Kehitysvammaliitto pitää tärkeänä, että kuntavaaleissa nousee esiin myös vammaisten kuntalaisten näkökulma. Toivomme, että puolueet ja ehdokkaat ottavat kantaa vammaisten ihmisten asemaan kuntalaisina, YK:n vammaissopimuksen toteuttamiseen, kehitysvammaisten ihmisten asumisen järjestämiseen ja vammaisten nuorten syrjäytymisen estämiseen.

YK:n vammaissopimus käytäntöön

Kuntien tulee perehtyä YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen sisältöön ja edistää sen velvoitteiden toteuttamista kuntatasolla. YK-sopimuksen vaatimukset tulee huomioida kuntien strategioissa ja määritellä konkreettiset, eri hallinnonaloja sitouttavat toimenpiteet.

Kehitysvammaisten ihmisten asumisen järjestäminen

Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutuksesta nykymuodossaan tulee luopua kunnissa. Hankintalain mukainen kilpailutus on johtanut asiakkaan oikeuksien polkemiseen. Kilpailutuksessa voittavat usein sellaiset tarjoukset, joissa hinta on asetettu niin alas, ettei laatua pystytä enää takaamaan. Kuntien onkin hylättävä alihintaiset tarjoukset ja varmistettava laadukas avun ja tuen toteuttaminen pitkällä tähtäyksellä. Jo tarjouspyynnöissä tulee esittää laatuvaatimukset, jotka palveluntarjoajien tulee täyttää tullakseen kilpailutuksessa huomioonotetuiksi.

Kehitysvammaisten henkilöiden kannalta tarkoituksenmukaisia suorahankintoja ja neuvottelumenettelyä tulee lisätä. Asunto tulee erottaa palveluista, jotta palveluntuottajan mahdollinen vaihtuminen ei johda pakkomuuttoon uuteen asuntoon. Kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä tulee päästä osallisiksi hankintaprosessiin. Tähän kuntia velvoittaa myös YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus, joka korostaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta.

Laatusuositukset velvoittavat, että kehitysvammaisten ihmisten asuminen järjestetään tavallisilla asuinalueilla normaaleissa asunnoissa joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Suosituksista piittaamatta kunnat ovat perustaneet ja perustamassa useiden kymmenien asukkaiden suuruisia yksiköitä tavoitellessaan kustannussäästöjä. Pitkällä tähtäyksellä laitosmaiset ratkaisut tulevat kuitenkin kalliiksi heikentämällä asukkaidensa elämänlaatua ja sitä myötä omaehtoista suoriutumista ja elämänhallintaa.

On nähtävissä, että asiakkaat ja heidän omaisensa eivät tulevina vuosina tule tyytymään laitosmaisiin asumisratkaisuihin, joten investoinnit uusien laitosten rakentamiseen samalla, kun vanhoja puretaan, ovat erittäin lyhytnäköistä säästämistä. Säästöt voivat jäädä lyhyelläkin aikavälillä näennäisiksi tai kääntyä lisäkustannuksiksi. Piilokustannuksia voi tulla jo saman valtuustokauden aikana mm. akuuttien mielenterveyden ongelmien lisääntymisen tai kriisipaluumuuttojen kautta. Myös YK-sopimuksen mukaan laitokset loukkaavat vammaisten ihmisoikeuksia.

Kehitysvammaisten nuorten syrjäytymisen estäminen

Kaikkiin Suomen kuntiin on palkattava työvalmentaja. Ilman työvalmentajan tukea kehitysvammaisten ja monien muiden vaikeasti työllistyvien henkilöiden pääsy avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön on osoittautunut käytännössä lähes mahdottomaksi. Suomessa on vähintään 4000 kehitysvammaista henkilöä, jotka voisivat työllistyä avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön ja siirtyä veronmaksajiksi, jos he saisivat työllistymisvaiheeseen tarvitsemaansa tukea. Suomessa on kuitenkin huutava pula työvalmentajista.

Kehitysvammaisiin ihmisiin tulee suhtautua työhön kykenevinä ihmisinä, ja kunnan palveluissa tulee olla ensisijaisena tavoitteena pyrkimys auttaa heitä työllistymään avoimille työmarkkinoille. Vammaiset nuoret tulee ottaa huomioon, kun kunnissa kehitetään tukitoimia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi.

Kunta kaikille

Vammaiset kuntalaiset tulee ottaa huomioon kaikessa kunnan toiminnassa. Kunnan peruspalveluiden tulee palvella tasavertaisesti myös vammaisia kuntalaisia ja olla kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä. Vammaisille lapsille ja nuorille tulee turvata opetus lähikouluperiaatteen mukaisesti. Ennaltaehkäisevistä palveluista ei saa tinkiä. Kuntien tulee huolehtia siitä, että vammaiset henkilöt ja heidän perheensä saavat tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Perheille ja kotiin suunnattuja avohuollon palveluita ei saa leikata. Ongelmien ennaltaehkäisemiseen tarkoitettu tuki ja palvelut ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavia.

Saavutettavuus ja käytettävyys tarkoittavat, että myös kunnan tiedonvälitys on selkeää ja tarvittaessa selkokielistä. Tämä koskee esimerkiksi kunnan internetpalveluja ja muita sähköisen asioinnin muotoja, joiden tulee olla kaikille soveltuvia ja helppokäyttöisiä.