Kehitysvammaliiton muutosneuvottelut päättyneet – sopeutustoimet lamauttavat toimintaa jo syksyn aikana
Kehitysvammaliitto joutuu karsimaan mm. neuvontaa, viestintää, kehittämistoimintaa, tutkimusta, kommunikointiin ja selkokielen käyttöön tarjottavaa tukea sekä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten vertaistoimintaa. Työllistymistä tukeva toiminta loppuu.
Kehitysvammaliitto on saanut päätökseen muutosneuvottelut, joilla se sopeuttaa toimintaansa odotettavissa oleviin STEA-rahoituksen leikkauksiin. Tässä vaiheessa on tehty välttämättömiä ennakoivia sopeutustoimia, joiden tavoitteena on säilyttää järjestön toimintakyky niin, että rahoituksen leikkaukset eivät johda välittömästi koko toiminnan alasajoon.
Muutosneuvottelujen toteuttaminen tilanteessa, jossa lopullista rahoitusta ei tiedetä, on kestämätöntä ja johtaa kehitys- ja puhevammaisille ihmisille tärkeiden toimintojen vaarantumiseen. Kehitysvammaliitto arvioi, että sopeuttamisaika on liian lyhyt. Liitolla ei ole yleishyödyllisenä toimijana omaa rahoitusta vastata irtisanomisajan työnantajavelvoitteista, mikäli leikkaukset ovat suuret. Ongelmallista on, että sote-järjestöille ei ole luvattu sopeuttamisrahoitusta selvitä työnantajavelvoitteista ensi keväänä.
Ennen lopullisia rahoituspäätöksiä Kehitysvammaliiton ei ole mahdollista sulkea sellaisia toimintoja, joita kehitys- ja puhevammaiset ihmiset käyttävät päivittäin ja joita ei tee kukaan muu Suomessa.
Kun lopulliset rahoituspäätökset saadaan, voidaan joutua uusiin muutosneuvotteluihin tai mikäli rahoituspäätös on ennakoitua parempi, voidaan osa toimenpiteistä perua.
Koko Kehitysvammaliiton toiminnan jatkuvuus on edelleen vaarassa. Jos yleisavustusta leikataan ennakkotiedon mukaisesti, se vaarantaa koko toiminnan.
Irtisanomisia, osa-aikaistamisia ja pitkiä lomautuksia
Päättyneet muutosneuvottelut koskivat 38 työntekijää kaikkiaan 44:stä liiton työntekijästä. Tässä vaiheessa muutosneuvotteluiden lopputuloksena irtisanotaan seitsemän työntekijää, kolme osa-aikaistetaan ja 17:lle tulee pitkiä lomautuksia, jotka lamauttavat toimintaa jo tänä syksynä. Kehitysvammaliitto joutuu jo tämän vuoden puolella vähentämään merkittävästi neuvontaa, kohderyhmille suunnattua viestintää, vaikuttamistoimintaa, puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin tukea sekä sulkemaan osittain toimintoja, esimerkiksi kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten kohtaamispaikkatoimintaa verkossa.
”Kohderyhmien akuutteihin neuvontatarpeisiin ei pystytä vastaamaan tässä tilanteessa kuin murto-osalta”, toiminnanjohtaja Susanna Hintsala sanoo.
Kehitysvammaisten ihmisten työllisyyttä tukeva toiminta päättyy tammikuussa, ellei yleisavustukseen kohdistettavia leikkauksia vähennetä. Tämän myötä kehitysvammaiset ihmiset menettävät valtakunnallisen puolustajansa, joka on vienyt eteenpäin kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksia ja mahdollisuuksia palkkatyöhön. Kehitysvammaliitto on ainoa valtakunnallinen taho, joka on tehnyt pitkäjänteisesti 1990-luvulta lähtien työtä nimenomaan kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi.
Hallinto- ja tukipalveluita vähennetään. Vuodesta 1964 lähtien ilmestynyt kehitysvamma-alan Ketju-lehti lakkautetaan. Kehittämistoiminnan tarjoama tuki hyvinvointialueille vähenee merkittävästi.
”Kehitysvammaliitolla on ainutlaatuisia yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten selkokielen käytön edistäminen, kehitysvammaisuuteen liittyvä tutkimustoiminta tai puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin tukimateriaalien ja menetelmien kehittäminen, joita ei tee kukaan muu. On todella surullista, jos toimintaedellytykset tältä toiminnalta leikataan ilman, että edes käydään minkäänlaista keskustelua siitä, miten nämä toiminnot voidaan säilyttää Suomessa. Annetaanko niiden todella vain päättyä rahoitusleikkauksella ja jättää ihmiset ilman tarvitsemaansa tukea?” Susanna Hintsala kysyy.
Kehitysvammaliiton toiminnan päättymisen haitat kehitys- ja puhevammaisille ja selkokieltä tarvitseville ihmisille olisivat mittavat.
”Se tarkoittaisi sitä, että kehitys- ja puhevammaisten ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten ääni katoaa tässä yhteiskunnassa, kun he menettävät Kehitysvammaliitolta saamansa tuen. Samalla menetetään liiton 75 vuotta karttunut osaaminen alan kehittämiseksi.”
”Vetoamme edelleen Suomen hallitukseen, että se näkisi tilanteen vakavuuden ja ymmärtäisi, ettei suomalainen yhteiskunta voi jättää näitä tehtäviä tekemättä. Kehitysvammaliitto tekee tätä työtä kustannustehokkaasti pienillä, moniammatillisilla tiimeillä, joille ei ole olemassa korvaajaa. Ulkopuolisen vaikuttavuusarvion mukaan jokainen Kehitysvammaliiton saama avustuseuro tuottaa yhteiskunnalle 4,10 euron julkistaloudellisen hyödyn”, Susanna Hintsala sanoo.
Lisätietoa: toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179