Henkilökunnan merkitys on oleellinen kehitysvammaisten ihmisten elämänlaadulle

Vammaisala kärsii henkilöstöpulasta, ja tilanne on kärjistynyt entisestään korona-aikana. Kun henkilökunnan poissaolot ovat lisääntyneet, sijaisia on ollut vaikea saada.

Tiedot ovat peräisin Kehitysvammaliiton tekemästä kyselystä, johon vastasi sata kehitysvammapalveluissa työskentelevää johtajaa tai esimiestä eri puolilta maata. 68 prosenttia vastaajista kertoi, että korona on vaikuttanut työvoiman riittävyyteen. 63 prosenttia sanoi, että korona on aiheuttanut mm. karanteeneja ja sitä kautta henkilökunnan poissaoloja. Peräti 79 prosenttia vastaajista kertoi, että sijaisia on ollut vaikea saada.

Tämän seurauksena muu henkilökunta on joutunut venymään ja tekemään pitkiä vuoroja ja ylitöitä, ja osassa paikoista esimiehet ovat siirtyneet lähityöhön. Työvuoroja on jouduttu tekemään vajaalla henkilöstömäärällä. Toimintaa on myös pitänyt supistaa henkilöstöpulan vuoksi.

13 prosenttia vastaajista kertoi, että on tapahtunut myös irtisanoutumisia. 36 prosentin mukaan avoimeen työpaikkaan ei ole ollut hakijoita.

Henkilöstöpula vaarantaa palvelujen laadun

Henkilöstöpula on pitkään jatkunut ongelma, jonka korona on kärjistänyt. Kehitysvamma- ja autismialan järjestöt ovat huolissaan tilanteesta; kun pikkuhiljaa aletaan palata koronan jälkeiseen normaaliin elämään, on vaarana, että uusi normaali on hyvin eriarvoinen eri ihmisille. Henkilöstöpulaan onkin viimeistään nyt syytä herätä ja löytää ratkaisuja.

Osaavan työvoiman riittämättömyydestä kärsivät eniten kehitys- ja puhevammaiset ihmiset, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Kun riittämätön tuki alkaa vaikuttaa mahdollisuuksiin kommunikoida tai toteuttaa itsemääräämisoikeutta, elämänlaatu kärsii ja pahoinvointi lisääntyy. Syntyy myös tilanteita, joissa ihmisten palveluntarve kasvaa, samoin niiden kustannukset.

Koulutusta, huomiota henkilöstön hyvinvointiin, alan imagoon ja palkkaan

Ratkaisuja henkilöstöpulaan on etsittävä monesta suunnasta. On syytä joustavoittaa opintoja ja luoda yksilöllisiä opintopolkuja. Tämä liittyy myös muualla kuin Suomessa hankittuun koulutukseen. Muuntokoulutusta alan vaihtajille tulee olla tarjolla riittävästi.

Suuri merkitys on myös työnantajilla ja johtamisella. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työssä kehittymisen mahdollisuuksista on pidettävä huolta. Alan palkkauksessa tulisi entistä enemmän huomioida henkilön osaaminen, työtehtävien vaativuus ja vaikutus. Monimuotoisuuden arvostaminen tukisi työperäisen maahanmuuton ja osatyökykyisten työvoimaresurssin hyödyntämistä työpaikoilla.

Vammaisala ei vetoa nuoriin ammatinvalitsijoihin, mikä johtuu osittain myös ennakkoluuloista ja siitä, että vammaisuus koetaan vieraaksi asiaksi. Tarvitaan lisää tietoa, TET-harjoitteluja ja muita nuorten luontevia kohtaamisia vammaisten ihmisten kanssa.

Ihmisläheisyys ja työn merkityksellisyys palkitsevat

Kehitysvammatyön vetovoimatekijöistä tärkein ovat aidot ihmiset, joiden kanssa työtä tehdään. Aiemman tutkimuksen mukaan alalla työskentelevät arvostavat erityisesti asiakkaiden kanssa toimimista ja vuorovaikutusta. Työ koetaan merkitykselliseksi ja se palkitsee.

”Kehitysvammaiset ihmiset opettavat minulle paljon elämästä ja ihmisyydestä ylipäätään. Työ on merkityksellistä ja saan koko ajan haastaa itseäni ja kehittyä. Koska kehitysvammaiset ihmiset ovat aina aitoja, saan myös minä työssäni olla oma itseni”, kiteyttää yksi alan työntekijä.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9214 tai
Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179
Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 050 3775 040
Toiminnanjohtaja Lisbeth Hemgård, FDUV, p. 040 526 43 69

Tiedotteen taustajärjestöt: Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV, Jaatinen ry, Autismiliitto