Kehitysvammaliitto on huolissaan vammaispalveluiden saatavuuden nopeasta heikentymisestä. Kiireellisiäkään palvelutarpeen arvioita ei ehditä käynnistää lakisääteisessä määräajassa. Kehitysvammaisten ihmisten päivätoimintaa vähennetään. Pienillä paikkakunnilla palvelujen saanti omasta kotikunnasta on vaikeutunut, ja palveluja on alettu keskittää kasvukeskuksiin.
Keskittämisellä menetetään ihmisten omat lähiverkostot ja heidän tarjoamansa tuki. Tämä taas lisää ahdistuneisuutta, mielenterveyden ongelmia – ja palveluntarvetta.
Lievästi kehitysvammaiset ihmiset väliinputoajia
Lievästi kehitysvammaisista ihmisistä on muodostumassa uusi väliinputoajaryhmä. Heitä ohjataan entistä enemmän sosiaalihuoltolain mukaisiin asiakasmaksullisiin palveluihin, jotka eivät useinkaan ole riittäviä. Esimerkiksi henkilökohtaista apua korvataan kotiavulla ilman kunnollista palvelutarpeen arviointia ja ymmärtämättä, mikä on juuri kyseisen palvelun merkitys arjessa. Jos henkilökohtainen apu on myönnetty vapaa-ajan toimintojen tai työssäkäynnin tukemiseen, ei sitä voi korvata kotiavulla.
Vammaispalvelulaissa on uusia hyviä palveluja, mutta saako niitä kukaan tässä taloudellisessa tilanteessa? Yksi esimerkki näistä hyödyntämättä jäävistä palveluista on tuettu päätöksenteko, joka on jäänyt pelkäksi lain kirjaimeksi.
Luottamus kadonnut
Ihmisten luottamus palvelujärjestelmää kohtaan on kadonnut. Kehitysvammaliittoon on tullut yhteydenottoja, joiden mukaan ihmiset eivät enää uskalla mennä vammaispalvelutapaamisiin peläten, että siellä puretaan vanhoja palvelupäätöksiä ja tilalle tehdään huonompia.
Hyvinvointialueet eivät säästövaatimusten vuoksi kykene enää toteuttamaan laadukkaita vammaispalveluja. Ihmisiä siirrellään, keskitetään, ja uuslaitokset ovat palaamassa. Näin yritetään saada aikaan säästöjä, mutta tuotetaan pahoinvointia. Yhdenvertaisuus on rapautumassa.
”Nyt ollaan toistamassa 1990-luvun laman aikana tehtyjä virheitä. Eikö ole opittu mitään lama-ajasta?”, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala kysyy.
Vammaispalvelut ovat välttämättömyys
Vammaisuus tarkoittaa toimintarajoitetta, jonka vuoksi ihminen ei selviydy omasta arjestaan ilman palveluja. Vammaispalvelut eivät ole mitään luksusta, vaan välttämättömyys.
Inhimillistä ja kustannustehokasta olisi sellainen palvelujen järjestäminen, jossa otetaan huomioon henkilön omat ja hänen lähiverkostonsa voimavarat. Mitä vaikeammin kehitysvammainen henkilö on kyseessä, sitä tärkeämpää on lähiverkosto.
Laitosmaiset yksiköt eivät tue omatoimisuutta tai itsemääräämisoikeutta.
”Nyt ollaan menossa monta kymmentä vuotta kehityksessä taaksepäin kohti sitä, että tukea tarvitsevia ihmisiä vain säilötään. Tämä ei ole enää hyvinvointivaltio”, Susanna Hintsala sanoo.
Hallituksen turvattava vammaispalvelut
Kehitysvammaliitto vaatii, että vammaispalveluista leikkaaminen on lopetettava ja hyvinvointialueille on turvattava sotepalveluihin riittävä rahoitus. Toimivat sotepalvelut ovat välttämättömiä apua ja tukea tarvitseville ihmisille, mutta samalla edellytys talouden rattaiden pyörimiselle. Myös turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kansakunta pysyy toimintakuntoisena.
Eduskunnan toimintakauden käynnistyessä Kehitysvammaliitto näkee tärkeänä, että vammaispalvelujen heikentynyt tilanne otetaan vakavasti ja että hallitus tekee kiireellisiä toimia tilanteen parantamiseksi.
Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179, susanna.hintsala(at)kvl.fi