Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen käytöstä on hyviä kokemuksia kehitysvammaisten henkilöiden psykososiaalisen kehityksen tukemisessa. Välinettä on kehitetty 1990-luvulta alkaen Belgiassa, ja ensimmäinen suomenkielinen versio saatiin 2016. Arviointivälineen käyttöä vahvistetaan nyt Suomessa Kehitysvammaliiton kaksivuotisella EMO-hankkeella.

Hankkeessa on mukana kuusi erityishuollon toimijaa: KTO, Rinnekoti, Eskoo, Eteva, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Heidän henkilökuntaansa koulutetaan arviointivälineen käytössä. Osaajista muodostuu EMO-verkosto, joka edelleen kouluttaa organisaationsa ammattilaisia sekä ylläpitää arvioinnissa tarvittavaa osaamista. Hankkeessa tehdään arviointivälineen käyttöä tukeva käyttöopas sekä kirja SEO-R2 emotionaalisen kehityksen asteikosta.

Hankkeessa saadaan arviointitietoa kehitysvammaisten henkilöiden tuen suunnitteluun siten, että heidän emotionaaliset perustarpeensa huomioidaan paremmin. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun henkilön käyttäytymisessä on erilaisia haasteita.

Arviointitietoa kerätään haastattelemalla lähityöntekijöitä ja/tai omaisia. Tieto lisää ymmärrystä kehitysvammaisen henkilön käyttäytymisen taustatekijöistä sekä auttaa alan ammattilaisia sovittamaan tuen asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Arviointiväline helpottaa henkilökuntaa suunnittelemaan arkista toimintaansa esimerkiksi kommunikoinnin, rutiinien ja rajojen tai läheisyyden osoittamisen osalta.

Emotionaalisen kehitystason huomioiminen toiminnassa vähentää mm. haastavaksi katsottua käyttäytymistä sekä lisää henkilöiden elämälaatua. Vaikutukset organisaatiotasolla voivat olla positiiviset ja näkyä myös työyhteisön viihtyvyyden ja työntekijöiden jaksamisen lisääntymisenä. Arvioinnilla on todettu tutkimusten perusteella voitavan vähentää myös psyykenlääkkeiden käyttöä erityisesti käyttäytymishaasteiden osalta.

Lisätietoa: asiantuntija Tea Kairi, Kehitysvammaliitto, p. 050 537 0196

kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-Aho, KTO, p. 040 1726874