Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut, että Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen toiminnot hajautettaisiin eri paikkoihin osana sivistyshallinnon virastorakenteen uudistusta. Jos ehdotus toteutuu, Kotuksen kaikille suomalaisille tärkeät kielipalvelut pirstoutuvat. Sillä on vaikutusta Kotuksen toimintaan kuten selkeän kielen edistämiseen, johon jo nyt Kotuksessa on niukat resurssit. Samalla sen vaikutukset ulottuvat myös selkokieleen, jota Kotus on edistänyt yhdessä Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen kanssa. Selkokeskus esittää huolensa Kotuksen toiminnan ja palveluiden turvaamisesta.

Kotus tarjoaa suomalaisille tärkeitä kielipalveluita kuten kielineuvontaa sekä apua ja tukea hyvän ja selkeän virkakielen tuottamiseen. Yhä suuremmalle osalle väestöstä suomi ei ole äidinkieli, mikä lisää tarvetta käyttää sekä selkeää kieltä että selkokieltä julkisissa palveluissa. Osalla väestöstä on kielellisiä erityisvaikeuksia, joiden vuoksi heidän on vaikeaa asioida viranomaisten kanssa etenkin digitaalisissa palveluissa. Saavutettavien digitaalisten palveluiden yhdeksi ongelmakohdaksi onkin tunnistettu juuri palveluiden liian vaikea kieli. Miten toteutuvat kaikkien suomalaisten kielelliset oikeudet ja mahdollisuus asioida viranomaisten kanssa, jos palveluiden kielen ymmärrettävyyteen ei kiinnitetä huomiota?

Kotuksen toimintaa on jo vuosikausien ajan supistettu ja sen rahoitusta vähennetty. Muualle lähteneiden ja eläkkeelle jääneiden työntekijöiden tilalle ei juuri ole voitu palkata uusia henköitä. Erityisosaamista vaativat aihealueet kuten selkeän kielen kehittäminen voivat vähitellen kadota Kotuksesta henkilöstön vähenemisen myötä kokonaan pois. Tulevina vuosina Kotuksen palveluita tarvitaan yhä enemmän ja monipuolisemmin, mutta millä resursseilla niitä tuotetaan?

Hajauttaminen vaikuttaa myös kieliviranomaisen näkyvyyteen, uskottavuuteen ja arvostukseen, jotka ovat perinteisesti olleet Suomessa korkealla. Jonkun on pidettävä huolta suomen kielestä, jotta se säilyy elinvoimaisena, ja tuolla taholla on oltava riittävät valtuudet ja asema tähän tehtävään. Selkeä kieli on myös demokratian ja kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen edellytys. Selkokeskus on erityisesti huolestunut siitä, miten haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kielelliset oikeudet turvataan, jos kieliviranomaisen toimintaresursseja ei paranneta.

Kehitysvammaliitto edistää kehitys- ja puhevammaisten ihmisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa, kehittää palveluja sekä edistää alan tutkimusta. Selkokeskus on osa Kehitysvammaliittoa.

Susanna Hintsala
toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto

Leealaura Leskelä
kehittämispäällikkö
Selkokeskus, Kehitysvammaliitto