Kehitysvammaliiton toiminta vaarassa loppua kokonaan STEA-leikkausten takia

STEA-leikkaukset uhkaavat lakkauttaa Kehitysvammaliiton, jonka toiminta auttaa satoja tuhansia kehitys- ja puhevammaisia ihmisiä sekä selkokielen käyttäjiä. Kehitysvammaliitto vaatii, että budjettiriihessä kohtuullistetaan sote-järjestöjen avustusleikkauksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön alainen STEA valmistelee parhaillaan sote-järjestöjen avustusehdotusta vuodelle 2027. STEAlta saamiemme ennakkotietojen mukaan Kehitysvammaliiton yleisavustus lakkautetaan lähes kokonaan lukuun ottamatta siihen sisältyvää kohtaavaa toimintaa.

Vaikuttaminen, viestintä ja tutkimus lopetetaan

Jatkossa liitolle ei myönnettäisi rahoitusta viestintään, vaikuttamistoimintaan, tutkimukseen eikä kehitysvammaisten ihmisten palkkatyöllistymisen edistämiseen, joita on aiemmin rahoitettu yleisavustuksella.

 ”Kohtaamispaikkatoiminta ei ole ainoa arvokas järjestötyön muoto. Vaikuttamistoiminta ja sen taustalla oleva uuden tiedon tuottaminen kohderyhmän tarpeista sekä kehittämistoiminta ovat sote-järjestöjen toiminnan ydintä. Vammaisjärjestöjen osalta tähän velvoittaa myös YK:n vammaissopimus, jonka mukaan valtioiden tulee ottaa vammaiset ihmiset järjestöjensä kautta mukaan esimerkiksi lainvalmisteluun ja palvelujen toteutumisen seurantaan”, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala sanoo.

Leikkaukset heikentäisivät Suomen mahdollisuuksia toteuttaa YK:n vammaissopimuksen velvoitteita käytännössä.

Yleisavustuksen leikkaus vie perustan muultakin toiminnalta

Yleisavustuksella on rahoitettu myös lakisääteiset työnantajan velvoitteet, kuten taloudenhoito, henkilöstöasiat, työterveyshuolto, tietoturva sekä laitteet, ohjelmistot ja tilakulut. Yleisavustus muodostaa perustan, jonka varassa muita toimintoja ylläpidetään.

Ilman yleisavustuksen tukea myöskään liiton kohtaavaa toimintaa ei pystytä jatkamaan, vaikka se saisi jatkossa rahoitusta.

Näin ollen leikkaukset uhkaavat lopettaa palveluita, joita Suomessa ei mikään muu taho tarjoa. Jos liiton toiminnan ylläpitäminen käy mahdottomaksi, menetetään esimerkiksi Kehitysvammaliiton Tikoteekki, joka on ainoa valtakunnallinen taho Suomessa, joka kehittää menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla myös vaikeasti kehitysvammaiset ja muut vaikeimmin puhevammaiset ihmiset saavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen muiden kanssa.

Samalla loppuisi myös Kehitysvammaliiton Papunet, joka on elintärkeä palvelu puhevammaisille ihmisille. Toista samankaltaista ei Suomessa ole. Papunetin kommunikoinnin materiaalien avulla esimerkiksi puhevammainen lapsi voi kommunikoida. Viime vuonna Papunetin kuvatyökalulla tehtiin noin 600 000 kommunikoinnin materiaalia. 

Yleisavustuksen leikkaukset tekisivät Kehitysvammaliiton toiminnan jatkamisen käytännössä mahdottomaksi, vaikka osa yksittäisistä toiminnoista saisikin edelleen rahoitusta.

”Kun avustuskriteereitä tulkitaan siten, että vain kohtaavaa työtä rahoitetaan eikä turvata riittävästi toiminnan yleisiä edellytyksiä, on lopputuloksena myös kohtaamistoiminnan vaarantuminen. Tämä ei näyttäydy järkevänä”, Susanna Hintsala sanoo.

Selkokeskus vaaravyöhykkeellä

Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen rahoitus on vaarassa lakkautua, koska se ei tee suoraa kohtaavaa työtä. Selkokeskus on ainoa selkosuomen asiantuntija Suomessa. Selkokeskus julkaisee selkokielistä ajankohtaislehteä Selkosanomia sekä verkossa myös kuvin tuettuja uutisia, joiden avulla ihmiset, joilla on ymmärtämisen vaikeuksia, pysyvät perillä Suomen ja maailman tapahtumista. Selkokeskuksen ajankohtaistiedotus auttaa monia kehitysvammaisia ihmisiä seuraamaan vaaleja ja yhteiskunnallista keskustelua. Tämä tiedonvälitys ja materiaalit ovat ensiarvoisen tärkeitä myös alueilla järjestettävälle kohtaamispaikkatoiminnalle. 

Selkokeskus auttaa järjestöjä, viranomaisia ja muita tahoja viestimään selkokielellä yli 800 000 suomalaiselle, joille tavallinen yleiskieli on liian vaikeaa ymmärtää. Selkokieli on välttämätöntä esimerkiksi henkilöille, joilla on kehitysvamma, muistisairaus tai lukivaikeus. Ilman selkokieltä he ovat vaarassa syrjäytyä, sillä heidän voi olla mahdotonta saada tietoa, toimia yhteiskunnassa, hoitaa omia asioitaan, opiskella tai työskennellä.

Selkokeskuksen työn vaikutukset ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Sen asiantuntemusta hyödyntävät viranomaiset, hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja palveluntuottajat eri puolilla Suomea.

Leikkauksia kohtuullistettava budjettiriihessä

Kehitysvammaliitto ei ole ainoa vammaisjärjestö, joka on saanut vastaavaa ennakkotietoa tulevista leikkauksista. Vammaisjärjestöjen tilanteen ajautuminen katastrofiin on vielä mahdollista pysäyttää.

Kehitysvammaliitto vaatii, että hallitus kohtuullistaa budjettiriihessä keväällä sovittua 50 miljoonan euron lisäleikkausta sote-järjestöjen rahoitukseen.

Leikkaukset kohdistuvat vammaisiin ihmisiin ja perheisiin, jotka tarvitsevat järjestöjen tarjoamaa tukea, tietoa, neuvontaa ja osallisuuden mahdollisuuksia.

”Vammaisten ihmisten palveluihin on kohdistettu runsaasti säästöjä. Nyt heiltä viedään myös vammaisjärjestöt, jotka tarjoavat heille tukea, neuvontaa sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevia materiaaleja. Nämä leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä tulevat johtamaan raskaampien palveluiden tarpeen kasvuun”, Susanna Hintsala toteaa.

Kehitysvammaliitto tuottaa terveyshyötyjä tehokkaasti

Kehitysvammaliiton toiminta on todennetusti tehokasta ja vaikuttavaa. Liiton teettämän ulkopuolisen riippumattoman arvion mukaan liiton toiminta tuottaa terveystaloustieteellisesti mitattavia hyötyjä. Liiton tuottama yhteiskunnallinen hyöty on moninkertainen sen saamiin julkisiin avustuksiin ja investointeihin nähden.

Waltea Group Oy:n tekemän SROI-laskelman mukaan Kehitysvammaliiton toimintoihin sijoitettu 1,00 euroa palauttaa yhteiskunnalle mitattavana sosiaalisena ja taloudellisena hyötynä keskimäärin 4,10 euroa.

Toisin sanoen leikkausten kohteena on toiminta, joka tuottaa yhteiskunnalle moninkertaisesti enemmän hyötyä kuin siihen sijoitetaan julkisia varoja. Suora julkistaloudellinen hyöty muodostuu etenkin ennaltaehkäisevästä toiminnasta.

Kehitysvammaliitto on toiminut vuodesta 1952. Liitto toimii kehitys- ja puhevammaisten sekä muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten puolesta. Liitossa työskentelee 46 ihmistä.

Kehitysvammaliitto joutuu aloittamaan muutosneuvottelut välittömästi. Lopulliset STEA-rahoitusesitykset julkistetaan joulukuussa.

Lisätietoa:

Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179

Viestintäpäällikkö Anneli Puhakka, p. 0400 906 061