Selkokielen tarvetta on selvitetty uudessa tarvearviossa, jonka mukaan väestöstä 632 000–812 000 eli noin 11–14 % tarvitsee selkokieltä. Selkokielen tarve on jonkin verran kasvanut verrattuna edelliseen arvioon.

Selkokielellä tarkoitetaan suomen kielen muotoa, jonka sisältö, sanasto ja rakenne ovat yleiskieltä ymmärrettävämpiä. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, muistisairaus tai se, että äidinkielenä on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

”Suomessa on syytä herätä huomaamaan, miten suuri määrä ihmisiä tarvitsee selkokieltä selvitäkseen yhteiskunnassa ja omassa arjessaan”, Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä sanoo.

Pylväsdiagrammi, joka kuvaa arvioitua selkokielen tarvetta kohderyhmittäin, taustasyyn mukaan ryhmiteltynä. Vasemmalla synnynnäisistä neurobiologisista syistä johtuva selkokielen tarve, taustalla kehitysvamma, cp-oireyhtymä tai muu neurologinen liikuntavamma, autismikirjo, ADHD-oireyhtymä, kehityksellinen kielihäiriö, lukivaikeus. Heitä on 208000-285000. Keskellä kielitaidon heikkenemisestä johtuva selkokielen tarve, taustalla korkea ikä ja muistisairaudet, aivoverenkierron häiriö ja afasia. Heitä on 112000-215000. Oikealla todennäköisesti väliaikaisista syistä johtuva selkokielen tarve, taustalla kielenoppijuus. Heitä on 312000.
Kuva: Heidi Ahlström.

Uusi tarvearvio on monessa mielessä ansiokas ja aikaisempia tarvearvioita tarkempi. Selkokieltä tarvitsevia ryhmiä ei ole laskettu yhteen mekaanisesti vaan arviossa on otettu huomioon ryhmien sisällä vaihteleva kielitaito. Lisäksi on pyritty varmistamaan, että samoja henkilöitä ei ole laskettu useampaan kertaan, jos he kuuluvat samanaikaisesti useaan ryhmään. Selkokielen tarvearvio on tässä mielessä myös kansainvälisesti poikkeuksellisen tarkka, sillä useimmissa muissa maissa ryhmien päällekkäisyyttä ei ole arvioitu.

Selkokielen tarve jatkaa kasvamistaan

Arvio perustuu tilasto- ja tutkimustietoon. Arvion on tehnyt Jyväskylän yliopiston opiskelija Elisa Haverinen osana suomen kielen oppiaineen maisterintutkielmaansa, jonka ohjaa apulaisprofessori Sari Sulkunen.

”Keräsin tietoa myös suoraan selkokieltä tarvitsevien ihmisten etujärjestöiltä. Arvioin jokaisen ryhmän osuuden väestöstä ja sen sisällä ilmenevää selkokielen tarvetta. On tärkeää huomata, että jokaisessa ryhmässä on myös ihmisiä, jotka eivät tarvitse selkokieltä”, Haverinen kertoo.

Edellisen arvion teki toimittaja Markku Juusola vuonna 2019, jolloin selkokielen tarvitsijoiden määräksi arvioitiin 650 000–750 000. Siinä todettiin, että selkokielen tarvitsijoiden määrä tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Uusin tarvearvio vahvistaa tämän näkemyksen.

”Selkokieltä tarvitsevien henkilöiden määrä on kasvanut jo pidemmän aikaa. Selkokieltä on käytettävä Suomessa paljon nykyistä enemmän, jotta yksikään ihminen ei syrjäydy yhteiskunnasta liian vaikean kielen takia”, Leskelä toteaa.

Pylväsdiagrammi, joka kuvaa selkokielen tarpeen kehitystä vuosina 2014, 2019 ja 2025. Tarve on koko ajan kasvanut. 2014 arvio oli reilun 400 000:n ja 650 000:n välillä. 2019 se oli 650 000-750 000 ja 2025 632 000-812 000.
Kuva: Heidi Ahlström.

Lisätietoa

Selkokielen tarvearvio 2025 (selkokeskus.fi)

Selkokieli (selkokeskus.fi)

Leealaura Leskelä
kehittämispäällikkö, Selkokeskus
leealaura.leskela(at)kvl.fi, p. 040 717 1971

Elisa Haverinen
elisa.k.haverinen(at)student.jyu.fi