Suomella ei ole varaa menettää sote-järjestöjen työtä

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on tuonut kehysriihen alla esiin, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus tuodaan uudestaan budjettineuvottelujen leikkauslistalle. On väärin etsiä säästöjä taas niiltä ihmisiltä, joilla on jo valmiiksi vaikeaa. Jokainen euro, joka leikataan sote-järjestöiltä, on pois apua tarvitsevilta ihmisiltä.

Haavoittuva kohderyhmä

Kehitysvamma- ja autismialan toimijat muistuttavat, että sosiaaliturvan ja järjestötoiminnan leikkaukset sekä palveluihin kohdistetut säästöt ja kiristykset ovat jo kurjistaneet vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä elämää. Uudet järjestöleikkaukset osuisivat jälleen samoihin kohderyhmiin.

Kohderyhmiimme kuuluvat ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Kehitysvammaisia ihmisiä on noin 50 000, puhevammaisia ihmisiä 120 000 ja autismikirjon ihmisiä 55–65 000. Leikkauksien vaikutukset ulottuisivat satoihin tuhansiin ihmisiin, koska leikkaukset vaikuttaisivat myös heidän perheisiinsä ja muihin läheisiin. Tuen vähentyminen esimerkiksi heikentää perheiden ja läheisten jaksamista ja vaikeuttaa työelämään osallistumista.

Kohderyhmämme eivät pysty yksin puolustamaan oikeuksiaan. Heidän äänensä kuuluminen on alan järjestöjen varassa. Päätöksentekoon tarvitaan järjestöjen tuottamaa tietoa vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tarpeista eikä sitä tietoa tuota kukaan muu.

Leikkaus sote-järjestöiltä ei säästä

Järjestörahoituksesta leikkaaminen on näennäistä säästämistä, sillä valtionavun poistaminen ei poista avuntarvetta. Tuen tarjoaminen ja sen kustannukset vain siirtyvät hyvinvointialueiden ja kuntien vastattaviksi, eikä siellä ole sellaista tukea ja osaamista, mitä järjestöihin on syntynyt. Ongelmien kärjistyessä tarvittavat palvelut ovat järjestöjen tarjoamaa ennaltaehkäisevää tukea kalliimpia.

Hyvinvointialueiden johtajat ja Hyvil ovat ottaneet kantaa järjestörahoituksen lisäleikkauksista luopumiseksi. Kannanotossaan 20.3.2026 he toteavat, että lisäleikkaukset sote-järjestöiltä heikentäisivät erityisesti ehkäisevää ja varhaista tukea. Järjestöleikkaukset osuvat samaan aikaan hyvinvointialueiden mittavien sopeutusten kanssa. Vaikutukset kohdistuvat samoihin asiakkaisiin kaksinkertaisesti. Yhtäaikaiset säästöt sekä järjestöiltä että hyvinvointialueilta synnyttävät palveluvajeen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja lisäävät raskaampien palvelujen tarvetta. Leikkaukset osuvat kipeimmin haavoittuvassa asemassa oleviin ja kasvattavat toteutuessaan hyvinvointialueiden kustannuksia – eivät vähennä niitä. Hyvinvointialueilla ei myöskään ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa, kannanotossa todetaan.

Monet hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan.

SOSTEn laskelmien mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.

Sote-järjestöjen toiminta on kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Valtionavustusten käyttöä valvoo riippumaton valtionapuviranomainen STEA, jonka asema tulee säilyttää. Riippumatonta valtionapuviranomaista tarvitaan, jotta sosiaali ja terveysjärjestöille myönnettävien valtionavustusten jakaminen olisi oikeudenmukaista, asiantuntevaa ja pitkäjänteistä. Viranomaisen on pystyttävä tekemään päätöksiä, jotka perustuvat toiminnan yhteiskunnalliseen hyötyyn, kohderyhmien tarpeisiin ja järjestöjen todelliseen vaikuttavuuteen. Itsenäisyys vahvistaa myös tukijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja luottamusta sekä turvaa kansalaisyhteiskunnan roolin täydentävänä ja innovatiivisena toimijana hyvinvointiyhteiskunnassa.

Sote-järjestöt tehneet osansa talouden sopeuttamisesta

Sote-järjestöt ovat jo tehneet osansa talouden sopeuttamisesta. Sote-järjestöiltä on leikattu tällä hallituskaudella 110 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle on sovittu vielä 30 miljoonan euron leikkauksista. Tämä olisi yhteensä 37 prosenttia rahoituksesta, ja sitä järjestöt eivät enää kestä. Leikkaukset ovat jo horjuttaneet järjestöjen työtä, ja seuraavatkin leikkaukset menevät suoraan järjestöjen jo valmiiksi tiukoilla olevista perustoiminnoista. Leikkaukset ovat siten välittömästi pois kohderyhmiltä.

Kehitysvamma- ja autismijärjestöissä on vuosien 2025 ja 2026 leikkausten vuoksi jouduttu hallinnollisen tehostamisen lisäksi supistamaan ja lakkauttamaan myös kohderyhmille suunnattua neuvontaa, tiedonvälitystä, vertaistukea ja muuta matalan kynnyksen apua. Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu.

Samaan aikaan toiminnan supistumisen kanssa kysyntä ja tarve toiminnalle on kasvanut yhteiskunnan palveluiden ja kohderyhmien oikeuksien toteutumisen heikentymisen takia. Läheskään kaikkia avun tarvitsijoita ei enää pystytä auttamaan esimerkiksi neuvontapalveluissa.

Sote-järjestöt ovat tärkeä osa hyvinvointivaltiota ja kansalaisyhteiskuntaa

Kehitysvamma- ja autismijärjestöt osana sote-järjestöjä ennaltaehkäisevät ongelmien syntyä ja kalliimpien palveluiden tarvetta matalan kynnyksen työllä. Ne toimivat sote-palveluiden kumppanina ja täydentäjänä hyödyntämällä esimerkiksi vertaistukea, vapaaehtoisuutta ja kokemusasiantuntijuutta. Sote-järjestöt edistävät maan sisäistä turvallisuutta ehkäisemällä syrjäytymistä ja vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Ne toimivat elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan rakentajina lisäämällä väestön osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ne ovat oman alansa asiantuntijoita, joiden asiantuntemusta kannattaa hyödyntää päätöksenteossa. Jos tämä asiantuntemus menetetään, sitä ei ole kenelläkään muulla.

Sote-järjestöt ovat syntyneet ihmisten avuntarpeesta ja halusta auttaa. Auttaminen, vertaistuki, neuvonta ja kehittämistyö, jota sote-järjestöt tekevät kohderyhmiensä elämänlaadun parantamiseksi, eivät pyöri pelkällä hyvällä tahdolla. Sote-järjestöt tarvitsevat rahoitusta, ja niiden toimintaan annettu valtionavustus maksaa itsensä takaisin ja säästää yhteiskunnan kustannuksia.

Vaadimme, että vuodelle 2027 suunniteltua 30 miljoonan euron leikkausta sote-järjestöjen valtionavustukseen kohtuullistetaan ja lisäleikkauksia ei tehdä.

Suomella ei ole varaa menettää sote-järjestöjen työtä.

Kannanoton allekirjoittajat:

Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry
Autismiliitto ry
FDUV
Honkalampisäätiö
JAG-yhdistys
Kehitysvammaliitto ry
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Kehitysvammatuki 57 ry
Mahdollisuus lapselle ry
Nuorten Ystävät ry
Savas-Säätiö sr

Lisätietoa:

Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179