Kehitysvammaliitto vetoaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jotta se turvaisi kehitysvammaisten ihmisten työtoiminnan ja työhönvalmennuksen. Vammaispalvelulakiesitys, joka on jälleen sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, on tältä osin puutteellinen.

Noin 8500 kehitysvammaista henkilöä käy työtoiminnassa. Heille se on tärkeä palvelu, joka vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun. On merkittävä heikennys, jos tähän asti käytännössä subjektiivisena oikeutena osana erityishuoltoa järjestetty työtoiminta sekä työhönvalmennus, joka on tehokkaaksi todettu keino edistää vammaisten ihmisten työelämäosallisuutta, siirretään vuoden 1982 sosiaalihuoltolain puutteellisen ja vanhentuneen sääntelyn varaan.

Osana sosiaalihuoltolakia työtoiminta muuttuu maksulliseksi palveluksi, mikäli hyvinvointialue ei toisin päätä. Työtoimintaan osallistuvat menettävät todennäköisesti työosuusrahansa, keskimäärin 100 euroa kuukaudessa. Lisäksi työtoimintaan liittyviin kuljetuksiin on tulossa omavastuuosuudet.

Suurin osa kehitysvammaista henkilöistä on vähävaraisia eläkkeen varassa toimeentulevia. On tärkeää, että työtoiminnan kuljetukset säilyvät heille maksuttomina. Kohoavien kustannusten myötä on vaarana, että työtoiminnassa ei enää ole mahdollista käydä. Se on tärkeä palvelu myös monille perheille, joissa aikuinen kehitysvammainen henkilö asuu lapsuudenkodissa. Päivittäisen työtoiminnan ansiosta vanhemmilla on mahdollisuus käydä töissä.

Kehitysvammaliitto esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vahvistaa myös lain toimeenpanon seurantaa. On tärkeää, että oikeus välttämättömiin palveluihin toteutuu eikä palveluista jouduta taistelemaan lain tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Seurannassa tulee vahvistaa vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen osallisuutta korjaustarpeiden esilletuomisessa.

Hyvinvointialueille pitää varata riittävä rahoitus lain toteutukseen.

Lisätietoja: Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179