Kehitysvamma- ja autismijärjestöt: Suomeen tarvitaan vammaisasiavaltuutettu
Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV ja Autismiliitto vaativat, että seuraava hallitus perustaa vammaisasiavaltuutetun viran. Vammaisten ihmisten oikeudet eivät toteudu täysimääräisesti, ja liian monet epäkohdat jäävät korjaamatta. Suomesta puuttuu toimija, jonka tehtävä olisi muodostaa ajantasainen kokonaiskuva eri tavalla vammaisten ihmisten tilanteesta ja nostaa se johdonmukaisesti poliittiseen keskusteluun.
”Vammaisten ihmisten todellisuus ei näy yhteiskunnallisessa keskustelussa riittävästi. Vammaispalveluiden kriisi, pirstaleisuus ja alueelliset erot vaativat valtakunnallista toimijaa, joka valvoo, että vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat myös arjessa – ei vain paperilla”, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala toteaa.
Vammaisasiavaltuutettu olisi lapsiasiavaltuutetun tai vanhusasiavaltuutetun tavoin itsenäinen ja näkyvä toimija, joka seuraa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tunnistaa rakenteelliset ongelmat ja vie ne eteenpäin ratkottaviksi.
Kehitysvammaisten ja autismikirjon nuorten palveluita kehitettävä
Neljä keskeistä vammaisjärjestöä vaativat yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissaan ratkaisuja kehitysvammaisten ja autismikirjon nuorten heikentyvään tilanteeseen.
Hallituksen tulee ohjata ja rahoittaa hyvinvointialueita kehittämään yksilöllisiä asumisratkaisuja, joiden perustana on nuoren oikeus valita, missä ja kenen kanssa hän asuu. Tällä hetkellä ongelmana on palvelujen keskittäminen, mikä on johtanut muun muassa pakkomuuttoihin pois omalta paikkakunnalta ja omien läheisten luota. Uuslaitosten ja erityisryhmien asuntokeskittymien rakentaminen on estettävä.
Kotiin vietäviä palveluja, perheiden tukea ja vaativaa tukea on kehitettävä, jotta ehkäistään sijoituksia kehitysvamma- ja lastensuojeluyksiköihin ja laitoksiin.
Uuden vammaispalvelulain myötä vammaispalvelujen saatavuus on heikentynyt, vaikka lain tarkoituksena oli parantaa väliinputoajaryhmien, kuten autismikirjon ja lievästi kehitysvammaisten henkilöiden, pääsyä vammaispalvelujen piiriin. Seuraavan hallituksen tulee perua lain soveltamisalaan tehdyt tiukennukset.
Kun yksilöllisiä ja saavutettavia palveluja ja tukea ei ole tarjolla, jäävät kehitysvammaiset ja autismikirjon nuoret ilman mahdollisuutta itsenäistymiseen. Tämä lisää syrjäytymistä ja kasvattaa tarvetta raskaammille palveluille, mikä lisää hyvinvointialueiden kuluja.
Itsemääräämisoikeutta koskeva laki saatava kiireesti
Itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ja kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi tulee uudistaa vammaisia ihmisiä koskeva itsemääräämisoikeuslainsäädäntö ja kumota lopullisesti kehitysvammalaki.
Itsemääräämisoikeutta rajoitetaan yhä ilman riittävää oikeudellista perustaa ja kaltoinkohtelua esiintyy. Järjestöt vaativat, että seuraava hallitus ottaa asiakseen selvittää kaltoinkohtelun laajuutta ja ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi.
Neljän keskeisen vammaisjärjestön hallitusohjelmatavoitteet edistävät parempaa tulevaisuutta sekä vahvempaa osallisuutta yhteiskunnassa kehitysvammaisille ja autismikirjon ihmisille. Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n vammaissopimusta, joka turvaa vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen. Sitoumusten on toteuduttava myös käytännössä, järjestöt muistuttavat.
Lisätietoa:
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179
Tiina Simons, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 040 5307910
Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, Autismiliitto, p. 050 308 7806
Annette Tallberg-Haahtela, toiminnanjohtaja, FDUV, p. p. 040 848 93 00