Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, ettei puhevammaisten henkilöiden kommunikointia rajoiteta kieltämällä henkilöiden valokuvien ja nimien käyttöä heidän henkilökohtaisissa kommunikoinnin apuvälineissään. Kehitysvammaliiton Tikoteekki ja Suomen Puheterapeuttiliitto pyysivät yhdenvertaisuusvaltuutetun arviota sen jälkeen, kun tuli esiin tilanteita, joissa kuvien käyttö kiellettiin tietosuojaan vedoten.
Monet puhevammaiset lapset, nuoret ja aikuiset käyttävät kommunikointikansiota tai kommunikointisovellusta puheen tukena tai korvaavana keinona. Näissä henkilökohtaisissa kommunikoinnin apuvälineissä tarvitaan usein valokuvia ja nimiä ihmisistä, jotka ovat henkilölle tärkeitä: perheenjäsenistä, kavereista, opettajista, avustajista tai muista työntekijöistä.
Viime vuosina on tullut esiin tilanteita, joissa näitä kuvia ja nimiä on poistettu tai niiden käyttö on kielletty tietosuojaan vedoten. Tämä on vaikeuttanut puhevammaisten ihmisten mahdollisuuksia kertoa päivän tapahtumista, ihmissuhteistaan, kokemuksistaan ja huolistaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on arvioinut asiaa ja korostaa, että kommunikoinnin apuväline on tärkeä väline puhevammaisen ihmisen osallisuudelle, itsemääräämisoikeudelle ja yhdenvertaiselle osallistumiselle. Henkilöihin viittaavien nimien ja valokuvien käytön kieltäminen voi johtaa siihen, että puhevammainen ihminen ei pysty kertomaan itselleen tärkeistä asioista samalla tavalla kuin muut. Näin ollen yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että käytäntö, jossa henkilökohtaisesta kommunikoinnin apuvälineestä kielletään toisten henkilöiden nimet ja kuvat, voi olla välillistä syrjintää vammaisuuden perusteella.
Arvion mukaan tietosuojasta voidaan huolehtia ilman, että henkilön kommunikointia rajoitetaan. Siksi lähtökohtana tulisi olla henkilöiden valokuvien ja nimien käytön mahdollistaminen, ei niiden kieltäminen.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- Puhevammainen ihminen saa käyttää henkilökohtaisessa kommunikoinnin apuvälineessään hänelle tärkeiden ihmisten valokuvia ja nimiä.
- Päiväkodeissa, kouluissa, asumispalveluissa ja päivätoiminnoissa kannattaa tarkistaa mahdolliset rajoittavat käytännöt.
- Henkilöstön tulee tuntea sekä tietosuojaan että puhevammaisten ihmisten oikeuksiin liittyvät näkökulmat.
- Puhevammaisen ihmisen oikeus kommunikoida ja osallistua tulee asettaa päätöksenteon keskiöön.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, ettei puhevammaisten henkilöiden kommunikointia rajoiteta kieltämällä henkilöiden valokuvien ja nimien käyttöä heidän henkilökohtaisissa kommunikoinnin apuvälineissään. Tämä tukee yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja jokaisen oikeutta tulla ymmärretyksi.
Rajoitusten kohteeksi joutuneella vammaisella henkilöllä on oikeus viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta voi kieltää toteamansa syrjinnän jatkamisen uhkasakkoa tehosteena käyttäen sekä suositella syrjinnän uhrille maksettavaa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotto
Lisätietoa:
- Asiantuntija Katja Burakoff, p. 09 3480 9363
- Asiantuntija Kaisa Laine, p. 09 3480 9315