1.8.2025 voimaan tullut kelpoisuusasetuksen muutos on aiheuttanut epäselvyyttä virassa olevien erityisopettajien kelpoisuudesta. Tammikuussa 2026 opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin vahvisti, että kelpoisuusasetuksen muutos ei velvoita opetuksen järjestäjää tarkastelemaan aikaisemmin valittujen henkilöiden kelpoisuuksia tai edellytä näiden henkilöiden siirtämistä uusiin tehtäviin. Tästä huolimatta Helsinki on tekemässä niin.
Muutoksesta kärsisivät eniten lievästi kehitysvammaiset oppilaat. Helsinki suunnittelee siirtävänsä noin 20 lievästi kehitysvammaisia oppilaita opettavaa erityisopettajaa POY-opetuksesta vaikeammin kehitysvammaisille oppilaille tarkoitetun toiminta-alueittaisen eli niin sanotun TOI-opetuksen puolelle. Tämän myötä iso joukko oppilaita menettäisi tutun ja turvallisen opettajansa, jolla on jo käsitys oppilaan vahvuuksista ja tarpeista ja pedagogista osaamista juuri lievästi kehitysvammaisten oppilaiden opettamiseen.
Alakoulun puolella oppilas voi olla pitkänkin ajan samalla luokalla, 1–6 vuotta, jolloin opettajan tuntemus oppilaan vahvuuksiin ja hänen tarpeisiinsa on vahva. Kehitysvamman vuoksi tukea tarvitsevalla lapsella vuorovaikutustaidot kehittyvät hitaammin kuin muilla lapsilla. Pitkä, turvallinen suhde opettajaan luo mahdollisuuden harjoitella ja vahvistaa taitoja turvallisesti tutun aikuisen kanssa.
Huoltajien ja opettajan välinen luottamus on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin perustana. Se rakentuu parhaiten pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi muutokset ovat aina iso ja surullinen asia näille oppilaille ja heidän perheilleen.
Lisäksi erityisopettajista on pulaa. On epävarmaa, saataisiinko pois siirrettävien erityisopettajien tilalle oikeasti uusien kelpoisuusehtojen mukaisia opettajia syksyyn mennessä. TOI-ryhmissä on jo omat osaavat opettajansa. Irtisanotaanko heidät siirrettävien opettajien tieltä? Tällöin myös TOI-luokkien oppilaat menettäisivät tutut opettajansa.
Erityisopettajien siirtelyn aiheuttama valtava myllerrys vaarantaisi lasten oikeuden oppimiseen ja olisi resurssien tuhlaamista. Siinä menetettäisiin vuosien ammattitaito kehitysvammaisten oppilaiden opettamisessa.
Lievästi ja keskitasoisesti kehitysvammaiset lapset oppivat, kun opettajalla on monipuolisia opetusmenetelmiä sekä taitoa opetuksen rajaamiseen ja yksilöllistämiseen oppilaan vahvuuksien mukaan. Opettajan tulee osata eriyttää opetusta ja hänen tulee tuntea sopivat opetusmateriaalit. Opettajalla tulee olla taitoa erilaisten kommunikaatiokeinojen, kuten tukiviittomien ja kuvien käyttöön, selkeään ja monikanavaiseen viestintään ja opetukseen sekä selkomateriaalien tuntemusta.
POY-opettajilla on vahva kokemus lasten lukemaan opettamisesta. 70 % lievästi kehitysvammaisista lapsista oppii lukemaan oikeanlaisen tuen avulla. Tämä ammattitaito jäisi käyttämättä, jos opettajat siirretään TOI-opetukseen, jossa oppilailla ei pääsääntöisesti ole edellytyksiä lukemaan oppimiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ei edellytä muutoksia olemassa oleviin erityisopetuksen virkoihin. Kehitysvammaliitto kysyykin, miksi Helsinki haluaa vaarantaa erityisoppilaiden oikeuden oppimiseen näin suurilla muutoksilla, jotka aiheuttavat turvattomuutta lapsille ja luottamuspulaa perheissä. Riskinä on opetuksen laadun merkittävä heikkeneminen, jolloin lasten mahdollisuus oppimiseen vaarantuu.
Kehitysvammaliitto toivoo, että virassa olevien lievästi kehitysvammaisia oppilaita opettavien erityisopettajien annetaan jatkaa työtään ja uusia kelpoisuusehtoja sovelletaan vain uusien erityisopettajien rekrytoinnissa.
Lisätietoa:
Susanna Hintsala
Toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto
p. 040 741 6179