Kehitysvammaliitto pitää tärkeänä, että teknologian käyttöönottamisesta sosiaalipalveluissa säädetään lainsäädännöllä tarkkarajaisesti. Lähtökohtana teknologian käytölle tulisi olla asiakkaan yksilöllinen tarve. Teknologian käyttöä ei voi perustella organisaation yleisillä säästö- tai tehokkuusperusteilla.

Vammaispalveluissa yleinen ryhmämuotoinen asuminen lisää riskiä koko asukasryhmää koskeville kategorisille ratkaisuille, kuten teknologian käytölle yöaikaisessa valvonnassa. Asukkaiden erilaiset elämäntilanteet edellyttävät kuitenkin yksilöllistä arviointia. Sama ratkaisu, joka mahdollistaa yhdelle henkilölle rauhallisen yöunen, vaarantaa toisen henkilön yksityisyyden.

Kehitysvammaliitto antoi asiaa koskevasta lakiesityksestä lausunnon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Kehitysvammaliiton mukaan lakiesityksessä korostuu teknologian käyttö asiakkaan hoitoon, huolenpitoon ja turvallisuuden turvaamiseen, mutta yhtä tärkeänä tulisi nähdä teknologian käyttö asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden edistämiseen.

On tärkeää, että teknologian käyttöönottaminen perustuu aina ensisijaisesti asiakkaan suostumukseen. Teknologian toimivuus ja käyttäminen arjessa riippuvat usein siitä, että henkilö itse kokee ratkaisun mielekkääksi ja on halukas käyttämään sitä.

Kodin yhteiset tilat eivät ole julkisia tiloja

Teknologiset ratkaisut puuttuvat suoraan yksityiselämän ja kotirauhan suojaan eikä haavoittuvassa asemassa olevan vammaisen henkilön perusoikeuksia ole turvattu riittävästi. Yhteisissä tiloissa tehtävää valvontaa määritellään lakiluonnoksessa tavalla, joka rinnastaa yhteiset tilat julkisiin tiloihin. Tämä ei vastaa sosiaalihuollon yksiköissä asuvien ihmisten todellisuutta. Yhteiskäyttötilat ovat osa henkilön kotia ja he maksavat niistä vuokraa. Tiloissa liikkuvat työntekijät ovat töissä henkilöiden kodissa ja muut ihmiset vierailemassa siellä.

Valvonta asettaa väistämättä tarkkailun kohteeksi myös muita ihmisiä kuin sen henkilön, jonka turvallisuutta valvonnalla pyritään edistämään. Lainsäädännön on varmistettava, ettei yhden asiakkaan turvallisuuden tarve johda toisen henkilön perusoikeuksien rajoittamiseen.

Teknologiaa ei tule käyttää tilanteissa, joissa työntekijän läsnä oleva tuki olisi vähemmän rajoittava vaihtoehto. Samalla on tunnistettava, että joillekin asiakkaille teknologia voi olla vähemmän tunkeileva ja turvata paremmin heidän yksityisyyttään.

Teknologian käyttöön liittyviä kustannuksia ei saa siirtää asiakkaille. Vamman vuoksi tarvittava apu ja tuki on säädetty maksuttomaksi. Teknologian käyttämisestä ei saa aiheutua lisämaksuja ja kustannuksia asiakkaille eikä se saa nostaa vuokria tai muita asumiskustannuksia.

Teknologian käyttöä koskevat kysymykset liittyvät keskeisesti haavoittuvassa asemassa olevien vammaisten ihmisten perusoikeuksien turvaamiseen. Kehitysvammaliitto yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että itsemääräämisoikeuteen liittyvää lainsäädäntöä tulisi edistää kiireellisesti.

Kehitysvammaliiton lausunto kokonaisuudessaan (pdf)

Lisätietoa:

Susanna Rieppo, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, p. 09 3480 9204

Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, p. 09 3480 9254