Ostotuen lakkautus on vähentänyt kirjastojen selkokirjahankintoja
Kirjastot joutuvat hankkimaan aiempaa vähemmän selkokirjoja, sillä ne menettivät vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen vuonna 2024. Tämä selviää tuoreesta kyselystä, jonka Kehitysvammaliiton Selkokeskus laati kirjastoille.
Vuonna 2023 Orpon hallitus päätti, ettei vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea enää myönnetä seuraavasta vuodesta alkaen. Kyseessä oli alle miljoonan euron tuki, jolla kirjastot hankkivat valikoimiinsa muun muassa selkokirjoja, runoutta ja tietokirjallisuutta. Ennen tuen lakkautusta Selkokeskus ennakoi, että päätös tulee pienentämään kirjastojen selkokirjavalikoimia ja vaikuttamaan kustantajien mahdollisuuksiin julkaista selkokirjoja.
Nyt näin on tapahtunut, selviää Selkokeskuksen kirjastoille ja kustantajille laatimista kyselyistä. Kirjastojen kyselyyn vastasi 160 henkilöä kattavasti eri puolilta Suomea. Vastaajista 94 prosenttia oli aiemmin hyödyntänyt ostotukea selkokirjojen hankintaan. Tuen lakkautuksen takia kirjastot ovat joutuneet hankkimaan vähemmän selkokirjoja, kertoo 68 prosenttia vastaajista.
Selkokirjojen kustantajien kyselyssä 13 henkilöä arvioi ostotuen lakkautuksen vaikutuksia. Kymmenen kustantajaa kertoo, että kirjastojen selkokirjahankinnat ovat vähentyneet tuen lakkautuksen vuoksi. Tämä on johtanut kyselyn mukaan siihen, että etenkin pienet kustantajat ovat julkaisseet aiempaa vähemmän selkokirjoja.
Kirjastoissa selkokirjoja liian vähän
Kirjastojen kyselyn vastaajista 63 prosenttia kokee, että selkokirjoja on heidän kirjastossaan tarpeeseen nähden liian vähän. Riittämätön selkokirjavalikoima huonontaa kaikkein heikoimpien lukijoiden mahdollisuutta lukea ja päästä osalliseksi kulttuurista. Vaikutukset näkyvät etenkin pienten kuntien kirjastoissa sekä kirjastojen ja koulujen välisessä yhteistyössä.
”Vuonna 2025 hankimme 10 selkokirjaa, kun vuonna 2021 niitä tilattiin 97 kappaletta. Samaan aikaan selkokirjojen kysyntä on kasvanut erityisesti koululla”, sanoo kyselyn vastaaja pienen kunnan kirjastosta.
Monet kirjastot kertovat, etteivät ne ole enää voineet hankkia samasta selkokirjanimikkeestä useampaa kappaletta erityisesti koululuokkia varten. Samaan aikaan selkokirjallisuuden tarve on suurempi kuin koskaan aiemmin. Selkokieltä tarvitsee 11–14 prosenttia väestöstä, ja tuoreen PISA-tutkimuksen mukaan nuorista joka neljännellä ei riitä lukutaito yhteiskunnassa pärjäämiseen. Selkokirjat tukevat kaikkia, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai heikon lukutaidon vuoksi.
Selkokirjallisuuden valtionavustus entistä tärkeämpi
Suomessa selkokirjojen julkaisemiseen voi kuitenkin edelleen saada selkokirjallisuuden valtionavustusta, jonka myöntämisen opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut Selkokeskukselle. Selkokeskus myös neuvoo ja kouluttaa selkokirjojen tekijöitä sekä tiedottaa selkokirjoista. Tällä hetkellä Selkokeskuksen toiminnan jatkuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuu STEA-avustusten leikkauksia.
Suurin osa selkokirjojen kustantajista pitää selkokirjallisuuden valtionavustusta elintärkeänä. Viime vuonna OKM myönsi avustukseen 35 000 euron korotuksen, ja selkokirjojen tekijöille jaettiin 145 000 euroa. Todennäköisesti korotuksen ansiosta selkokirjojen julkaisu ei ole romahtanut, vaan jatkanut hiljalleen kasvua. Se ei kuitenkaan ratkaise kaikkia kirjastojen ostotuen lakkautuksen aiheuttamia ongelmia.
Kirjastot ja kustantajat tarvitsevat tukea
Selkokieltä tarvitsevat lukijat eivät välttämättä osaa etsiä itselleen sopivaa luettavaa tai heillä ei ole mahdollisuutta ostaa kirjoja. Siksi on tärkeää, että kirjastoissa mahdollistetaan lukeminen ja suositellaan luettavaa. Jos kirjastot eivät pysty hankkimaan riittävästi selkokirjoja, lukemisen tasa-arvo kärsii. Myös selkokirjallisuuden monipuolisuus kaventuu, jos pienet kustantajat eivät kykene julkaisemaan selkokirjoja kirjastojen ostojen vähentyessä.
Kirjastot kaipaavat tukea selkokirjojen hankintaan ja kustantajat tarvitsevat selkokirjallisuuden valtionavustusta kirjojen julkaisuun. Esimerkiksi Markus Leikola ehdottaa laatimassaan kirja-alan selvityksessä kirjastoille uutta tukea vähälevikkisen kirjallisuuden hankkimiseen. Hän myös esittää, että selkokirjallisuuden valtionavustus viisinkertaistettaisiin viiden vuoden kuluessa. Tavoitteena olisi selkokirjatuotannon nelinkertaistaminen ja Selkokeskuksen henkilöstön määrän lisääminen suomalaisten lukutaidon jatkaessa laskuaan.
Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto
Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä, Kehitysvammaliitto
Selkokeskuksen asiantuntija, selkokirjatyöryhmän sihteeri Ella Airaksinen, Kehitysvammaliito
Lisää tietoa:
Ella Airaksinen
ella.airaksinen@kvl.fi, 050 309 8466
PISA 2025 ensituloksia (Valtioneuvosto)
Selkokielen tarvearvio 2025 (Selkokeskus, pdf)
Selvitys kirja-alasta ja soveltuvin osin lukemisesta (Valtioneuvosto)