Jokaisella on oikeus hyvään palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Mitä vaikeammin kehitys- ja puhevammaisesta ihmisestä on kyse, sitä enemmän korostuvat omaohjaajan tai omahoitajan ja omaisten roolit.

Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten saattohoidossa erityisenä haasteena ovat ymmärtämisen ja kommunikaation vaikeudet. Kehitys- ja puhevammaisen ihmisen läheiset ja omaohjaaja ovat avainasemassa, sillä he tuntevat henkilön parhaiten ja tietävät, miten kommunikoida ja tulkita viestejä.

Keskusteltaessa on tärkeää käyttää sellaista ilmaisutapaa, jota henkilö ymmärtää. Vuorovaikutustilanteessa tulee huomioida yksilöllisesti ihmisen kehitystaso ja kommunikaatiokeinot sekä tukea häntä ilmaisemaan itseään omilla keinoillaan.

Tarve vuorovaikutukseen säilyy jokaisella ihmisellä kuolemaan asti. Saattohoidossa toisen ihmisen lähellä olo ja sanattoman viestinnän merkitys korostuvat.

Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-osaaminen ovat kehitys- ja puhevammaisten henkilöiden näkökulmasta olennainen osa sote-alan ammattihenkilöiden ammattiosaamista. Läsnäolo- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen sekä sanattoman viestinnän merkityksen ymmärtämisen tulee olla olennainen osa myös palliatiivisen ja saattohoitotyön kehittämistä.

Kehitysvammaliitto antoi kannanoton palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan (pdf)