vertailun (Kymenlaakso vs. muut alueet) ja palvelee siten projektin toteutusta. Aineiston keruu toteutettiin lomakekyselynä. Mukaan tutkimukseen pyydettiin vammaisten työllistämistoimintaan sisältyviä palveluja tuottavia organisaatioita (kunta, kuntayhtymä, säätiö ym.). Tutkimukseen osallistuneita organisaatioita oli yhteensä 13 ja näistä saatiin yhteensä 1038 kehitysvammaisen henkilön tiedot.

Tulosten perusteella voidaan arvioida, että tällä hetkellä Suomessa on noin 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä palkkatyössä, runsas 2000 avotyötoiminnassa ja runsas 6000 työtoiminnassa työkeskuksissa. Palkkatyöhön sijoittumisessa havaittiin suuria alueellisia ja organisaatioiden välisiä eroja siten, että suurin osa oli pääkaupunkiseudulla. Palkkatyöhön sijoittuneet olivat nuorempia, heillä oli useammin jonkin ammatillinen koulutus ja he asuivat itsenäisemmin.

Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika. 2015. Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014 (pdf, 4 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 9.

2. Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia kehitysvammaisten ihmisten työllistämisestä

Miten työnantajat näkevät kehitysvammaiset ihmiset työntekijöinä? Suoriutuvatko he tehtävistään siinä kuin muutkin työntekijät? Miten kehitysvammaiset ihmiset vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja organisaation imagoon? Ovatko työnantajat halukkaita työllistämään kehitysvammaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia.

Tutkimusaineisto on kerätty kyselyllä keväällä 2014. Kyselylomake lähetettiin kaikille niille työnantajaorganisaatioille, joilla oli joko avotyötoiminnassa tai palkkatyössä kehitysvammaisia henkilöitä, jotka olivat asiakkaina aiempaan ”Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014” -tutkimukseen osallistuneissa vammaisten työllisyyspalveluja tuottavissa organisaatioissa (katso Vesala, Klem & Ahlstén 2015).

Vesala Hannu T., Klem Simo, Ala-Kauhaluoma Mika & Harkko Jaakko. 2016. Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä (pdf, 1,1 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 11. Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta (www.opike.fi).

3. Työllistymistarinoita

Tutkimuksessa tarkastellaan muutaman kehitysvammaisille suunnattujen työllistämispalveluiden käyttäjän henkilökohtaista elämänhistoriaa ja työllistymisprosessia yhdessä heidän kanssaan. Tutkimus kohdistuu työllistymistä edesauttaviin ja mahdollistaviin tekijöihin sekä työllistymisen esteisiin nimenomaan työllistymispalveluiden käyttäjien näkökulmista.

Julkaisut

Lisätietoa

  • Tutkija Hannu Vesala, hannu.vesala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9255

Tutkimusjulkaisut

Kehitysvammaliitto julkaisee Kehitysvammaliiton tutkimuksia -sarjaa ja Kehitysvammaliiton selvityksiä -sarjaa. Tutustu tutkimusjulkaisuihimme.

Lisää aiheesta