Asiakkaan valinnanvapautta, osallisuutta ja oikeusturvaa tulee kaikin keinoin vahvistaa tulevassa sote-uudistuksessa. Henkilökohtaista budjetointia tulee kokeilla laajemmin, kehittää ja arvioida sen soveltuvuutta suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään.  Henkilökohtainen budjetointi on palvelujen järjestämisen tapa, jossa palvelujen käyttäjä saa nykyistä enemmän päätösvaltaa omista palveluistaan. Lisäksi palvelujen hankinnassa tulee arvioida SGEI-menettelyn käytön mahdollisuudet hankintalain mukaisen avoimen kilpailutuksen sijasta. Valtakunnallisesti sovittujen, STM:n määrittämien laatukriteerien tulee ohjata palvelujen hankintaa. Laissa tulee myös selkeämmin määritellä asiakkaan oikeusturva, kuten asiakkaan valitusoikeudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tulee olla tasaveroisesti kyse niin sosiaalihuollosta kuin terveydenhuollosta. On erittäin huolestuttavaa, että lakiluonnoksessa tutkimus- ja kehittämistoiminta ja niiden rahoittamista koskevat pykälät keskittyvät ainoastaan terveydenhuoltoon. Vammaisalan erityisosaaminen on turvattava muodostamalla kullekin sote-alueelle vammaisalan osaamiskeskus. Vammaisalan osaamista ei kuitenkaan tule yksinomaan keskittää osaamiskeskuksiin, vaan alan erityisosaamista tulee olla saatavilla ensisijaisesti lähipalveluina. Sote-alueille muodostettavien vammaisalan osaamiskeskusten lisäksi tarvitaan koko maata palvelevaa osaamista esimerkiksi rikoksista tuomitsematta jätettyjen kehitysvammaisten henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä harvinaisten oireyhtymien diagnostiikkaan, seurantaan ja tutkimukseen. Palvelutuotannossa, tutkimuksessa ja kehittämisessä on hyödynnettävä myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen laaja-alaista osaamista. Hyvinvointitietoja sekä asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia palvelujen laadusta ja toimivuudesta kerättäessä on varmistettava, että myös vammaiset ihmiset saavat äänensä kuuluville. Tämä edellyttää tiedonkeruumenetelmien mukauttamista. Vammaisjärjestöjen osaamista tiedonkeruussa ja tutkimuksessa tulee hyödyntää nykyistä enemmän. Vammaisten ihmisten osuus väestöstä tulee palauttaa valtionosuuslaskennan kustannustekijäksi. koska vammaisten ihmisten osuus väestöstä vaihtelee huomattavasti alueittain. Esteettömyys on määriteltävä paitsi rakennetun ympäristön ja palvelutapahtuman, myös tiedonsaannin ja kommunikoinnin esteettömyytenä. Lisätietoa: toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, Kehitysvammaliitto, puh. (09) 3480 9214 Kehitysvammaliiton sote-lausunto kokonaisuudessaan: https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/sosiaali-ja_terveydenhuollon_jarjestamislaki_14-10-2014.pdf Lisätietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista: https://verneri.net/yleis/henkilokohtainen-budjetointi-suomessa.