Kela kurjistaa lasten puheterapiaa

Kela julkisti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksen materiaalit 2.2.2026. Ne sisälsivät puheterapiapalveluihin kansallisen hintakaton ja kotikäyntikorvausten supistamisen. Myös laadun pisteytys on poistettu, mikä ei huomioi esimerkiksi erityisosaamista eikä kannusta lisäkouluttautumiseen.

Nämä toimet kurjistavat vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena puheterapiaa saavien ihmisten palveluja. Suuri osa heistä on lapsia ja nuoria. Laadun merkitys kilpailutuksessa laskee – hinta ratkaisee. Jos kuntoutus ei enää vastaa riittävästi kuntoutujien vaativiin yksilöllisiin tarpeisiin, se näkyy heidän elämässään toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymisenä.

Kotikäyntikorvausten lasku voi vaarantaa haja-asutusalueella asuvien puheterapian. Kuntoutusta ohjataan yhä enemmän etämuotoiseksi tai vastaanotolla tehtäväksi. Etäkuntoutus soveltuu kuitenkin vain tietyille asiakasryhmille. Eniten kommunikoinnissaan tukea tarvitsevat autismikirjon ja/tai kehitysvammaiset, liikuntavammaiset tai aistimonivammaiset lapset tarvitsevat omassa toimintaympäristössään toteutuvaa kuntoutusta sekä sitä, että heidän läheisiään ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai koulun ammattilaisia tuetaan taidoissaan ja ohjataan heitä rakentamaan lapsen kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kehityksen kannalta paras mahdollinen toimintaympäristö.

Kommunikoinnissaan paljon tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa keskeistä on varmistaa, että lapsi tulee kuulluksi ja kohdatuksi omilla tavoillaan jokaisessa arjen tilanteessa. Lapsen ympärillä toimivat aikuiset – perhe, varhaiskasvatus, koulu ja muut lähi-ihmiset – ovat hänen tärkein kommunikointiympäristönsä. Siksi kuntoutuksen tavoitteena on rakentaa yhdessä heidän kanssaan arki, joka tukee lapsen osallistumista, vuorovaikutusta ja oppimista. Lasten ja ympäristöjen tarpeet vaihtelevat, ja siksi myös kuntoutuksen tulee joustaa: sen on mukauduttava lapsen toimintaympäristöihin ja tapahduttava tiiviissä yhteistyössä lähi-ihmisten kanssa.

Kuntoutuksessa ohjataan lähiaikuisia tukemaan paljon kommunikoinnin apua tarvitsevan lapsen vuorovaikutusta arjen tilanteissa. Lapsella voi olla esimerkiksi kehitysvamma, aistimonivamma, liikuntavamma tai autismikirjon piirteitä. Aikuisen oma toiminta voi avata lapselle uusia mahdollisuuksia osallistua, oppia ja kehittyä. Puheterapian vaikutus näkyykin suoraan arjessa – niissä tavallisissa hetkissä, joissa lapsi toimii ja tulee kohdatuksi. Yhdessä lähiaikuisten kanssa rakennetaan käytännön “työkalupakki” keinoista, joilla vahvistetaan lapsen osallistamista, osallistumista ja hyvinvointia eri ympäristöissä. Tätä työtä ei voi tehdä pelkästään vastaanotolla tai etäyhteydellä.

Lisäksi matkat voivat olla lapselle kuormittavia ja perheen arkea hankaloittavia. Nämä lapset ovat usein kuntouttavassa varhaiskasvatuksessa, ja puheterapia jatkuu useita vuosia. Vanhemmat harvoin voivat olla viikoittain pois töistä kuljettaakseen lasta terapeutin vastaanotolle.

YK:n vammaissopimus turvaa oikeuden kuntoutukseen, osallisuuteen sekä kommunikointiin. Puheterapiapalvelujen kilpailutuksessa tulisi huomioida myös lapsen edun ensisijaisuus sekä arvioida lapsivaikutukset.

Paitsi asiakkaiden saaman palvelun laatuun, muutos vaikuttaa myös puheterapeuttien tuloihin, jotka voivat pudota 30 % kertaheitolla. Erityisen kohtuutonta on, että tämä hintakatto koskisi ainoastaan yhtä kuntoutuksen ammattilaisryhmää, puheterapeutteja. Tulojen lisääminen asiakkaita lisäämällä on työn laatu ja luonne huomioiden usein mahdotonta.

Muutokset puheterapiapalveluiden kilpailutukseen vaarantavat vakavasti puheterapian saatavuuden, jatkuvuuden ja laadun sekä vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten oikeuden kuntoutukseen. Allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä Kelan tulisi harkita uudelleen kilpailutuksen periaatteita ja perua puheterapiaa kohtuuttomasti kurjistavat muutokset.

Autismiliitto
Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja

Kehitysvammaisten Tukiliitto
Tiina Simons, toiminnanjohtaja

Kehitysvammaliitto
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja