Tutkijat

Sonja Miettinen Tutkimuspäällikkö, VTT matkap. 050 365 9153 sonja.miettinen (ät) kvl.fi

Tulin Kehitysvammaliittoon vuonna 2007 ja olen sen jälkeen ollut mukana useammassa tutkimushankkeessa. Vuosina 2008 – 2009 toteutin Kehitysvammaliiton osuuden omaishoidon ja työn yhteensovittamista käsittelevässä tutkimushankkeessa ”Working Carers and Caring Workers” (WoCaWo, 2008 – 2011, koordinaattori Jyväskylän yliopisto, rahoittaja Suomen Akatemia). Jatkoin aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän omaishoitajiensa arjen tutkimista vuosina 2010 – 2014 tutkijatohtorin projektissani ”Perhe hoivan antajana: tutkimus kotona asuvan kehitysvammaisen aikuisen ja hänen omaistensa arkielämästä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa” (rahoittaja Suomen Akatemia).

Vuosina 2014 – 2018 olin toimivapaalla ja työskentelin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa Vaikea kehitysvammaisuus ja hyvä elämä -tutkimushankkeessa (rahoittajat Suomen Akatemia ja Koneen säätiö). Hankkeessa tutkittiin etnografisten menetelmien avulla kaikkein vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden elämää ryhmäkodeissa, päivätoimintakeskuksissa ja muissa heidän arkeensa keskeisesti kuuluvissa organisaatioissa hyvän elämän näkökulmasta.

Tutkimusintressini paikantuvat tällä hetkellä vammaisuuden yhteiskuntapoliittiseen ja -filosofiseen tarkasteluun. Olen Suomen vammaistutkimuksen seuran hallituksen jäsen.

Keskeisiä julkaisuja

• Sonja Miettinen, Pilvikki Heinonen, Hannu T. Vesala & Antti Teittinen (2024): Rajoitetut riennot – Vammaisten ihmisten kokemuksia vapaa-ajan aktiviteetteihin osallistumisen esteistä (pdf, 477 kt). Espoo: Kehitysvammaliiton selvityksiä 20.
• Susanna Rieppo, Sonja Miettinen & kaksi kokemustoimijaa (2024): Oma koti, oma arki – koti kehitysvammaisten nuorten aikuisten kokemana (urn.fi). Teoksessa Katja Maununaho, Jenni Kulmala ja Outi Jolanki (toim.) Koti elämänkulussa. Jyväskylä: SoPhi, 186-210.
• Sonja Miettinen (2024): One step backward?: Exploring the outcomes of the COVID-19 pandemic for persons with intellectual disabilities in supported and service housing (www.taylorfrancis.com). Teoksessa Hisayo Katsui & Matti T. Laitinen (toim.) Disability, Happiness and the Welfare State: Finland and the Nordic Model. London: Routledge, 68-82.
• Granö, S., Miettinen, S., Tiilikainen, E. & Kontu, E. (2023). Transition to Retirement for Older People with Intellectual Disabilities – Staff Descriptions of the Process and Roles (doi.org). Scandinavian Journal of Disability Research, 25(1), p.65-77.
• Miettinen, Sonja (2021). Sebastianin tahtoa tulkitsemassa: Syvästi kehitysvammaisen sosiaalihuollon asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa omaan arkeensa (doi.org). Janus – Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 29(4), 349-365.
• Miettinen, Sonja (2020). Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen: Etnografinen tutkimus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta suomalaisissa ryhmäkodeissa (urn.fi). Yhteiskuntapolitiikka 85(2), 146-156.
• Miettinen, Sonja (2020). Kehitysvammaisten ammatillisen erityisopetuksen opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologian lukutaito: kirjallisuuskatsaus (pdf, 734 kt).
• Miettinen, Sonja (2020). Erityiset nuoret työhön oppimassa. Tapaustutkimus työelämälähtöisestä opiskelusta ammatillisessa erityisopetuksessa (pdf, 356 kt). Espoo: Kehitysvammaliiton selvityksiä 15.
• Mietola, R., Miettinen, S., & Vehmas, S. (2017). Voiceless subjects? Research ethics and persons with profound intellectual disabilities. International Journal of Social Research Methodology 20(3), 263 – 274.
• Miettinen, S. & Teittinen, A. (2014). Deinstitutionalisation of people with intellectual disabilities in Finland: A political perspective (doi.org). Scandinavian Journal of Disability Research 16(1), 59 – 76.
• Miettinen, S., Engwall, K. & Teittinen, A. (2013). Parent-carers of disabled children in Finland and Sweden: Socially excluded by a labour of love? In T. Kröger, & S. Yeandle (Eds.), Combining Paid Work and Family Care: Policies and Experiences in International Perspective (pp. 107 – 124). Bristol: Policy Press.
• Miettinen, S. (2012). Family Care of Adults with Intellectual Disabilities: Analysis of Finnish Policies and Practices (doi.org). Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities 9(1), 1 – 9.
• Miettinen, S. (2012). Vammaisuutta kuvaamassa: Maailman terveysjärjestön toimintakykyluokitukset vammaisuutta koskevan tiedon tuottamisen käytäntöinä. Teoksessa A. Teittinen (toim.), Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka (s. 42 – 64). Helsinki: Gaudeamus.

Tutkijaverkostot ja -yhteisöt

• Suomen Vammaistutkimuksen Seura ry (www.vammaistutkimus.fi)
• AGORA – For the study of social justice and equality in education (www.helsinki.fi)
• The Westermarck Society (westermarck.fi)

Ulkomaiset verkostot ja yhteisöt

• European Academy of Sciences and Arts (euro-acad.eu)
• The Nordic Centre of Excellence (NCoE) Justice through education in the Nordic Countries (JustEd)
• Nordic Network on Disability Research (NNDR) (nndr.org)
• International Association for the Scientific Study of Intellectual and Developmental Disabilities (IASSIDD) (iassidd.org)
• International Society for Augmentative and Alternative Communication (ISAAC) (isaac-online.org)
• Academic Network of European Disability experts (ANED) (www.disability-europe.net)