Susan Erikssonin tutkimuksessa Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus – Haastattelututkimus alkoholin vaurioittamien lasten palvelujärjestelmästä tarkastellaan sikiöaikaisen alkoholivaurion saaneiden lasten asemaa suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä.

Tutkimuksessa kysytään, miten raskaudenaikaisen alkoholinkäytön ilmiöstä vallitsevat moraalikäsitykset vaikuttavat lapsen asemaan.

Tutkimusaineistona on 38 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ja 8 sijaisvanhemman teemahaastettelua, joita analysoidaan diskurssianalyysin menetelmällä.

Tutkimuksen empirian muodostavat neljä lukua, jotka on laadittu niiden keskeisten teemojen ympärille, jotka haastattelupuheissa tulivat esiin. Luvuissa tarkastellaan, minkälaisin merkityksin FASD-diagnoosien antamisen käytännöstä, professionaalisista yhteistyösuhteista, biologisen vanhemman roolista sekä raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä koskevasta asenneilmapiiristä puhutaan ja miten lasten asema rakentuu näitä teemoja koskevissa diskursseissa.

Keskeinen tulos on moraalinen ambivalenssi, joka ilmenee ammattilaisten ja sijaisvanhempien näkemyksissä lapsen asemasta. Yhtäältä moraalijärjestys rakentuu lasta koskevien tukitoimenpiteiden ja -verkoston tärkeyden ympärille, mutta toisaalta tunnustetaan eettisesti vaikea ammatillinen asema näiden lasten äitien ja perheiden tukijana, jolloin tulisi lasten ohella auttaa myös erilaisista päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä. Sijaisvanhemmat voivat niin ikään joutua vaikeaan asemaan lasten kasvattajina, sillä biologisella vanhemmalla kärsimystä aiheuttavana mutta vanhemman oikeuksistaan tietoisena lapsen vanhempana voi olla vahva rooli sijaisperheen arjessa.

Eriksson, Susan (2011): Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus. Haastattelututkimus alkoholin vaurioittamien lasten palvelujärjestelmästä (www.opike.fi). Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 5.